Moikka!
Pitkästä aikaa. En taaskaan tiedä että miten tulee kirjoiteltua mutta kokeillaan kun tuli oli että voisi kokeilla :)
Edellisestä kerrasta on aikaa reippaasti enkä tiiä että muistetaanko minua edes mutta silti, olen tosi onnellinen teidän puolesta ketkä olette plussan saaneet ja suurimmat pahoittelut teille kelle se onni ei ole vielä tullut, mutta varmasti tulee! Ja erityisesti voimia ja tsemppiä teille joilla on hoidot nyt aktiivisena.
Meillä oli joulukuussa ivf-suunnittelu ja ajattelin että onpas nyt kiva kun voin sitten hoitojen edetessä kirjoitella tänne foorumille, mutta jostain syystä mulle tuli sellanen tosi voimakas tunne että en halua lukea, kuulla enkä edes kirjoittaa. En epäonnistumisista tai onnistumisista. Mua harmitti kun tiesin liikaa alkioiden laaduista ja vertasin itseäni muihin. Niin sit päätin että en enää tule foorumille, ainakaan toistaiseksi. Ja loppu vuosi olikin tosi kiireistä töissä ja tosi nopeasti ne hoidot sit alkoikin.
10.1 lähti Synarela joka potkittu mun 28 pv kierron muistaakseni 32 tai 33 pv. Sit oli nolla ultra ja piikiksi sain gonal-f 300 yksikköä annoksella. Ultrat oli 4. Ja 9. Päivänä. Pregnyl ja sit helmikuun alussa oli punktio, joka meni hyvin, 14 rakkulaa, 13 munasolua. Istutukseen kun menin vaivainen 1 oli hedelmöittynyt. Mulle tuli välittömästi oli että päin persettä tämä menee. Lisäksi liioittelin rakon täyteyden kanssa, istutus oli mulle ehdottomasti kamalin vaihe koko hommassa. Mä olin ihan itkun parhaalla siinä penkillä ja jalat tärisivät kun yritin pidättää pissiä ja päässä vaan takoi että ihan paska alkio ja minkä helkkarin takia mun on koskaan pitänyt mitään lukea mistään. Olisiis laatu 2.55. Kyllä ois ollut paljon helpompi kun ois vaan mennyt sokkona ja ollut autuaan tietämätön kaikesta.
Noh, gonalpeptyl ja lutinukset, perjantaina 23.2 oli testipäivä mutta menkat alko jo tiistaina kp29. Keskiviikkona mä sit vielä testasin nehän että sain soittaa naistenpolille lopettaakseni Lutinuksen. Se oli musta päivä, kaikki ihan turhaa!
mutta illalla sit oli tullut Tayssista kirje että valmisteluviljelyssä olikin selvinnyt 3 6 päiväistä blastoa pakkaseen. Voi että olin onnellinen!
Runsas vuoto kesti 7 pv ja sit on tiputtanut, loppui pariksi päiväksi mutta alkoi uudestaan kun harrastettiin seksiä. Nyt taas ei mitään. Normaalisti ei oo ikinä mitään väli tiputteluja ja menkat kestää sen 4 pv.
Katsotaan, tän kierron ovia pitäs olla nyt alkuviikosta mutta en ota siitä mitään stressiä kun on kroppa ollut niin sekasin. Seuraavaan kiertoon sit pitäs toivon mukaan saada kyytiin blasto. Jos selviää suodatuksesta ja päivät osuu kohdilleen, luonnolliseen kiertoon tehdään nyt ainakin.
Kokonaisuutena oli tajuttoman raskas henkisesti, ultrat oli 100 km päässä ja punktio ja istutus 300 km päässä, yrittäjänä kun olen niin töiden kanssa ihan mieletön säätö. Ja herkillä olen ollut. Tissit oli ihan super kipeät ja synarelasta johtuvia raivokohtauksia tuli pari, töissä onneksi niin mies ei joutunut kärsimään. Yhdestä asiakastilanteesta jouduin poistua kun se vaan ärsytti mua liikaa ja meinasin työpaikan keittiön hajottaa kun Heittelin tavaroita... joo-o. :banghead:
Mutta nyt oon rauhoittunut taas enkä itseäni enää ruoski mun "tiedoista " vaan uskallan tulla takas teidän upeiden supernaisten pariin, jos vain minut huolitte! :)en tiiä miten paljon ehdin kirjoittaa mutta yritän ainakin.
Ihastuttavaa talvisunnuntaita jokaiselle
Mua alkoi ihan hulluna itkettämään, kun mietin sitä, miten me naiset ollaan valmiita tekemään niin paljon saadaksemme sen, mitä eniten toivomme, esimerkiksi ajamaan satoja kilometrejä edestakaisin mahdottomien aikataulujen keskellä. Ja silti mistään uhrauksista ei ole takeita.