Imettävät kuumeilijat

Täällä ilmottautuu imettävä kuumeilija. Esikoinen syntynyt 11/17. 6 viikkoa synnytyksestä alkoi menkat ja seuraavat tuli tammikuussa kun minipillerit aloitin sen jälkeen ei ole näkynyt ei kuulunut. Minipillerit lopetin pariviikkoa sitten, ne ei oikeen sopineet minulle. Alunperin olimme mieheni kanssa suunnitelleet, että kakkosta aloitetaan yrittämään kesällä, mutta nyt kun nuo pillerit on lopetettu niin päätettiin aloittaa yrittäminen jo hieman aikaisemmin. Nyt vaan odotellaan, että tohon kiertoon tulisi jotain tolkkua:happy090
 
Moikka Sindyllekin ja tervetuloa!

Täällä on vähän hiljaista niin aattelin purkaa mietteitäni tänne (josko joku muu vauvakuumehöyrypää ymmärtäisi). :p

Bongasin nimittäin aika satavarmat ovislimat eilen, mitä ei viime kierrossa vielä näkynyt! Mies oli jo ehtinyt lähteä työreissulle eikä toki muutenkaan olla sitä yrittämistä aloitettu, mutta voi hitsinpimpulat!

Hirveästi tekisi mieli aloittaa jo yrittäminen ja vähän tuntuu, että miehelläkin tekisi, mutta yritän kuitenkin pitää kiinni tuosta meidän sovitusta kesän aikataulusta ja ajatella järjellä, että mahdollinen ikäero esikkoon olisi pienimmillään lähempänä kahta vuotta kun tuo miehen työ asettaa haasteita arjen pyörittämiselle. Jos vaikka kävisikin niin, että heti ensimmäisestä yrityskierrosta onnistuisi, kun ikinä ei voi tietää. Takaraivossa kytee sinänsä täysin ilman syytä myös edelleen pelko siitä, että jos sitä plussaa ei kuulukaan tai kaikki ei sitten sujukaan, vaikka plussa tulisi. Ja kun tuo miehen työ on sellainen, että on tuurissaan, onko oviksen aikaan ees kotona, esikoiseenkin kun kuitenkin vaadittiin nappiosuma juuri oviksen aikaan. Ja kun esikkoa vielä imetänkin, niin ihan sataprosenttisen varma en edes ole siitä, ovuloinko edellisessä pitkäksi venyneessä kierrossa, nyt vähän luulen että kuitenkaan en, vaikka merkkejä oli.

Kovin ristiriitainen olo! Hyvä ystäväni on juuri viimeisillään raskaana ja kun se nyytti sieltä saapuu, luulen että vauvakuume pamahtaa ihan tappiin. No, eipä tässä ole enää kuin luultavasti pari mahdollista ovulaatio ennen kuin yritys olisi muutenkin tarkoitus aloittaa, että katsotaan sitten lähdetäänkö kokeilemaan kepillä jäätä, mikäli mies sattuisi oviksen aikaan olemaan kotona.:hilarious: luulen että mies kuitenkin pistää minut ruotuun!

Minkälaisen tunnemyrskyn voi yksi potentiaalinen ovis saada aikaan! Ketään muuta joka kamppailee tunteen ja järjen kanssa? :grin aivan mahoton tämä kaikesta viis, haluan raskaaksi -fiilis! :angelic: toivottavasti plussatuulet puhaltelis muille, toivottelee erittäin vauvakuumeinen huomio!
 
huomio, Ihan on tutun kuuloista asioiden pyörittelyä. Minä laskeskelen päässäni minkä ikäinen esikko olis uuden vauvan syntyessä jos nyt raskaituis uudestaan. Tekis mieli aloittaa harjoitukset jo, mutta järki sanoo että on tää eka vielä niin pieni että ei oo järkeä vielä yrittää. Ja mitä tapahtuisi maidon tuotannolle jos olisin raskaana? Harmittaisi jos tuotanto ehtyisi kun esikoinen kanssa haluaisin jatkaa vielä pitkään. Jotenkin sitä haluaisi muutenkin että pieni saisi olla pikkuinen vauva mahdollisimman pitkään, kaiken keskipisteenä. Mutta kun haluaisin olla uudestaan raskaana jo..
 
