Imetys
- Ketjun aloittaja MaMamma
- Aloituspäivämäärä
"Äitien on joskus vaikea mieltää, miksi kannattaa puhua imetyksestä jo raskauden aikana. Raskaana oleva nainen on keskittynyt tulevaan synnytykseen eikä näe tärkeäksi miettiä imetystä. Imetykseen ja hoivaamiseen liittyvistä mielikuvista puhuminen valmistaa äitiä näkemään imetyksen luonnollisena osana vauvan hoivaa. Myös tulevan isän mielipiteillä on merkitystä äidin motivoitumiseen imettämään. "
Tekstiä täältä: http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa/miten-imetys-ja-neuvola-kohtaavat
Suosittelen lukemaan koko artikkelin läpi. :)
Tekstiä täältä: http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa/miten-imetys-ja-neuvola-kohtaavat
Suosittelen lukemaan koko artikkelin läpi. :)
Sanoja
Piirimestaruustason postaaja
Tähän onkin heti hyvä kysyä, onko täällä muita, joita imetys ahdistaa? Ajatuksena tms.
Itselläni näin on, eikä ole mikään selviö, että imettäisin. Tuntuu ettei näin vaan saa sanoa, kun pitäisi olla hehkuttamassa sitä kuinka mahtavaa siitä tulee ja päämääränä pitäisi olla vähintään se 6 kk täysimetystä...
Itselläni näin on, eikä ole mikään selviö, että imettäisin. Tuntuu ettei näin vaan saa sanoa, kun pitäisi olla hehkuttamassa sitä kuinka mahtavaa siitä tulee ja päämääränä pitäisi olla vähintään se 6 kk täysimetystä...
J
jeh
Vieras
-
Last edited by a moderator:
AadaEveliina
Puuhakas puhuja
Ennen esikoista, reilu 3v sitten, en ollut miettinyt juuri yhtään imetysasioita. Synnärillä sitten se pikku paniikin omainen olotila sit iskikin: muistan olleeni ihan oudoissa fiiliksissä kun heti ponnistuksen jälkeen limanen rääpäle iskettiin tissille imemään. Siinä se lutkutti ja lopulta nukahti. Tämän jälkeen minulta alettiin käsin repimään istukkaa.
Vauva nukkui ainakin 5tuntia tämän jälkeen ja minä en yhtään. Mietin vsin kokoajan että "apua, mitä mä teen jos se herää? Imettääkö pitäis?? Miten??". Mieskin oli passitettu kotiin kun ei ollut tilaa.
Sitten kun vauva heräs niin yritin ottaa viereen ja rinnalle mut soitin kätilön apuihin kun olin jotenkin ihan pihalla. Kätilö nätisti ohjasi vauvan oikealla otteella rinnalle ja siitä se sitten lähti. Onneks vauva tajus ja osas heti imemisen niin pääsin helpolla.
Kakkosen kanssa oli alusta asti ihan eri meininki kun tuttua hommaa. Jotenkin kaikki vaan sujui hienosti. Nyt olen taas jotenkin unohtanut koko homman vaikkei ole kauaakaan kun vielä imetin. Tuntuu oudolta ajatukseltakin :D Mutta kyllä se taas siitä!
Vauva nukkui ainakin 5tuntia tämän jälkeen ja minä en yhtään. Mietin vsin kokoajan että "apua, mitä mä teen jos se herää? Imettääkö pitäis?? Miten??". Mieskin oli passitettu kotiin kun ei ollut tilaa.
Sitten kun vauva heräs niin yritin ottaa viereen ja rinnalle mut soitin kätilön apuihin kun olin jotenkin ihan pihalla. Kätilö nätisti ohjasi vauvan oikealla otteella rinnalle ja siitä se sitten lähti. Onneks vauva tajus ja osas heti imemisen niin pääsin helpolla.
