Jahas, täällähän onkin vinopino samankaltaisin kokemuksin kuin itse.. tsemppiä kaikille! Toivotaan että vuodot ovat ohimeneviä ja kyydissä pysytään. Itseä huolettaa myös toisinaan, taustalla spontaani keskenmeno maaliskuulta. Olin juuri käynyt ar ultrassa samana päivänä, jolloin aamusta tuli kerran rusehtavaa. Syytä vuodolle ei näkynyt ultrassa, sydänkin pamppaili ja toivotteli hyvää raskauden jatkoa. Ainoa mikä mietitytti (vaikka en siitäkään tajunnut kovin huolissani olevan) kun oli jo rv 8+2 ja mittaili moneen kertaan että sai vaan 6+2.. Sehän oli merkki et kehitys pysähtynyt siihen. Ja siitä se vuoto sitten muuttui ja parin päivän päästä alkoivat yöllä aivan JÄRKYTTÄVÄT kivut selässä, reisissä jne jne kunnon supistuskipuja ja vuotoa kuin niagara 1-2vrk. Onneksi kokonaisuudessaan kesti vuoto viikon, mutta noita kipuja oli useita päiviä. Saattoi johtua toki siitäkin että olin esikoiseni synnyttänyt vasta muutama kk aiemmin.
Shokkihan se oli siksi, että ekalla kertaa en edes tosissani ollut jotenkin ajatellut keskenmenon vaaraa, enkä ajatellut tuolla toisellakaan kertaa. Raskaudesta sinällään ei ehditty iloita kuin kolmisen viikkoa, ja kun tuo ihana pikkuinen oli vielä niiiiiiin pieni, niin lohdutti kovasti rutistella häntä kovissa kivuissakin.. <3
Mutta niin, tokihan tämä kaikki nyt laittaa tähän kolmanteen meneillään olevaan raskauteen nyt sitten paineita, vaikka aluksi niitä ei miettinyt niin nyt kun nämä herkimmät viikot rullaavat niin on vähän kumminkin sellainen varpaillaan olo... phuuuh.
. Menkkakipuja jonkun verran lisänä, ja välillä säteillyt reisiinkin. Mä luulen että soitan huomenna neuvolaan ja kysyn olisko mahdollista päästä tarkistuttamaan tilanne. Kurjuuden kurjuus!!!!
