Huhtikuun huokailut 2011

Terve!

Minua ei ole luotu heräämään kello 6.30. Aaapuuuaa! Noh, kohta mennään päiväunille. Ja minäkin aion ummistaa silmäni!

 KÄvin sitten kuskailu reissujan päätteksi kaupoilla ja viemässä isin remppa-projektiin munkkeja. Tultiin sopivasti samaan aikaa kotikylälle, kun päiväkerholaiset olivat ulkoilemassa. Siihen sitten auto heitto parkkiin ja hetkeksi itsekin piha leikkeihi. Venla oli hiukan ihmeissään, kun olivatkin ulkona! Hieno keli jne...

Nyt tässä silmät ristissä katellaan verhon raosta kun sähkömies rassaa meille uutta mittaritaulua NAVETAN seinään! Navetassa ei siis ole niitä ammuja ollu varmaan kahteen kymmeneen vuoteen. Haju siellä on, ihme kyllä, jäljellä..... Mut nehän kuseekin lattialle:)

Tosta tulikin mieleen, että meidän neitonen on taas päässyt tuohon siisteys-kasvatukseen kiinni. Juju on ainakin opittu. Pisut käydään pöntöllä TOSI TOSI usein ja kovaa tavaraa pinnistellään, kunne joku älyää pottaa tuoda alle! Hyvä. Ja kesää kohti koitan saada tytön päiväksi ilman vaippoja juoksemaan pihamaalle...

              Ny nää menee nukkuun.

 
Moi moi ihanat naiset!

Tulipahan taas tahatonta taukoa täällä surffaamiseen. Jotenkin olen ollut käsittämättömän jaksamaton, mistä lie johtuvaa. Nyt lähti mies ja poika keskenään ulkoilemaan ja oikein PÄÄTIN tulla tänne. Olen kaivannut teitä todella ja mielessäni ollut seurassa, mutta. Niin, miksi sitä joskus on niin lamaantunut. Arki vie mennessään ja rutiinit, joita on kyllä kiittäminen siitä, että asiat sujuu, mutta sitten sitä urautuu. Ja kyllähän nämä tämän kokoiset ipanat jo aika lailla seuraa kaipaavat, ainakin meidän ainokainen kaipaa. VÄlillä leikkii pitkäänkin itsekseen, mutta sitten on sitä takiaista ja kitinää, jolle ei aina syytä löydy. Hiukan selailin juttuja ja
 Ampun
kokemukset kyllä veti sydämen sykkyrään, vaikka keltaisuus jo ohi onkin ja neidillä nimi ja kaikki. Onnea vain vauva-arkeen, vaaleanpunaiseen <3

Vaatteet ne tuntuu olevan se vakio ihmetyksen aihe, niin minullakin. Onneksi on kesään päin jo kallellaan tämäkin kevät ja saa ainakin topat laittaa jo kesäteloille. Ostin Valolle yhdet kesäkengät, tennarimaiset, mutta tukevat, ja saappaat. Varmaan sandaalit vielä olisi löydettävä, että helteistäkin selvitään. Jätkä on humahtanut pituutta yhtäkkiä ja käsivarrella punniten tuntuu painoa kolahtaneen kilo jostain myös. Tänään pääsin vertaamaan juuri mitattuun lapseen Valon mittaa, kun vierekkäin seisoivat ja ainakin 85 cm on Valon pituus, voipi olla hivenen ylikin. Ei ihme, että vain housuista menee 86 senttiset päälle hyvin. Yläosat saa olla isompia.
Joonan tavoin, on Valoltakin jäänyt isommat bodyt käyttämättä, hankalia ja eihän toi tykkää maata pukiessa enää.

Maarisen kaivoko se likavettä antaa? Vieläkin? Hankalampi homma kuskailla juomavettä, mutta nopeasti maa ylimääräiset vetäisee, eikö. Olispa täälläkin tuollainen todellinen löytökirppis! Pari viikkoa sitten oli jokakeväinen lastentarvikekirppis, mutta tällä kertaa ei Valon kokoa ollut juurikaan. Mummu sentään osti Valolle ison pehmoleijonan ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä<3 Poika hyökkäsi halaamaan lelua lattialle ja ihmiset yrittivät kiertää..