Kakkosen kanssa oli alusta asti ihan eri meininki kun tuttua hommaa. Jotenkin kaikki vaan sujui hienosti. Nyt olen taas jotenkin unohtanut koko homman vaikkei ole kauaakaan kun vielä imetin. Tuntuu oudolta ajatukseltakin :D Mutta kyllä se taas siitä!
AadaEveliina
Puuhakas puhuja
Piti vielä lisätä että mä uskon sen olleen itsellä ainakin siitä kun imetyksestä ei itsellä mitään konkreettista kokemusta ollut, eli en ollut juuri ikinä nähnyt kenenkään imettävän ja siis kun tänä päivänä siihen ei juuri missään törmää. Uskon että se oli jollain tasolla luonnollisempaa ennen koska se oli niin arkipäiväistä. Nykyään on ihan erilaista elämä, ollaan eriydytty maailman luonnollisimmista asioista.
Mutta siitä ei kannata liikaa stressata, vauva aika on muutenkin niin suuri muutos. Itse otin aika raskaastikin alkuvaiheen kaikinpuolin. Tuntui että elämä loppui siihen ja että vauva vei kaiken ajan ja energian. Ja niinhän ne tekee :D mutta lupaan, että se ahdistus helpottaa, ja kun pikkuhiljaa syvästi rakastuu vauvaan ja alkaa tajuaan että kyllä tässä vielä ihan itseäkin varten eletään edelleen, niin sitten se ruusuinen aika alkaa ja imetys ja kaikki muukin alkaa tuntua hienolta. Kakkosen kanssa alusta asti tuntui ruusuiselra, mutta esikon kanssa oli kova koulu ja opettelu elämänmuutosten edessä, ainakin minulla.
Mutta siitä ei kannata liikaa stressata, vauva aika on muutenkin niin suuri muutos. Itse otin aika raskaastikin alkuvaiheen kaikinpuolin. Tuntui että elämä loppui siihen ja että vauva vei kaiken ajan ja energian. Ja niinhän ne tekee :D mutta lupaan, että se ahdistus helpottaa, ja kun pikkuhiljaa syvästi rakastuu vauvaan ja alkaa tajuaan että kyllä tässä vielä ihan itseäkin varten eletään edelleen, niin sitten se ruusuinen aika alkaa ja imetys ja kaikki muukin alkaa tuntua hienolta. Kakkosen kanssa alusta asti tuntui ruusuiselra, mutta esikon kanssa oli kova koulu ja opettelu elämänmuutosten edessä, ainakin minulla.
Uskaltaisin väittää, että alussa tekee ihan varmasti kipeää ennen kuin nännit karaistuu tarpeeksi. Mutta kun sen jaksaa sinnitellä läpi, homma helpottuu.
-S-
Satasella mukana keskusteluissa
aivan varmasti tekee alussa kipeetä lansihnolin nännirasvaa kannattaa käyttää ahkerasti, koska hyvin tod näk nännit tulee aukeamaan. Jokaisen kolmen kanssa mulla on nännit auennut ja tuska on ollut aivan järkyttävää. Mut sen yli kun jaksaa niin sit se ei tunnu enää missään mikään ei ole niin helppoa kuin työntää vauvalle känni suuhun, ottaa hyvä asento ja syödä samalla vaikka herkkuja ja katsoa lemppari ohjelmia töllöstä, ja samalla ohjeistaa isää vaikkapa pyykkikoneen käytössä
jos se imetys ei tunnu hyvältä ja ei vaan kestä sitä, niin ei siinä ole sit sen ihmeempää ku laittaa korviketta pulloon aikuiseksi ne kasvaa kuitenkin aina parempi ku imettää, mut väkisin vääntämisestä ei nauti vauvakaan! Hyvä jos edes yrittää avoimin mielin, niin saa itselleen sieluunsa rauhan
imettäminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, ja vaikka synnärillä ja neuvolassa kuinka tuputettais sitä, niin siihen voi vaan tokaista et se on minun oma asiani ja siihen en kaipaa muiden kommentteja
jos se imetys ei tunnu hyvältä ja ei vaan kestä sitä, niin ei siinä ole sit sen ihmeempää ku laittaa korviketta pulloon aikuiseksi ne kasvaa kuitenkin aina parempi ku imettää, mut väkisin vääntämisestä ei nauti vauvakaan! Hyvä jos edes yrittää avoimin mielin, niin saa itselleen sieluunsa rauhan
imettäminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, ja vaikka synnärillä ja neuvolassa kuinka tuputettais sitä, niin siihen voi vaan tokaista et se on minun oma asiani ja siihen en kaipaa muiden kommentteja
Mursutartar
Satasella mukana keskusteluissa
Mulla otti kipeää, kun imuote oli huono ja nänni meni rikki, mutta sen sai kuntoon imetellessä rasvaamalla Lansinohin Lanosin -rasvalla (jota leikkisästi meillä kutsuttiin lamilähmäksi).
