Imetys

Hih! Minäkin kokeilin imettää appivanhempien olkkarissa ja appiukko lähti saman tien haahuilemaan muualle. :-) Sen jälkeen menin suosiolla heillä ollessa toiseen huoneeseen. Varmasti mukavempi kaikille niin voivat muut rauhassa keskustella, anoppi ja mieheni ja ketä muita aina paikalla olikaan.
Yleisesti ottaen, naisten kanssa - tuttujen ja tuntemattomien - kanssahan voi mennä vaikka saunaan, joten yhden rinnan vilahdus ei tunnu varmasti missään. Muiden kuin oman miehen kanssa en menisi saunaan, joten olen vähän peitellyt imetystä vähintään harsolla. Kannatan ehdottomasti imetystä julkisillakin paikoilla, voisihan sitä itsekin syödä jotain vaikka ostoskeskuksen tai ravintolan penkillä. Imetys on taitolaji, ja mitä paremmin sen osaa tehdä vilauttelematta, sen useammissa paikoissa sen voi tehdä vaivaantumatta itse ja vaivaannuttamatta muita ihmisiä. :-)

Onpa ihanaa ajatella, että tulee vauvoja ja pääse taas imetyspuuhiin... onko mitään suloisempaa kuin tyytyväisenä tuhisten imevä vauva?!! :D
 
niimpä :) ja vaikka hormonihöyryisten kirjoitusteni perusteella voisi päätellä, että tää imetysjuttu on mulle jotenkin elämän ja kuoleman kysymys, niin mun mielestä kaikki tietty tekee niin kun parhaaksi näkee. En itsekään esim appivanhempien kahvipöydässä olis imettäny, mutta omalla sohvallani sen sijaan kyllä täysin empimättä, riippumatta siitä kuka meille on kylään eksynyt...

Mielenkiintoista nähdä onko tämä toinen maidon suhteen yhtä ahne kuin ensimmäinen, joka olis roikkunu siinä yötä päivää vaikka maitoa suihkusi jatkuvasti niin että hyvä ettei tukehtunut :D
 
Mielenkiintoista keskustelua, hyvä että erilaisia mielipiteitä tuodaan julki. Itse tässä järjestelen jo vauvalle omaa huonetta, kun alkaa noita tavaroita sen verran kertymään. Vauvan huoneeseen tulee juurikin nojatuoli imetystä varten eli itse aion piilottautua sinne ainakin kun vieraita on talossa. Ajatuskin imettämisestä vieraiden, vaikka kuinka tuttujen, edessä tuntuu kummalliselta. Aikomuksenani on täysimettää vauvaa enemmän kuin sen puoli vuotta, mutta aika näyttää miten sen kanssa käy ja kuinka kauan lopulta jatkan sitä.

Mietin vielä kaupoilla kulkemista vauvan kanssa ja muualla kuin kotona imettämistä, jotenkin haluaisin sen oman rauhan ja tilan. Kauppakeskuksiin menen aina autolla, joten tarvittaessa auto saa olla imetyspaikka. Toisaalta ei varmaan ole mukavaa juosta autolle, jos on kaveri mukana ja vaikka syömässä ravintolassa, joten ehkä se rauhaisassa nurkassa harson alla imevä vauva jää muilta näkemättä (jos ei imetyshuonetta). Jotenkin ahdas vessakoppi ei oikein innosta eli saa nähdä miten teen. Kaveri kun alkoi aikoinaan imettää lastaan kauppakeskuksessa ihan keskuspaikalla penkillä niin olin kyllä yllättynyt. Se oli eka kerta kuin näin imetyksen, mutta hienostihan se meni kun peitti harsolla imevän lapsen. Yllätyin itse reaktiotani täysin luonnollista asiaa kohtaan eli voin vain kuvitella miten esim. joitakin miehiä asia voi häiritä. Itse en kyllä pysty samaan, sen verran yksityisyyttä arvostava luonne mulla on, mutta arvostan muita siihen pystyviä.
 