Onneksi se raskausaika kestää kuitenkin sen verran pitkään, että ehtii vielä esikoisen kanssa viettää laatuaikaa silloin! Ja toisaalta lohduttaudun sillä, että eipä sillä kakkosella ole ikinä samanlaista mahdollisuutta olla kaiken keskipisteenä, joten miksi esikoisenkaan tarvisi olla :happy: lähinnä se mietityttää, että miten sitten itse pärjäisi kahden pienen kanssa yksin kotona miehen töiden ajan kun pää on välillä ahtaalla yhdenkin kanssa (esim. just nyt kun yritän jo kohta toista tuntia saada tätä apinaa unille kun liikkumaan oppiminen on sotkenu koko nukkumispaletin.)

Itsekkäistä syistä haluaisin myös viettää meidän suunnitteleman parisuhdeviikonlopun vielä raskausvapaana. Ei taitaisi pahoinvoivana tulla romanttisesta viikonlopusta mitään :p plus haluaisin kerran syödä ja juoda rennosti ilman rajoituksia, kun imetyksestäkin olen suurimman osan viettänyt imetysdieetillä. Joten jos nyt heti seuraavasta oviksesta oikein tuurilla natsais, ei se onnistuisikaan.

Imetys meillä loppunee joka tapauksessa vuoden ikään kun minulla on pakko palata töihin, yöllä en enää muutenkaan imetä kuin ehkä kerran ja siitäkin pyritään unikoulun ohessa eroon nyt miehen seuraavilla vapailla. Mutta kyllähän jotkut onnistuu jatkamaan imetystä vielä uudesta raskaudesta huolimatta, toki tietysti aina varmempaa imetellä rauhassa jos haaveissa pidempi imetystaival!
 
Samoja asioita täällä myös pyöritelty. Esikoinen tärppäsi yk 9 matkaan niin tietysti mietityttää kuinka kauan seuraavaan tärppiin menisi, että kauanko edes yrityksen aloittamisen kanssa kannattaa odottaa (tietysti kierron pitäisi nyt ensin palata). Mies lisäksi on ilmoittanut, että hän ei enää lapsia yli 35-vuotiaana tee (täyttää tänä vuonna 34), että jaksaa niiden kanssa sitten touhuta.
Mutta niin tunnistan ton fiiliksen, että haluan raskaaksi.
Parisuhde viikonloppu ilman rajoituksia kuullostasi kyllä ihan mahtavalta!
 
Heh, meillä miehen takarajatoive on 40, tänä vuonna tulee mittariin 38, itsellä vasta 28 kun on tuo siippa vähän reilummilla kilometreillä. Miehen iän vuoksi ei siis tosiaan viitsi hirveän pitkää väliä seuraavaan pitää (varsinkin kun itsellä on puolisalainen toive kolmannesta, jota en varmaan kyllä saa neuvoteltua läpi :angelic:)

Esikoisesta en laskenut yrityksiä, olisiko ehkä ollut yk 3 jolloin ovis ja miehen työkierto osui yksiin, mutta ehkäisyn (kapseli) pois jättämisesta ehti mennä pari kuukautta ennen kuin kierto palasi. Suht nopea raskautuminen siis, mikä oli iloinen yllätys, kun miehellä taustalla selittämätöntä lapsettomuutta exän kanssa ja minulla äidillä tuulimunaa ja kohtukuolemaa. Oltiin siis ennakolta valmistauduttu odottamaan, etenkin mies kun exän kanssa ehtivät vuoden tuloksetta yrittämään. Oli aika yllättynyt kun pieni nappasi niin nopeasti! Luulen, että hyvissä ajoin aloitettu foolihappo tuki nopeaa raskautumista. Ja ehkä muutamat lasit viiniä oviksen jälkeen kaverin kolmekymppisillä :hilarious:

Toiveissa että kaikki sujuisi yhtä hyvin nytkin, mutta kun sitähän ei ikinä tiedä. Kierto näyttäisi onneksi pikkuhiljaa palautuvan. Ollut luomuna miltei kellontarkka kierto ennen raskautta, samaan olisi kiva päästä takaisin, helpottaa oviksen metsästystä huomattavasti. Tosin pystyi myös kalenterista katsomaan jo ennakolta, että natsaako vai ei kun tietää miehen työkierron ja oviksen oletetun ajankohdan. Muulloin kun oviksen aikaan peittojen heiluttelu ei tuottanut tulosta, vaikka koulussa kuinka opetetaan että suojaamaton yhdyntä on yhtä kuin raskaus :rolleyes:
 
Muuten, huutelin jo aiemmin jossain toisessa ketjussa, mutta en saanut vastausta, niin kysyn nyt täälläkin!