Imetys semisti huolestuttaa, koska esikoisen kohdalla imuote näytti kätilöiden mielestä hyvältä, maitoa tuli, sitä herui tippoja lattialle ja imettäessä pidin toisella rinnalla semmosta maidonkerääjää. Mutta viikon ikäisenä terkkarin normaalilla kotikäynnillä paino ei ollut noussut tarpeeksi ja esikoinen joutui valohoitoon vuorokaudeksi. Ei kannata ensisynnyttäjien tuosta säikähtää, ei se ole mikään paha asia, mutta en nyt ala kirjoittaa asiasta, kun faktat ei mene varmaan oikein :)
Jotain olin tuolloin ihmetellytkin, että eihän imetys voi tällaista olla, että vauva on koko ajan rinnalla. Mutta kai se nyt oli, yrittämässä imeä kaikkea ravintoa mitä vain sai!
Valohoidon aikaan tuli korvike mukaan kuvioon ja imetin ja annoin korviketta aina siihen puoleen vuoteen asti (imetyksen osuus luonnollisesti väheni pikkuhiljaa), jolloin aloitettiin kiinteiden antaminen korvikkeen lisäksi.
Pahalta se korvikkeen antaminen aluksi tuntui. Ettei äitinä kyennyt antamaan lapselleen tarpeeksi ravintoa. Eräällä painokonrollikerralla neuvolassa terkka sanoi, "hyvä äiti ei vain imetä vaan ravitsee lastaan", se jotenkin kolahti itelle, että ihan oikein tässä toimitaan vaikka ravinnon antaakin kaupan purkki.
Mutta oli se imetys kamalaa sen alun stressaamisen ajan ja sitten ihanaa yhdessäoloa vauvan kanssa.
Nyt siis suunnittelen aloittavani syöttöpunnitukset heti synnärillä, että paljon vauva oikeasti maitoa saa.
Imetys semisti huolestuttaa, koska esikoisen kohdalla imuote näytti kätilöiden mielestä hyvältä, maitoa tuli, sitä herui tippoja lattialle ja imettäessä pidin toisella rinnalla semmosta maidonkerääjää. Mutta viikon ikäisenä terkkarin normaalilla kotikäynnillä paino ei ollut noussut tarpeeksi ja esikoinen joutui valohoitoon vuorokaudeksi. Ei kannata ensisynnyttäjien tuosta säikähtää, ei se ole mikään paha asia, mutta en nyt ala kirjoittaa asiasta, kun faktat ei mene varmaan oikein :)
Jotain olin tuolloin ihmetellytkin, että eihän imetys voi tällaista olla, että vauva on koko ajan rinnalla. Mutta kai se nyt oli, yrittämässä imeä kaikkea ravintoa mitä vain sai!