Me olimme sen rakkaan mieheni kanssa ihan elokuvissa ja syömässä, hiukan hei teki hyvää! Äitini tuli hoitamaan Valoa jo edellisenä päivänä, että ehtivät tutustua ja jäi yöksi, koska tulimme vasta illalla tietenkin kotiin. Hyvin meni kaikilla. Äitini lumosi Valon täysin jaksamalla leikkiä ja hössöttää, tunne oli molemminpuolinen ja Valo vieläkin muistuttaa mummusta, kun leikimme jotain mitä he olivat leikkineet. Oli huojentavan ihanaa, kun Valo roikkui jossakussa muussa kiinni vaikka olin kotona. Onhan se isänsä poika sopivasti myös, mutta minussa roikkuu takiaisen tavoin niin halutessaan.

Valo osaa kävellä nyt. Pari viikkoa sitten otti ison askeleen eteenpäin sillä saralla ja nyt kaipaa vain henkistä tukea pitäen kädestä kiinni ja koko ajan enempi irtautuu tepastelemaan.

Ai niin, olihan ne, kuukausi sitten, siskontytön ristiäiset, joissa oli myös Valoshow...Juuh, meidän yliväsynyt reissupoika itki vuolaasti väsymystään juuri kriittisellä hetkellä ja siskoni antoi ilmein luvan räplätä sopivasti kohdalla olevaa kattolamppujen himmennintä. Luojan kiitos oli aurinkoista ja valoisaa, ei niin pahasti näkynyt räpsyttely. Lopuksi eräs vieras ihmetteli ääneen räpsyviä valoja, ei nähnyt syytä. Vauva sai nimensä, Valo pääsi nukkumaan ja heräsi reilun kolmen tunnin päästä herätettynä iltapalalle, sellaista se lasten kanssa on. Ja jos joku ihmettelee, miksi en vienyt Valoa pois, on syynä se, että olen itse myös tytön kummi ja oli vähän niin kuin oltava paikalla.

Tänään tuli nettielämää helpottava (toivottavasti) uusi nettitikku ja kunhan se saadaan aktivoitua, pitäisi vauhdin nopeutua ja vähintäänkin auringon paistaa jos lupauksiin on uskominen ;)

Olipa mukava nähdä teitä taas ja jos NYT saisin tultua tasaisemmin seuraan somaan.

Lukuvinkki loppuun: Gabriel Garcia Marquesin Rakkautta koleran aikaan. Hersyvä tarina jossa ei juuri mitään tapahdu, mutta kumminkin tapahtuu. Tyypillä on ainutlaatuinen tyyli kertoa ja siitä pidän.
(eipäs onnistunut ekalla yrittämällä tänne kirjoittelu, onneksi tajusin kopsata kirjotukseni)
 
Kukonlaulunaikaista huomenta! (Ihan pysyäkseni tässä maalaisteemassa siis ;))

Tää on täällä töissä taas yön valvonut näiden hurjien ongelmanuorten unta (kaikki sarkasmi siis lauseessa viitaten yhteiskunnan asenteisiin, täällä on taas ollut hiljaista ku huopatossutehtaalla!). Taivas on upea, aurinkoon taittavaa oranssia! Oon tässä tyyliin 100m meren rannasta, harmi vaan, että aurinko ei sieltä suunnasta kuitenkaan nouse... se se vasta ois ollut upean näköistä! (Tosin tähän 2. kerrokseen kun ei noiden edessä möllöttävien kerrostalojen takia tuo merinäköala välity, mutta happihyppelyn aikana oisin voinu tuolla kattoterassilla vilasta ;))
Kohta onneks tulee lafkan emäntäkin jo töihin, niin voin mennä turisemaan ja juomaan aamukahvia seurassa, luksusta! :D
(On muuten paljon helpompia nää yöt heti tällain kesäaikaan! Ei tunnu yö yhtään niin synkältä ja pitkältä, eikä väsymyskään oo iskenyt! Tosin oon lääkinny itseäni minitomaateilla, kahvilla ja suklaalla :D)