Eli onko kukaan uskaltanut käyttää macaa imetyksen aikana tai tiedättekö onko se ok? Haluaisin ihan vaan piristystä makuukammarielämään kun tämä väsymys ja muu syö (elämän:grin)halut, mutta netistä kaivamalla löysin ristiriitaista tietoa, kun toiset sanoo että ok ja toisaalla ei suositella. Jotenkin järki sanoisi, että pienistä määristä ei voi olla mitään haittaa, mutta... Aiemmin olen sitä käyttänyt, mutta en toki raskausaikana. Raskautta yrittäessä en nyt muista, käytinkö :facepalm:
 
Täällä ilmoittautuu myös yksi laskelmoija :) Jos nyt tulisin raskaaksi niin ikäero esikoiseen olisi 1v 11 kk. Ollaan tosin jo esikoisen syntymästä lähtien oltu ilman ehkäisyä. Mulla on ikää jo se maaginen 35 v, niin ei huvita yhtään odotella. Kun voi olla että jää sitten tulematta... Niin että mulle on ihan sama että mitä helvettiä pieni ikäero tulee olemaan, kunhan nyt saadaan vaan toinen lapsi! :)
 
Jep, eipä sitä kannattis liikaa miettiä kun se ei kuitenkaan ole omissa käsissä, tulee sitten kun tulee, jos tulee. Ennemmin kuitenkin pieni kuin kovin iso ikäero ja työelämän kannaltakin olen miettinyt, että voisin seuraavasta olla hieman pidempään sitten kotona, niin esikoinenkin viihtyy sitten vielä eikä kaipaa ihan joka päivä kaverikontakteja.

Itsellähän ei iän puolesta vielä mikään hätä olis mutta kun tuli hommattua nuin vanaha ukko :hilarious: no ei kait, paras isä ja mies mitä olla ja voi, mutta ymmärrän toisen puolen ajatuksen siitäkin, ettei kovin vanha halua olla kun lapset on vielä pieniä.

Vaikka taas eilisen illan ja viime yön jäljiltä kyseenalaistan koko lapsien hankkimisen järkevyyden, oli taas semmonen sirkus! :hilarious: kyllähän sitä ei ole ihan terve kun näitä apinoita haluaa vielä lisää:p autoakin pitäisi ehkä päivittää isompaan (taas).
 
Nimenomaan, ikäerosta voi tahtomattakin tulla suurempi kun olisi toivonut, niin ei pidä aloittamista lykätä kovin myöhäiseksi. Ja jos ikäero jää kovin pieneksi niin meneepähän sitten samoilla valvomisilla molemmat, ei kerkeä tottua liian hyviin uniin.

Kolme viikkoa sitten minipillerit lopetettu, josko se kierto sieltä kohta starttailisi.

Kiertojen palautumista ja tärppionnea toivottelen :happy:
 
Muokattu viimeksi:
Ihana että muutkin vaiheilee samanlaisten ajatusten kanssa! Meillä ei varsinaisesti vielä 'yritetä' kun kierto ei ole käynnistynyt, mutta 'saa tulla jos on tullakseen' - nyt siis 6vko imetyksen lopetuksesta, mutta silti vielä henkisesti tunnen kuuluvani tähän porukkaan heh.

Mutta siis tähän vaiheiluun: haluaisin olla jo raskaana nyt heti ja mahd pieni ikäero, mutta toisaalta tammikuinen 17 ja joulukuinen 18, esim miten pieni toinen olisi toiseen verrattuna kouluun mennessä ym. Vaikka eihän sillä välttämättä ole mitään merkitystä. Olen ollut niin vauvakuplassa kun ystäviä raskaana, olevinani raskausoireillut itsekin vaikka mitä, mutta nyt kun iski eilen tissikipu (ainut oire esikoisen aikaan) alkoi jo iskeä paniikki MITÄ JOS? En uskalla testata, eihän niitä menkkoja ole kuulunut, mikä tod näk että 'yrittämättä' ekasta kierrosta - okei joo ehkä vähän mahaa nippailee ja etoo, mutta niinhän tässä on oireiltu/kuviteltu aiemminkin. Yääääh. Ei saisi innostua (taas turhasta), viikonloppuna reissuun niin pakko kai tehdä testi varalta ennen sitä, että juopiko viiniä vai ei.... sori pitkä avautuminen. :D
 
Ihana että muutkin vaiheilee samanlaisten ajatusten kanssa! Meillä ei varsinaisesti vielä 'yritetä' kun kierto ei ole käynnistynyt, mutta 'saa tulla jos on tullakseen' - nyt siis 6vko imetyksen lopetuksesta, mutta silti vielä henkisesti tunnen kuuluvani tähän porukkaan heh.