Valohoidon aikaan tuli korvike mukaan kuvioon ja imetin ja annoin korviketta aina siihen puoleen vuoteen asti (imetyksen osuus luonnollisesti väheni pikkuhiljaa), jolloin aloitettiin kiinteiden antaminen korvikkeen lisäksi.
Pahalta se korvikkeen antaminen aluksi tuntui. Ettei äitinä kyennyt antamaan lapselleen tarpeeksi ravintoa. Eräällä painokonrollikerralla neuvolassa terkka sanoi, "hyvä äiti ei vain imetä vaan ravitsee lastaan", se jotenkin kolahti itelle, että ihan oikein tässä toimitaan vaikka ravinnon antaakin kaupan purkki.
Mutta oli se imetys kamalaa sen alun stressaamisen ajan ja sitten ihanaa yhdessäoloa vauvan kanssa.
Nyt siis suunnittelen aloittavani syöttöpunnitukset heti synnärillä, että paljon vauva oikeasti maitoa saa.
Avasin tämän ketjun osittain siksin jotta esikoista odottavat saavat tietää siitä kivusta/ongelmista/onnistumisesta/helppoudesta/purkaa mieitteitään. Mulle ei ainakaan neuvolassa puhuttu raskausaikana koko imetysasiasta mitään. Toivottavasti jossain neuvoloissa asiaa edes sivutaan!
Esikoista odottaessa en itsekkään raskausaikana mitenkään miettinyt imetystä, oli vain jotenkin itsestäänselvyys että imetän. Siihen varaudin että ostin lansinoh lanoliinivoidetta, mitä niin moni suositteli kun nännit aukeaa. Sekä maidon kerääjään ja kaveri kiikutti avatun paketin rintaliivinsuojia rintapumpun.
Itselläni nousi maito neljäntenä päivänä ja se oli kivuliasta, rinnat turposi aivan älyttömästi ja maitoa vaan suihkusi. :D Vaatteet olivat sen päivän koko ajan märät vaikka tungin suojaa ja harsoa väliin onneksi kesti vain sen yhden päivän, muutama päivä sen jälkeen oli nännit kipeät silloin kun lapsi aloitti imemisen. Kyyneleet nousi silmiin nyt en muista laskinko viiteen vai kymmeneen niin kipu lakkasi, sitä kesti myös onneksi vain muutaman päivän ja vain alkuun ei koko imuaikaa. Omat nännit eivät siis menneet niin rikki mitä olen monelle kuullut tapahtuvan ja se rasvakin oli itselleni turha ostos, maidon kerääjää sen sijaa käytin. Liivit suojat vaihdoin parin päivän jälkeen kestosuojiin, minulla ne jäivät kiinni rintaan kun maito kuivui ja pois ottaminen oli kivuliasta arkojen nännien takia, kestoissa ei mitn ongelmaa.
Itse koin imetysajan(1v5kk, kunnes lapsi lopetti) helpoksi, luontevaksi ja asia josta olin iloinen niin tiesin lapsen saavan kaiken tarvitsemansa en siis ottanut mitään stressiä kiinteiden syömisestä/syömättömyydestä ja olin myös iloinen ettei tarvinnut sitä pullorumbaa pyörittää. :)
Mitään stressiä ei kannata kenenkään asiasta ottaa, ennemminkin ajatella, että "asia on täysin luonnolinen juttu, naiset "suunniteltu" siihen niin totta kai onnistun". Positiivisin mielin eikä jännittäen miten käy.
Tukea ja apua kannattaa kätiöiltä/neuvolasta/imetystuki ry pyytää heti jos tuntuu epävarmalta, itse pyysiin mooonta kertaa varmistamaan imuotetta yms.
Tsemppiä kaikille valitsevat miten vain! Itseäni vain harmittaa kun monella imetys loppuu niin aikasin tietämättömyyteen/ neuvojen puutteeseen/ monella jopa oma neuvolan tyrkyttäessä korviketta.