Maarinen, voihan jättiläistraktorit sentäs!! Joona ois varmasti nenä kii ikkunassa koko ajan, jos tollasia näkyis! Sille riittää jo ne pienistäkin pienimmät bobcatit! Sitten se alkaa kädellään tekemään "virta-avaimen käynnistysliikettä" ja pienet huulet muodostaa "brmmbrmmbrmmm" pärinää. Pörinäpärinät on tulleet muuten uudestaan kehiin, jossain välissä tuo ei enää päristellyt juurikaan, mutta nyt taas! Ja se käsiliike on niin symppis, mistä lie oppinut! :D Ja sitten kun on renkaista puhe, niin se tekee molemmilla käsillä avokämmenin, vähän sormet koukussa sellaista ranteenpyöritystä ja pärisee! Hassu muru <3
Mut onneks Halipossu ja Bestis-Aleksi kutsu meidät katselemaan niiden ikkunasta avautuvia näkymiä, kun sinne aletaan rakentaa uutta taloa. Siistiä!

Kerroinko, että käytiin HP:n ja poikien kanssa värikylvyssä? Eilenköhän (tai siis toissapäivänä... nythän on jo perjantai hyvässä vauhdissa) se oli... Oli aika jännää! Tosin meidän yleensä ujopiimäilijä innostu, ku rupesin tunnin aluks vaihtaa sille sotkunkestävää bodya päälle, niin vaippasankarihan karkas mun "käsistä" ja lähti haahuilemaan sinne ohjaajan eteen ja kaikkien muiden lasten luo :D Eipä oo Joona ollu niin reipas seikkailija pitkään aikaan! Mun luona se ei ollut edes alkuleikkien aikaan, vaan kävi touhottamassa siellä ja täällä, maalauksenkaan ajaksi ei ois malttanut asettua aloilleen, vaan ois piirrustanut muiden töitä. Onneksi sen taktiikka oli sitten maalata kuitenkin jaloillaan, eikä liukkaalla pysynyt pystyssä omin avuin, joten sen jälkeen äiti kelpasikin taas oikein hyvin pitämään poikaa pystyssä ;)

Hennas, toivottavasti olotila on kohentunut! Ja tää on taas tällä viikolla ainakin mulla tökkinyt, mitälie muutoksia sitten tapahtunutkaan... tympäsee usein, jos on kirjoittanut pitkästi ja sitten ei saakaan lähetettyä tai lähetetty katoaa bittiavaruuteen. Mut onhan tää siihen just muutoksen jälkeiseen aikaan verrattuna jo paljon käyttäjäystävällisempi ja kehitystä tapahtunut :)

Jee, huomenna on jo vappu! (Kattokaas, tää likka sisäisti tän päivän perjantaiks sitten ihan kertaheitolla ;)) Meillä on pk-mammojen kanssa taaperoiden grillibileet, ihan superhauskaa varmasti! Toivottavasti sääkin suosii!
Joona saikin jo vappupallonsa keskiviikon kauppareissulla, tosin isin mielestä äiskän valkkaama apina-pallo ei ollu niin siisti ku jotkut autot ja traktorit, mitä isi oli toisilla ipanoilla nähnyt... uhkas lapsen tarviivan vielä toisenkin pallon O.O

--

Kas, siellähän oli ihana Praniskin käynyt linjoilla! Voi että miten kivaa kuulla teistä! Ja hurraa kävelevä Valo! <3 Monta tutunkuuloista juttua teilläkin siellä tosiaan, nyt en sen kummemmin ehdikään kommentoida, kun pitää lähteä potkimaan ensimmäisiä mussukoita ylös ja kouluteille. Toivottavasti tuut taas pian kertomaan teidän kuulumisia!
 
Huomenta vaan!
Vai että KOKONLAULU!!!! Hittolainen. Täällä nu talitintit tai jotkut, karjuu oikeen tosissaan. Viiden maissa, kun taivas hiukan vaalenee, niin johan ne alottaa se raivokkaan kosinta konsertin!

