Huolet ja pelot

Täytyypä selvittää... mulla myös sen suhteen vaikea tilanne että työsopimuksessa ei ole määritelty viikottaisia työtunteja eli jos haluavat hiillostaa mut pois niin se onnistuu kyllä karsimalla vuorot minimiin. :/ täytyy toivoa että esimies on ymmärtäväinen, ainakin hänellä itselläänkin on lapsia.. ehkä löytyy ymmärrystä ehkä ei :) noh, sittenpähän sen näkee. Täytyy toivoa että energiaa ja hyvinvointia riittäis niin että saisin mahd pitkään pidettyä asian salassa :)
 
Mullakin on vielä koeaika meneillään kun raskaudesta on kerrottava, plaah. Pitää varmaan tosiaan kysyä liitolta. Mutta ennen en ala huolehtia ennen kuin tiedän edes näkyykö ar-ultrassa ketään vai ei.
 
Mä olen kyllä vakituisessa työsuhteessa, mutta työ luokitellaan "vaaralliseksi sikiölle".
Haluaisin pitää raskauden salassa mahdollisimman pitkään, mutta pakko kertoa asiasta heti kun ar-ultrassa on käyty ja jos kaikki ok ja syke näkyy, mun täytyy anoa korvaavaan työhön.
-ja kun menen korvaavaan työhön, niin kaikki tietää...
Olen nyt jo vältellyt joitakin hommia, mutta en usko kenenkään huomanneen.

Mulla on tuo ultra vasta reilu viikon kuluttua.
Huolestuttaa että olisiko sittenkin pitänyt varata se ultra aiemmin?
Toisaalta jos liian aikaisin kertoo ja meneekin kesken niin ei ole kivaa että kaikki tietää että meni kesken.. *huokaus*
Nyt rv6+2
 
Joskus vaan huolestuttaa kaikki... tajusin just et miulla tulee 12 viikkoa täyteen miun synttäripäivänä. Täytän 35... ja edellinen raskaus alko mennä just sinä päivänä kesken. Kammopäivä. Ja kun ei usko jatkoon meinaa riittää, niin pieni mieli kyseenalaistaa koko ajan, et mikä pirun idea oli tulla raskaaks just nyt, niin et määräaikanen työsopimus päättyy just äitiysloman alkuun. En pääse enää ever tuonne samaan duuniin takas. Wääh! Ja näillä ajatuksilla alotetaan reipas koulupäivä, pöh.
 
Swan-81, tunnistan myös itsestäni, että huoli tästä raskaudesta on suuri. Ok, on tullut mutkia matkaan, mutta samalla on ollut hyviä uutisia kun on käynyt ultrassa. Olen nyt siinä vaiheessa, että viime raskaudessa alkio oli jo kuollut, mutta sitä ei todettu vielä muutamaan viikkoon. Joten tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että siellä olisi enää elämää kohdussa. Luulen, että saa mennä vielä aika monta viikkoa ennen kuin voin vähänkään rentoutua. Ei auta kuin ottaa päivä kerralla ja koittaa sietää epävarmuutta..

(8+0)
 
Huoli nostaa päätään myös vähän väliä vaikka viimeksi tiistaina nähnyt että kaikki hyvin.Noh 3vko niin on se np-ultra ja näkee onko kaikki ok en tiedä josko sitten uskaltaisi huokaista.Ainakin ajateltiin sitten kertoa lapsille ja lähisuvulle jos siis kaikki ok.En mielestäni näin paljon ole stressannut edellisistä :/
 
Huoli muuttunut täällä nyt. Eli ultrassa näkyi syke, ja viikot vastaavat. Mutta sikiöllä oli kaveri siellä. Eli nähtävästi kaksoisraskauden keskeytynyt osapuoli. Aiheuttaa hiukan suuremman keskenmenon riskin. Ja saattaa vuotaa yksikseen sieltä pois. Eli elämme jänniä aikoja... :bag:
 
Koko aika tähän mennessä on ollut niin kova huoli. Plussa tuli neljän päivän kovien menkkakipujen jälkeen. Ne sitten loppui, viime perjantaina alkoi selkäsärky - teen istumatyötä, niin se nyt ei sinällään mikään ihme.
Eilen illasta särkenyt vuorotellen selkää, mahaa ja kylkiä. Ei ole aiemmissa raskauksissa ollut mitään tällaista. Yleensä jumppaan aamuisin ennen kuin menen pesulle, mutta tänään tuntui, että pitää mennä suoraan vessaan.
Ja vertahan tulee kunnolla, hyytymiä myös. Eli nyt 6+3 päättyi tämä :sad001
En voinut lähteä töihin, on kipuja, en tiedä, kuinka paljon vuoto yltyy, ja kun tietysti itkettää koko ajan.
 
Kiitos :Heartred
Jotenkin olin niin (kummallisen) paljon pelännyt tätä. Ehkä siis alitajuisesti tiesin.
 
Voi Hormiga, todella surullista. :sad001 Tällaista ei pitäisi osua kenenkään kohdalle. Voimahali!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top