Esikoista odottaessa en itsekkään raskausaikana mitenkään miettinyt imetystä, oli vain jotenkin itsestäänselvyys että imetän. Siihen varaudin että ostin lansinoh lanoliinivoidetta, mitä niin moni suositteli kun nännit aukeaa. Sekä maidon kerääjään ja kaveri kiikutti avatun paketin rintaliivinsuojia rintapumpun.
Itselläni nousi maito neljäntenä päivänä ja se oli kivuliasta, rinnat turposi aivan älyttömästi ja maitoa vaan suihkusi. :D Vaatteet olivat sen päivän koko ajan märät vaikka tungin suojaa ja harsoa väliin onneksi kesti vain sen yhden päivän, muutama päivä sen jälkeen oli nännit kipeät silloin kun lapsi aloitti imemisen. Kyyneleet nousi silmiin nyt en muista laskinko viiteen vai kymmeneen niin kipu lakkasi, sitä kesti myös onneksi vain muutaman päivän ja vain alkuun ei koko imuaikaa. Omat nännit eivät siis menneet niin rikki mitä olen monelle kuullut tapahtuvan ja se rasvakin oli itselleni turha ostos, maidon kerääjää sen sijaa käytin. Liivit suojat vaihdoin parin päivän jälkeen kestosuojiin, minulla ne jäivät kiinni rintaan kun maito kuivui ja pois ottaminen oli kivuliasta arkojen nännien takia, kestoissa ei mitn ongelmaa.
Itse koin imetysajan(1v5kk, kunnes lapsi lopetti) helpoksi, luontevaksi ja asia josta olin iloinen niin tiesin lapsen saavan kaiken tarvitsemansa en siis ottanut mitään stressiä kiinteiden syömisestä/syömättömyydestä ja olin myös iloinen ettei tarvinnut sitä pullorumbaa pyörittää. :)
Mitään stressiä ei kannata kenenkään asiasta ottaa, ennemminkin ajatella, että "asia on täysin luonnolinen juttu, naiset "suunniteltu" siihen niin totta kai onnistun". Positiivisin mielin eikä jännittäen miten käy.
Tukea ja apua kannattaa kätiöiltä/neuvolasta/imetystuki ry pyytää heti jos tuntuu epävarmalta, itse pyysiin mooonta kertaa varmistamaan imuotetta yms.
Tsemppiä kaikille valitsevat miten vain! Itseäni vain harmittaa kun monella imetys loppuu niin aikasin tietämättömyyteen/ neuvojen puutteeseen/ monella jopa oma neuvolan tyrkyttäessä korviketta.
Harmony
Kunnioitettu kommentaattori
Moikka oli tarkoitus mun laittaa kaikille ensiäideille vinkkejä, mistä luulen olevan hyötyä. Itse täysimettänyt 6 asti ja ruaan kanssa 1v asti. Mulla siis 2poikaa. Meillä ei ollut korvikketta käytössä vaan siirryttiin suoraan lehmänmaitoon. Kuulostaa täydelliseltä tarinilta. Mutta tämän mahdollisti suuri suuri itseopiskelu ja miehen ihana tuki. Eli aloitan:
- imettäminen lähes aina takkuaa alussa. Vauvan imuote kannattaa harj.kunnolla synnärillä.
-maidoneritys alkaa pikkuhiljaa ---ei kannata heittää hanskat tiskiin helposti.
--imetys tosiaankin vaatii sen et on vauvan kanssa paljon ainakin alussa. Vauvantahtinen imetys tarkoittaa käytänössä sitä, että rinnan täytyy olla saatavilla koko ajan. Eka kuukaus-kax on yleensä intensiivinen!
-rintoihin aina sattuu alussa, mutta sen kuuluu kestää max 10sek. Ja ajan myötä ei koske enää yhtään!
-yöimetys lisää maidontuotantoa. Mulla oli itselläni vauva aina vieressä nukkumassa.