Mutta siis tähän vaiheiluun: haluaisin olla jo raskaana nyt heti ja mahd pieni ikäero, mutta toisaalta tammikuinen 17 ja joulukuinen 18, esim miten pieni toinen olisi toiseen verrattuna kouluun mennessä ym. Vaikka eihän sillä välttämättä ole mitään merkitystä. Olen ollut niin vauvakuplassa kun ystäviä raskaana, olevinani raskausoireillut itsekin vaikka mitä, mutta nyt kun iski eilen tissikipu (ainut oire esikoisen aikaan) alkoi jo iskeä paniikki MITÄ JOS? En uskalla testata, eihän niitä menkkoja ole kuulunut, mikä tod näk että 'yrittämättä' ekasta kierrosta - okei joo ehkä vähän mahaa nippailee ja etoo, mutta niinhän tässä on oireiltu/kuviteltu aiemminkin. Yääääh. Ei saisi innostua (taas turhasta), viikonloppuna reissuun niin pakko kai tehdä testi varalta ennen sitä, että juopiko viiniä vai ei.... sori pitkä avautuminen. :D
 
Punis, mulla kun venyi tuo yksi kierto tuossa niin olin kans ihan että apua, en halua synnyttää vielä tänä vuonna ja sitten kun testi näytti negaa, mikä toki vain vahvisti sen oman tuntemuksen että enhän minä nyt raskaana ole, niin oli se siltä vähän haikeeta. Vaikka jos se ois ollu plussa niin oisin ollu ihan paniikissa. :hilarious:

Mutta jos todellisuudessa uusi raskaus jo vuoden alusta olisi ollut kauhea kriisi, oltaisiin varmaan oltu hieman enemmän pedantteja sen ehkäisyn kans tuolla makkarissa :angelic:

Kiva että joku muukin täällä avautuu kuin minä! :joyful:

Ja siis mulla oli ihan hillitön hetki tuossa pari päivää sitten kun tunsin muka potkaisun mahassa ja olin puoli sekuntia että joo kappas liike ja sitten samantien että mitähän kettua ja meinasin kuolla nauruun! Varmaan kun kaveri kävi kylässä mahansa kanssa ja keskusteltiin siitä miten tää meidän napero sättäröi kaiken aikaa ympyrää tuolla pötsissä. Oi että, onhan se niin mahtavaa (ja samaan aikaan sitten niin raastavaa se pelko kun tuli joskus hetkiä, että oli hiljaista eikä mahan heiluttelukaan saanut heti reaktiota aikaiseksi).
 
huomio tuo potkujen tunteminen... minäkin jossain hormoonihuuruissa päädyin et raskaustestit ei vaan toimi ja oikeesti oon raskaana ja pitkällä! 3sek ja takaisin todellisuuteen haha. Ja tänään sitten vitivalkoisen negan testasin, ja kyllähän se vähän kirpaisi vaikka lähes varmaksi sen ennen testiä jo tiesi. Hullua tämä naisen elämä.
 
Täällä yksi uusi imettävä vauvakuumeilija:) esikoinen 3v, vauva 8,5kk ja kolmas lapsi olisi meillä haaveissa :smiley-angelic001 miten lienee onnistuukaan, kierto ei ole käynnistynyt :( millaista valkovuotoa kuuluisi olla näin imetyksen aikaan? Mietin vain kun minulla on usein tosi runsasta ja venyvääkin voisikohan siitä saada mitään tolkkua ovulaation ajankohdasta, jos sellaista tapahtuu.. ovistestejä olen haalinut ja ajattelin yrittää saada tikutettua oviksen, kesällä on siis tarkoitus vauvaa yrittää mutta jos aiemmin tulee niin oikein tervetullut on ovistestiin siis tänä hailakka viiva, mutta tummempi kuin eilen illalla, liekkö tarkoittaa mitään
 
Yleensä imetys aiheuttaa aika kuivat oltavat, mutta sekin varmaan tasottuu ajan myötä mitä pidempää imettää.
 
Ja millainen kohdunnapukan kuuluisi olla imetyksen aikana? Vaihteleeko sen paikka, kovuus, onko se auki/kiinni imetyksestä huolimatta?
 
Tiiätkö sä enemmän aiheesta? :) Jos siis haluaisit hieman selventää et mikä mun tilanne mahtais olla :D kohdunnapukka melko pehmeän tuntuinen, auki, ja aika alhaalla tuntuu.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top