 Ensi siinnä ihan itse valvoin öpaut kolmeen kuunnellen miehen kuorsausta. Sitten kai torkahin, koska havahduin herätyskelloon NELJÄLTÄ. Nousin laittaa aamiaista ja eväitä meidän koululaiselle. Mimosa lähti Kouvolaan pääsykokeisiin veljensä kyydissä..... Sillä oli lilmottautuminen jo kasin jälkeen. Lähtivät matkaan viideltä!

Okei, jatkuu... Sitten koitin räpistellä itseni uneen ja heräänkin viis yli kaheksan, kun KAKKA haisee ja tyttö tökkii mua sormella nenään. Olin nostanu sen viereeni jossain hämärän ja valon rajalla.... Ja arvatkaa kuka meillä yhä jatkaa kuorsausta???? No, me aletaan aamiaiselle Venlan kassa.

Tämmöstä kiukuttelua mun suunnalta
-------------------
PRANIKSESTA kivaa kuultavaa!

PK-mammojen grillibileet!!!! Saisitteko jotain kuvan tynkää meille "maalaisille" jaettavaksi?

ok. Kahvia naamaan, niin kuin olis jo!
 
Hyvää keskipäivää!

Helppohan tänne taas on tulla kun on pitkästä aikaa ensin oven avannut. Meillä on aamuherätys taas 5-6.30 välillä pääsääntöisesti, joten kauppareissu tai muu ulkoilu alkaa jo viimeistään puoli yhdeksältä, kun ipana on intoa piukassa. Pari tuntia oltiin taas tänäänkin kauppa/ulkoilureissussa, jonka päätteeksi yleensä leikitään pihassa vielä. Itkulla sisään ja syömään ja vaipanvaihtoon. Eihän tuolta ulkoilmasta ja kaikkien ihmeiden keskeltä sisään malttaisi tulla aina itsekään :)

Maarisen herätys (viimeinen niistä) olikin jo ihan liian hauska :D Ei varmasti naurattanut herätessä alkaa heti vaipanvaihtoon, mutta kaukaa kuullen on paskajutut vaan aina huvittavia. Yksi sellainen oli siskontytön ristiäisissä, kun sisko nimenannon jälkeen (onneksi) hilpasi yläkerrasta vauvansyötöltä alakertaan pyyhe vyötäisillä. Ristiäissankari oli ruutannut äitinsä vaatteet ihan kokonaan, mutta kuvat olikin jo otettu, että vahinko ei ollut enää suuren suuri. Ja tuo lintukonsertti on elävästi mielessä, se  siitä luonnonrauhasta kun pikkulinnut neljän aikaan aamuyöstä alkaa sen päiväisen sirkutuksen!

Pukeminen etenkin ulos lähteissä on edelleen kanssa neuvottelun paikka. Valo keksii muuta tekemistä ja pitää juksuttaa tai vain tylysti alkaa pukemaan hiukan vastentahtoista naperoa, joka on aina onnellinen ulos päästyään. Muilla samaa? Kesä helpottaa tätäkin vaihetta.

SannaKoon työaamu ei hassummalta kuulostanut. Kesä- ja kevätaamuissa on taikaa ja ellei joku muu herätä sitä kokemaan, sen helposti nukkuu ohi. Olet ilmeisen hyvin viihtynyt työssäsi. Kuinka säännöllisesti nyt käyt töissä? Kuun alkupuolen sivuja luettuani ymmärsin, ettei Joona ainakaan vielä hoidossa ole, onko tilanne vielä sama?

Retulle ja muille seuraavaa odottaville sylintäydeltä onnea<3

Tuolla aiemmin olitte jutelleet kaupunkisotkuista ja kuinka ihanaa niitä tumppeja ja tikkarintikkuja on ihastella nyt ku nei lumi enää piilota talven törkyjä. Ihan sama täällä, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Valo kun tosissaan haluaa kävellä osan kauppareissusta, niin aikaa kuluu kun kaikki on huomioitava. Niin mopot ja muut pärisevät, kuin kaikki mitä maassa on. Pärinä on muuten se suosituin ääni meilläkin vielä ja kai nuo poikageenit  vain vetävät sinne moottoreiden ja renkaiden suuntaan, ei voi mitään. Onneksi leipominen ja kotihommat kiinnostavat yhtä paljon ;) Siksi on helppo kuvitella Joonan käsieleet elävästi.