-ei kannata antaa heti tuttia vauvalle ----->voi muuttaa imuotteen.
-tehokas imetyssessio kestää usein 15min/rinta. Huom tämä on ohje, jonka itse sain siis neuvolasta.
-neuvolasta kannattaa vaatia kunnon imetysohjausta sekä tarkistuttamaan imuotteen!!!!!!!!!!!!!! Älkää antako periksi tytöt!
Imetys sitoo paljon ja antaa paljon. Hyvä äiti on todella hyvä äiti ilman imetystäkin. Kenenkään ei kuulu määritellä meidät imetyksen perusteella!
Ps. Korvike oli käytössä, kun tein puuroa. Mutta siis nesteenä meni vain rintamaitoa kunnes täyttivät 1v.
- imettäminen lähes aina takkuaa alussa. Vauvan imuote kannattaa harj.kunnolla synnärillä.
-maidoneritys alkaa pikkuhiljaa ---ei kannata heittää hanskat tiskiin helposti.
--imetys tosiaankin vaatii sen et on vauvan kanssa paljon ainakin alussa. Vauvantahtinen imetys tarkoittaa käytänössä sitä, että rinnan täytyy olla saatavilla koko ajan. Eka kuukaus-kax on yleensä intensiivinen!
-rintoihin aina sattuu alussa, mutta sen kuuluu kestää max 10sek. Ja ajan myötä ei koske enää yhtään!
-yöimetys lisää maidontuotantoa. Mulla oli itselläni vauva aina vieressä nukkumassa.
-ei kannata antaa heti tuttia vauvalle ----->voi muuttaa imuotteen.
-tehokas imetyssessio kestää usein 15min/rinta. Huom tämä on ohje, jonka itse sain siis neuvolasta.
-neuvolasta kannattaa vaatia kunnon imetysohjausta sekä tarkistuttamaan imuotteen!!!!!!!!!!!!!! Älkää antako periksi tytöt!
Imetys sitoo paljon ja antaa paljon. Hyvä äiti on todella hyvä äiti ilman imetystäkin. Kenenkään ei kuulu määritellä meidät imetyksen perusteella!
Ps. Korvike oli käytössä, kun tein puuroa. Mutta siis nesteenä meni vain rintamaitoa kunnes täyttivät 1v.
AadaEveliina
Puuhakas puhuja
Syöttöpunnituksista tuli mieleen: usein maito ei vielä nouse synnärillä joten syöttöjen saanti on jotain tee-tai ruokalusikallisen luokkaa, sillä aluksi rinnoista tulee kolostrumia, kellertävää superfoodia vauvalle, tosi rasvasta ja terveellistä, mutta hyvin pieniä määriä. Tämä kuuluu asiaan. Tämän vuoksi paino vauvoilla myös aluksi laskee, jotain max.10%(?)on se raja mitä saa syntymäpainosta laskea, mutta alkaa sitten nousemaan kun maito äidilläkin nousee. Vauvan mahalaukkukin on aluksi kolikon kokoinen joten ei sinne paljoa kerralla mahdukaan. Vähitellen mahalaukku venyy ja pystyy vastaanottamaan enemmän maitoa. Joten synnärin syöttöpunnitukset ei ehkä ole mikään luotettava mitta, väittäisin.
Jos haluaa tehostaa ja auttaa maidonnousua vauvalle niin synnärillä voi hyödyntää rintapumppuja imetysten välissä jotta tuotanto heti lähtisi tehostumaan.
Jos haluaa tehostaa ja auttaa maidonnousua vauvalle niin synnärillä voi hyödyntää rintapumppuja imetysten välissä jotta tuotanto heti lähtisi tehostumaan.