On parasta että jokainen pysyttelee oman mukavuusalueen tuntumassa, mutta etukäteen on vaikea tietää miten yllättäviin tilanteisiin voi joutua ja miten niissä sitten toimii(eihän kukaan varmaan esim metrossa HALUA imettää, mutta pari kertaa oli vähän pakko, kun en todellakaan kiireessä olis alkanu hissillä ravaamaan etsimään jotain paikkaa kun olin valmiiksi myöhässä) Itselleni on mukavuutta se, etten joudu muuttelemaan suunnitelmiani vauvan syömisten takia turhan paljoa, esim suunnittelemaan kaupungilla kulkureittiä tai ravintolaa etukäteen tms. Saati sitten että nyhjäisin vain kotona... Toisille mukavuus taas on jotain aivan muuta :)
 
Joo, BabyBluesin kanssa samaa mieltä että ajatukset ja asenteet voi muuttua paljonkin kun vauva tulee. Itse olin aika vähin suunnitelmin ennen esikoista, ja katsoin sitten miten tilanteet menee. Koitin vain aina miettiä mikä on helpointa - aika mukavuudenhaluinen kun olen. Kavereilla on huomannut jyrkkiäkin mielipiteitä ja tarkkoja suunnitelmia miten lasta tulee hoitamaan, ja itsekseni hymyillyt vain että ootahan kun vauva syntyy... ;-) vauvan hoitaminen käy ihan työstä, ja sillä ei ole väliä mitä muut ajattelee, mutta itselle on turha ladata ylimääräistä painolastia. Tarkoitan siis että ei kannata tehdä asioita omastakin mielestä hankalasti, jos joku tapa on muiden mielestä sitä niin olkoon jos itse kuitenkin tykkää tehdä niin! (tajusikohan kukaan mitään?...) ;-D
 
Hyvin tajusin, ja samaa mieltä olen siinä, että melko todennäköisesti ainakin jossain asiassa tulee mieli muuttumaan kun nyytti on livenä siinä matkassa...ei siis välttämättä mikään imetykseen liittyvä asia, vaan ylipäätään...esim hygienia on aika stressaava aihe, jos sen ottaa turhan tarkasti, esim aika inhottavaa taitella oma vaipanvaihtoalusta takaisin hoitolaukkuun, jos sen alla oleva pöytä on ollu ihan selvästi saastainen. Itse laittelin aikani aina jonkin mainoslehden siihen väliin, niin sen pystyi sitten aina heittämään pois. Niitä oli aina muutama mukana, mut sitten se tarkkuus hiipu kyllä kun lapsi alkoi jo laittaa lattioilta kaikkea suuhunsa, niin ajattelin että eipä ole enää niin tarkkaa...
 
Joo olen samaa mieltä, että jokaisen kannattaa tehdä niin kuin itselle tuntuu sopivalta. Tosin en kyllä itsekään ole sitä mieltä, että vauvaa kannattaisi pitää nälässä vain sen takia, että sattuu olemaan paikassa, jossa ei haluaisi imettää. Eli kyllä itsekin yritän mennä vauvan ehdoilla, syö silloin kun on nälkä. Minä vaan en asu keskustassa eli kaupoilla tuskin tulee paljoa liikuttua niin pystyn varmaankin hyvin ajoittamaan liikkumiset niin ettei sitä välttämättä joudu muualla kuin kotona imettämään (vierailuja lukuunottamatta). Mutta vierailullakin löytyy varmaan aina huone, jonne voi mennä imettämään. Tosin itse aion liikkua paljonkin ulkona eli jossakin metsässä missä kukaan ei liiku voi imettää ihan hyvin :) Mutta mielenkiinnolla odotan miten imetys tulee menemään, koska olen hyvin tietoinen että todellisuus voi olla muuta kuin tämän hetkiset ajatukset.
 
Mua hieman ahdistaa ajatus siitä, että tissit muuttuu vauvalle tärkeimmäksi ruokailupaikaksi. Kyllä ne on mulle olleet vahvasti erogeeninen alue ja merkitys tulee ihan totaalisesti muuttumaan. Nyt on kiva nauttia isoista rinnoista kyllä. :D (Ne ovat normaalisti niin pikkuiset.)
 