Pk-mammojen taaperogrillibileet vai mitkä ne oli, kuulostaa kyllä aivan loistavilta! Te olette ihailtavan aktiivisia mammoja, hatunnosto. (positiivisesti kateellinen mamma täältä kaukaa tykkää)

Ja etten taas pidempää lakanaa kirjoita niin lopetan nyt, ihanaa päivää kaikille :)


 
Ensiksi: Tämä palsta tökkii taas, onneksi oon hyvällä tuulella ja jaksoin kirjautua sisään uudelleen ja here I am.

HÄÄHUMUA! Onkohan joku teistä kanssani kuninkaallisissa häissä? Morsiamen suuta näyttää kuivaavan ja hymy on hieman tiukka, vaikka häitä seuraa varmaan vain jokunen miljoona ihminen ;;) Itselle riitti alle sata siihen, että vatsa oli täynnä perhosia.
Hieman liikutti kun olin lukevinani prinssin huulilta, että "näytät kauniilta!" kun morsian pääsi vierelle asti. Jokainen mies kuiskatkoon tämän morsiolleen alttarilla, näin teki omanikin kun näki mut vasta siellä alttarilla <3 (Jos joku täällä meinaa naimisiin niin yrittäkää pitää kiinni siitä että mies näkee vasta alttarilla puvut ja kaikki, se on niiiin romanttista! Ei mitään kuvauksia ennen tms.!! Käytännöllisyys toissijaista häissä ;)

Kylläpä pääsin taas sivuun aiheesta hienosti. PRANALLE erityiset heit, kiva kuulla teidän kuulumisianne!!! Kivasti kuuluu siellä menevän ja ilmeisesti kovaakin mennään pian :) Pian on mies ja pikku-Valo lintuja katselemassa ulkona, muistaakseni miehelläsi oli sellaisia touhuja aikanaan anivarhain...

Poika unilla vaunuissa (pian ei mahdu enää vaunuihin, mitäs sitte tehhään???) ja tyttö makaa tuossa vieressäni ja nukkuu pois mahavaivojaan toivottavasti. Viiteen päivään saatu yksi kakka kuumemittarilla houkuteltua ja välillä huutaa mahaansa..... Juo sekä korviketta että kikkiä (ihana murresana, eikö?), mutta korviketta vain kahdesti päivässä n. 70ml eli pääasiassa tissiä, eikö se sitten ole niin että kakkaa ei tulekaan joka päivä?? Ette te näitä murheita enää muista kun en minäkään muista ;D No, toivotaan että saisi kakattua. Näillä viikoilla jokainen pieru ja kakka on vielä niin iso asia :-) Tyttö täyttää kuusi viikkoa tulevana maanantaina. Käyn kokeilemassa jos saisin kuvan galleriaan, en ole sitä vielä käyttänyt ja voi olla että jää laittamatta.

Pojalla on kaikki mainiosti. Iloinen vesseli joka rakastaa olla ulkona ja kävelisi vaikka kuuhun jos voisi. Ehkä kerroinkin jo, mutta yllättävän paljon vauva kiinnostaa poikaa, laittaa vauvalle tuttia ja taputtaa pepulle aina jos yltää kun äitikin tekee niin.... Ja jos lasken vauvan johonkin niin poika rehaa vauvan peiton minulle. Tulee meidän viereen makoilemaan kun tapaan imettää vauvaa lattialla patjalla. Ihan ihana parivaljakko! Väsymyksestä huolimatta (viime yönä kaksi tuntia kun mies oli yövuorossa, jeejee) koen nyt jo sellaista Tämä oli hyvä ratkaisu - tunnetta kun katselen pieniä vierekkäin.
Loppuun vielä se, että täällä saa taas nauttia niistä pienistä tapittavista silmistä ja ihanista ensihymyistä jotka porautuu äitin sydämeen asti joka kerta. Aivan ihania, joka päivä leveempiä ja leveempiä. Kuulin kun mies sanoi aamulla tytölle, että ai sä osaat jo kikertääkin! :)

Hepskukkuu!
 