AadaEveliina
Puuhakas puhuja
Tuli tämäkin mieleen, kun monet varmasti pohtii että mitenkäs vapaa aika:
Vaikka imetin aika pitkään, niin olin paljon omissa menoissa esim.jumpissa, kahvilla, tai ihan kunnolla juhlimassakin joskus ja yötäkin pois. Ennakkoon pumppailin maitoa pakkaseen jotta isä tai muu hoitaja sai sieltä pullosta antaa. Mutta välillä jouduttiin mekin antamaan korviketta kun ei pakkasvarastot riittäneet, pääosin silloin kun vauvat oli jo vähän isompia ja maitokaan ei enää hirveästi pumpulle herunut. Me koimme sen hyvin pieneksi haitaksi, mutta kukin tavallaan. Sitä kun annettiin vain hyvin harvoin ja onneksi meidän molemmat pojat ottivat myös pulloa. Tosin maitoa voi myös hörppyyttää tai antaa esim lääkeruiskulla.
Omasta mielestä Arlan luomukorvike oli omiin maku ja hajuhermoihin luonnollisimman ja neutraaleimman oloista ja makuista, meidän pojat ei ikinä sille irvistäneet. Se vaan oli usein kaupoista loppu kun kovassa suosiossa.
Vaikka imetin aika pitkään, niin olin paljon omissa menoissa esim.jumpissa, kahvilla, tai ihan kunnolla juhlimassakin joskus ja yötäkin pois. Ennakkoon pumppailin maitoa pakkaseen jotta isä tai muu hoitaja sai sieltä pullosta antaa. Mutta välillä jouduttiin mekin antamaan korviketta kun ei pakkasvarastot riittäneet, pääosin silloin kun vauvat oli jo vähän isompia ja maitokaan ei enää hirveästi pumpulle herunut. Me koimme sen hyvin pieneksi haitaksi, mutta kukin tavallaan. Sitä kun annettiin vain hyvin harvoin ja onneksi meidän molemmat pojat ottivat myös pulloa. Tosin maitoa voi myös hörppyyttää tai antaa esim lääkeruiskulla.
Omasta mielestä Arlan luomukorvike oli omiin maku ja hajuhermoihin luonnollisimman ja neutraaleimman oloista ja makuista, meidän pojat ei ikinä sille irvistäneet. Se vaan oli usein kaupoista loppu kun kovassa suosiossa.
Mursutartar
Satasella mukana keskusteluissa
Tottatotta! Eihän syöttöpunnituksista tosiaan oo heti mitään hyötyä. Mitenhän tuon painonlaskun kuulumisen asiaan jotenkin on unohti tässä suunnitelmassa? Kiitos kun muistutit :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
häini
Jostain jotain jo tietävä
Mä en oo vielä muuten oikein ajatellut koko imetystä, mutta se harmittaa kun joudun luopumaan nännilävistyksestä! Tiiän että on vähän pinnallista ajatella tommosta asiaa, mutta se lävistys on kuitenkin ollut osa mua jo monta vuotta enkä enää oikein ees muista miltä toi tissi näyttää ilman sitä 
Aion siis kuitenkin imettää jos vaan pystyn, koska se tuntuu luontevammalta ja helpommalta kuin pulloruokinta. Mutta aikahan sen näyttää, tuleeko siitä sitten mitään vai ei..
Aion siis kuitenkin imettää jos vaan pystyn, koska se tuntuu luontevammalta ja helpommalta kuin pulloruokinta. Mutta aikahan sen näyttää, tuleeko siitä sitten mitään vai ei..
J
jeh
Vieras
+
Last edited by a moderator:
AadaEveliina
Puuhakas puhuja
Mullakin ollut erilaisia lävistyksiä, tosin nänneissä ei koskaan, auts 
nuorempana meinasin, mut pelotti liikaa se kipu. Napakorusta luovuin ekassa raskaudessa kun pelotti et se repeis tmv.
nuorempana meinasin, mut pelotti liikaa se kipu. Napakorusta luovuin ekassa raskaudessa kun pelotti et se repeis tmv.