Masukas, minun mielestä rintojen erogeenisyys ei vähene imetyksen myötä. Se vaan miten niistä nauttii (itse ja mies) muuttuu vähäks aikaa... Mies varmasti tykkää kun ne on usein esillä ja näyttää isoilta maidon ja mahdollisten suojien ansiosta paidan alla. Itse tuntee olonsa naiselliseksi kun rinnat on pinkeät maidosta ja niitä joutuu ajattelemaan ja hoitamaan että pysyvät kunnossa - puhtaus, (nännien-) ihon kunto ja lämpö! Minä nautin imetyksestä valtavasti, koska vauvan onnellisuus huokuu ja tarttuu kun se saa olla äidin lähellä ja imeä ja vielä mahakin täyttyy. Se on valtavan antoisaa!! Kannattaa ajatella että se on vain erilainen vaihe rintojesi elämässä.. Jenkit muuten viettää tissijuhlia - ei muuta kun sellaiset pystyyn sitten kun imetys loppuu! (Tissikakkuja ja viinaa kun saa taas vihdoin ottaa ja myös juhlistetaan niiden "palautumista omaan käyttöön" kuulemma.) :D
 
Minä olen aiempia lapsia imettänyt siellä, missä niille nälkä tulee, kotona jopa ruokapöydässä. :grin Toki, jos kyläilemässä ollaan, niin silloin en ole kahvipöydässä kaivanut tissiä esiin, vaan menny sohvalle syöttämään vauvan. Itsekään en hirveästi hankkinut tietoa imetyksestä ennen esikoisen syntymää, mutta onneksi kaikki meni ongelmitta. Neuvolassa kävin jossain imetysvalmennuksessa (yhden kerran teema perhevalmennuksessa), ja siellä oli erikokoisia palloja havainnollistamassa tuota vauvan mahan kokoa. Vastasyntyneen mahaan mahtuu maitoa ehkä joku vajaa teelusikallinen, eli ei todellakaan paljoa. Siitä huolimatta molemmat pojat on roikkuneet syntymää seuraavan päivän tississä kiinni kuin takiaiset, eli ovat vaan tehneet "työtään" maidonnousemista ajatellen!

Esikoisen alkutaipaleella itsellänikin oli nännit aivan hajalla ja kyyneliä sai pidätellä, kun tissin suuhun laittoi. Luulen, että osatekijänä oli se, että tissit oli maidosta ihan pinkeät, jolloin imuote ei ollut paras mahdollinen. Sitten, kun maidontuotanto tasaantui ja tissit vähän pehmenivät ei ongelmia/kipuja ollut. Esikoisella tuli myös selkeitä tehoimujaksoja, mutta kakkosella en sellaista selkeää lisäystä havainnut. Muistan hyvin, kuinka jonkun päivän olin vain istunut sohvalla poika tississä kiinni, vauva ja minä ihan pissassa ja puklussa, enkä ollut edes päässyt syömään, ennen kuin juuri silloin, kun mies tuli töistä kotiin. Siinä sitten vollotin, kuinka rankka päivä oli ollut ja mutustin jotain muroja ja maitoa, mitä nyt nopeasti kaapeista ruuaksi löysin. :rolleyes: Muutenkin nuo kaksi ovat olleet tissillä erilaisia. Esikoinen saattoi imeä sen kolmekin varttia yhdellä kertaa, kun taas kakkonen veti masun täyteen kymmenessä minuutissa ja se siitä! Vähän jopa harmittikin kakkosen kanssa, kun imetys oli sellaista tehotoimintaa, eikä niinkään yhteistä läheisyyden aikaa... :p Saa nähdä miten kolmosen kanssa käy, mutta siitä lähdetään, että 6 kuukautta mennään pelkällä tissimaidolla ja ainakin vuoden ikään imetän.
 
Mä ajattelin kans täysimettää puol vuotta, mitä nyt pieniä satunnaisia sosemaisteluja ehkä jo aiemmin, ja sit vuosi on minimi ellei itse päätä ehdottomasti lopettaa jo vähän aiemmin. Puolessatoista vuodessa saan varmasti taas itse tarpeekseni koko hommasta, että ehkä suunnilleen se olis sitten takaraja...jos siskoonsa tulee, niin se on mun itse laitettava se piste sille hommalle.
 