Nyt loppui kemikaalilainsäädäntökidutus. Huh! Ja nyt kidutettavaksi ruokakauppaan.

IHANAA JA AURINKOISTA VAPPUA JOKAISELLE! emoticon emoticon

Pranametrille vilkutus! Valo-poikakin se siellä kaivaa lähtökuoppia juoksuunsa. ;-)

Ja voi noita Ampun tähtisilmiä! On kyllä sisaruksissa samaa näköä. Eikä tuo teidän neitokainen enää vauvalta näytäkään. Jotenkin niin ison oloinen, kuusiviikkoinen. :-)

Eikös se Bunninkin vauva kohta synny?! Jee, meillä on sitten taas uusi "foorumi"vauva!

Joonan riemua kuvista katsellessa alkoi itseäkin ihan naurattaa. Melkein jo kuulin sen kikatuksen ja riemun kiljahdukset.

Sanna, meilläkin on kuulemma vappupäivänä suunta kaupungille, vappupalloa ostamaan. Näin päätti mies. Pitää olla kuulemma iso pallo - tytölle. Sen pienen, tikussa olevan, lupasin ostaa. Toivottavasti olisi vaan hyvä sää, että olisi teidänkin mukava olla piknikillä.   
 
Iltaa, ja IHANAA VAPPUA teille kaikille!

Mukavaa kuulla Pranametrista :)
Ja Amppusen pienet on niin sulosia!

Tämmönen pikanen kurkkaus vaan, tää pahoinvointi ja väsymys on niin käsittämättömän voimia vievää, etten oo jaksanut kirjottaa tänne pariin päivään, vaikka kurkkimassa muuten oon käynytkin. Aatelkaa, nukun joka yö sen 8 tuntia, ja päiväunia vielä 3 tai 4 tuntia päälle. Ja unta riittää silti! Pitäs ihan kirjottaa tää kaikki itelle ylös jonnekin, että seuraavan kerran jos/kun vauvakuume iskee, niin voisin lukasta että mitä se todellisuudessa olikaan..

Tuunpa taas paremmalla ajalla takasin, Elli heräili iltauniltaan ja huhuilee tuolla rattaissaan.
 
Iltaa!

Olin jo aiemmin kirjoittamassa, mutta sittenhän meidän apina kotiutuikin mummolasta, joten siihen jäi yritys. :)
Sitä ennen mä kuitenkin ylitin itseni ja paistoin munkkeja, cool! Tosin kiireestä johtuen jouduin tekee sellasen taikinan, mitä ei tarvinnu kohotella ekaks, vaan sekotuksen jälkeen sai käydä suoraan paistohommiin. Taikina oli sellasta tosi löysää ja sit se ois pitäny saada kauniiks palleroiks lusikalla nosteltua öljyyn. Joo, no ei ihan menny niinku Strömsössä sitten se. Mä tien hirviömunkkeja! :D Niillä oli "ituja" ja mykyjä ja osa niistä näytti ihan friteeratuilta kanankoivilta ja ties miltä... Hih! Maku oli kuitenkin ihan ok tällain tuoreeltaan, huomenna ne varmaan on turhan kuivahkoja sitten jo. Onneks pakkasin niit appivanhemmille pussillisen matkaan ja kutsuin vielä tossa aika liki meitä asuvan Joonan kummitädin miehensä kanssa iltateelle syöpöttelemään. Ne toi samalla Joonalle myös hienon helikopterifoliopallon! :)