Minäkin haluaisin imettää ainakin vuoden, mutten tiedä mitä on realistista odottaa kaksosten kanssa. Onko kellään tuttua joka olis täysimettäny kaksosia tai ylipäätään imettäny kahta? Itse kun en tunne ketään...
 
mammasmurffi: En henk.kohtaisesti tunne, mutta tiedän yhden imetystukiäidin jolla kakoset, joita molempia täysimetti 6kk ja aloitti sitten sormiruokailun, ihan lapsentahtisesti mennyt koko ajan. :)
Tsekkaa facessa sellainen ryhmä kuin imetyksen tuki ry, siellä ollut keskusteluja kaksosten imettämisetä ja jos ei löydy niin aina voi aloittaa uuden, tai laittaa yksityisviestiä tukiäideille.
 
Kyllä lähipiiristä yksi kaksosten täysimettäjä löytyy, vaikka hän pumppailikin myös paljon pulloon, jotta sai hetkeksi lapset hoitoon ja siten itse levättyä silloin tällöin...Tai edes niin, että muut perheenjäsenet ruokkivat välillä. Vaikka kyllä ne aina samaan aikaan keskenään söi ja nukku, kun ne vaan 'pakotti' sellaiseen rytmiin. Eihän kukaan jaksa sellaista jos molemmat on vuorotellen tissillä kaiken yötä...
 
Kiitos, MaMamma ja BabyBlues! :Heartred

Imetystuki ry:stä oonkin kuullut aikaisemminkin, en vain tullut nyt ajatelleeksi sitä vielä.. Tuo kaksosten opettaminen samaan rytmiin on kyllä ihan järkevän kuulonen neuvo, minkä olen lukenut monesta paikasta. Neuvolasta saadun vihkosen mukaan niin ei kannattaisi tehdä, koska se "voi haitata yksilöllistä persoonan kehitystä" mutta koko vihkonen tuntuu muutenkin olevan täynnä teoreettista soopaa mikä ei millään tapaa vastaa todellisuutta. Kai se nyt olis kaikista huonoin vaihtoehto että äiti ei nuku koskaan ja on siks ihan masentunut ja hajamielinen kiukkupussi!
 
No todellakin! Äidin jaksaminen on KAIKEN a ja o, siitä riippuu taas kaikki muu. Kyllä kyseisistäkin kaksosista on varsin erilaiset persoonat tullu, kohta menev't jo yläasteelle. Ehkä sitä persoonan kehitystä tai koko elämää muutenkaan ei voi noin aikaisin pilata ihan vaan pikkuisen ajattelemalla itseäänkin välillä... Onhan kai mahdollista ettei toi samaan rytmiin 'opettaminen' onnistuis, mutta epäilenpä... Joka tapauksessa niiden kanssa joutuu valvomaan paljon, niin ei nyt ihan tuplasti tartte, että hengissä selviää! Kyllä niistä hampaiden tuloista ja korvatulehduksista aiheutuvista unettomista öistä saa nauttia sitten riittämiin niin yhden kuin kahdenkin kanssa...
 
Hitsi, mulla on muutama tuttu joilla kaksoset. Toisessa perheessä ei edes yritetty juuri imettää vaan pulloa aika alusta asti. Toinen taas imetti ja yöt menny aika hyvin alusta asti (hyviä yö-nukkujia ollut vissiin aina). Kaippa se on sitten että tilanteiden mukaan...riippuu niin paljon niiden vauvojen temperamentista/voinnista ja toki äidinkin voinnista. On se kyllä varmasti pahimmillaan aikamoinen urakka! Mutta tärkeintä on että yrittää jos suinkin sitä haluaa :) kaikkihan voi mennä yllättävänkin hyvin!

Oma äitinikin kaksonen, heidän isänsä silloin aikojen alussa haki kuulemma lisämaitoa imettäjä-naiselta...eipä niitä enää oo ammattiryhmänä ainakaan :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top