Pranametri, niin siis mä teen töitä nykyään ihan tosi epäsäännöllisesti, silloin ku sattuvat pyytämään sopivaan aikaan noista kahdesta kivasta paikasta. Jos tekis kaikki tarjotut vuorot muissakin paikoissa, niin oisin jo täyspäiväisesti töissä... Mutta en tahdo, joten valitsen vaan kermat päältä. Ehkä sen takia nautinkin niin kovasti työstäni, koska teen sitä vain niissä paikoissa, missä se on mielekästä. :) Eli juu, Joona on edelleen kotona, käytetään sitten hoitajina sukulaisia, jos tarpeen. Mun pikkusiskohan opiskelee lähihoitajaks ja lastenhoitopuolta, joten se on oikein näppärä (ja budjettitehokas ;)) hoitsu + se rakastaa Joonan kanssa olemista niin paljon, että musta on ihanaakin kun ne saa viettää aikaa kaksistaankin. Tädin muru!

Myös sinä Pranis kirjoitit saaneesi tärkeetä taaperovapaata miehesi kanssa, todella ihanaa! Harmi näiden kanssa on kyllä just tuo, että se totuttautuminen hoitajaan kestää sen oman aikansa.. Mä en ainakaan vois kuvitellakaan pääseväni kuntosaliin ja vieväni Joonaa lapsiparkkiin, jos en ois siellä säännöllisesti sen kanssa ekaks viikkotolkulla istunut tutustumassa paikkaan ja hoitajiin. Sen verran paha eroahdistus/vierastuskausi ipanalla nyt menossa! Mut aika aikaansa kutakin, pian nää piltit on jo niin isoja ja kaikkea, että haikeudella muistelee tätä takiasvaihetta...

Amppu, voi ihanaa, liikkiskuvia olit laittanut! Ja onkos nyt sitten niin, että tyttö on enempi isin näköinen? Poitsu oli kyllä edelleen kuin ilmetty äitinsä!

Hennas, no jos totta puhutaan, niin meillä tuo vappupallo oli paljon kovempi sana viime vuonna.. sitä tuo jaksoi rehata ja riuhtoa, mutta nyt se ei oo kiinnostanut juuri lainkaan. Tuo kummien tuoma helikopteri sentään jo vähän kiinnosti, mutta sekin kai siksi, että sillä oli renkaat!! Jepjep.

Vielä Retulle pikaiset tsempit pahoinvointien ja väsymysten keskelle!! Toivottavasti pian helpottaa!

Ja Maariselle lupaus yrittää kuvata vähän taaperovapusta tännekin, jos muut antaa luvan julkaisuun... muut meidän porukastahan ovat enempi ja vähempi jättäneet tän vau:ttelun muiden hoppujen ja fb-yhteydenpidon takia vähemmälle. Mut eiköhän ne kuvaluvat anna :)
 
Hei vaan ja mukavaa vappua jokaiseen kotiin!

Täällä oli grillibileet aika sisäpainotteiset, onneksi talon isäntä uhrautui ja kävi vesisateessa grillaamassa... Päivä oli siis tosi nätti siihen asti, kunnes oli aika laittaa grilli tulille. Noh, ipanoilla riitti sisälläkin onneks puuhaa, mutta kuvia ei tullut ainakaan mulla otettua - Joonalla kun jäi päikkärit ottamatta, kun isi heittikin meidät perille, joten ei mun suunnitelmien mukaisesti nukkunut matkalla bussissa... Lähtöhötäkässä jätin kameran ja tolla mun kännykällä ei kovin hyvää kuvaa tuu, niin en edes sitäkään esiin kaivanut Joonan vaatiessa äiskän huomiota. Katsotaan, jos joku muu olisi kuvia saanut napsittua ja sais tännekin pari tohina kuvaa! Olipa kyllä taas niin ihanaa, kun meitä oli tupa täynnä näitä vauhtiveikkoja, ihan huippuja muksuja jokainen! Mammat kertoivat välillä käyvänsä lukemassa täällä, mutta kirjoittaminen on vähän kaikilta tosiaan jäänyt...

Kohta täältä lähtee taas isi töihin ja äiti taitaa sihauttaa päivän toisen siiderin auki! Ekan join jo päivällä ruokajuomana, joten josko sitä yhden makeamman joisi nyt yömyssyksi ;)
 
Takaisin
Top