Huhtikuun huhuilut

Nuhaa on ollu myös mulla ja neitillä, ei ole ollu paha ja nyt kuites paranemaan päin, Kauhull aodotan jo miten tän kevään/kesän siitepölyallergiat menee, no nyt ainakin saa ottaa lääkkeitä =).

Nyt se viimeistään on se pieni vauva "hävinnyt" talosta, nimittäin huomasin vellin antamisen jälkeen, että on se neitin vieno maitokakan haju muuttunut joksikin ihan muuksi! Iso tyttö jo... täähän tarkottaa nyt sitä että pikkuhiljaa pitää toi vaipparoskis viedä terassille kun ei sellasta hajun estävää systeemiäkään omisteta.

Oon saanut muuten tainnutettua sen vauvakuumeen järjen äänellä, ensin paperit ulos koulusta ja sitten vasta toinen tilaukseen. No eipä tuota ople enää kovinkamalasti jäljellä...
 
Huomenen huutelut täältäkin!

Laiskastipa olen viime aikoina palstaa lueskellut. Muutaman päivän raapustukset luin eilen pikapikaa silmäillen, mutta siinäpä se. Jostain tuulahti muhun sellainen "mikään ei huvita"-meininki ja sen kanssa tässä nyt on kamppailtu. Nyt sitten on pakko tulla häntä koipien välissä tänne palstalle, jos täältä saisin taas iloa ja toivoa tähän äitiysvelvoitteen suorittamiseen.


KAIPAAN APUA!!!
Meillä on ollut jo jonkin aikaa sellaista meininkiä aina pullottelun jälkeen, että kun pullomaito on loppu ja pullo otetaan pois suusta, alkaa ihan hirmuinen parku. Ainahan meillä on pullon perään huudettu, mutta nyt huuto on yltynyt, eikä meinaa loppua millään. (Tissittelyn jälkeen moista huutoefektiä ei ole havaittavissa.) Samoin välillä tulee ihan hirmuisia "kilarikohtauksia ilman mitään selvää syytä". Välillä tällä äidillä on todella neuvoton olo. Mistähän nuo "raivokohtaukset" ovat peräisin? (Meillä ei siis mitään tissiraivareita tms.) Kaikki keinot, joilla huuto ennen saatiin loppumaan, eivät auta. (Tutti, kanniskelut, laulut ja hyrinät, viuhtovien käsien pitäminen...)

Meillä ei myöskään aiemmin ollut suuria ongelmia nukuttamisen suhteen, mutta nykyään kun huomaa, että Aleksi on silminnähden väsynyt ja sen laittaa vaunuihin, omaan petiin tai sohvalle nukkumaan, niin lapsukainen ei rauhoitu vaan aloittaa taas huutoserenadin. Tuntuu, ettei mikään auta. Ennen viimeinen keino oli syliin nukahtaminen, mutta sekään ei enää toimi. Voiko kyse olla siitä, että lapsi on jo liian väsynyt, eikä sen takia mene kiukutteluitta unille? Nyt kaksi päivää olen saanut Aleksin "turvallisesti" unille niin, että annan sille tissin suuhun. Äskenkin se nukahti muutaman imun jälkeen, eikä mitään ongelmia enää sen jälkeen ollut, kun tissi upposi suuhun. Sitä ennen mikään ei auttanut. Mies on jo huolissaan alkanut miettimään, että pojalla on varmaan joku vakava sairaus. Epäilen, mutta kun mun keinot on nyt käytetty, enkä tiedä millä konsteilla jatkaisin eteenpäin. Hjälp! Tack! Ja muuten lapsukainen on oikein iloinen ja hyväntuulinen ja selvästi on huomattavissa, että Aleksi oppii koko ajan uusia juttuja. Ei siis ole kehityksenkään kanssa mitään ongelmia.

Bataatin lisäksi maisteltiin pari päivää porkkanaa, mutta se aiheutti jostain syytä ylimääräistä pulauttelua. Onko muilla ollut vastaavaa? Mitään iho-oireita tms. ei ole ilmennyt. Nyt taidan pistää porkkanan muutaman päivän tauolle ja koittaa sitten uudestaan. Meillä menee siis vasta bataatti soseena ja toi porkkana oli toinen maku.

Ikeniä täälläkin kutittelee ja koko ajan on nyrkki tai riepu suussa. Purulelu ei kelpaa edelleenkään, mutta äidin sormikoukku on edelleen hitti. Kuola lentää joka suuntaan ja poskissa on ollut tuota karheutta ja punakkuutta jo pidemmän aikaa. Naapurin vanha rouva huudahti eräs päivä Aleksin nähdessään: "Ihanaa, onpa teidän poika saanut jo kauniin rusketuksen!". Just joo! Etenkin kun Aleksi makoilee ulkona ainoastaan vaunukopan suojassa...

Vauvauinnit ovat sujuneet mallikkaasti ja edellisellä kerralla Aleksi otti jo huomattavasti rennommin polskuttelut kuin ekalla kerralla. Viimeksi yksi toinen lapsi pärskäytti vedet Aleksin kasvoille, eikä poika ollut moksiskaan. Huh!

Nyt pitäis sen verran piristyä, että jaksettais raahautua mammakaffelle... Aurinkoista päivää kaikille ja auttakee minua, jookos? :'(
 
Helou, Halipossu!

Taisit antaa huomaamatta itse vastauksen Aleksin rähinöintiin. Nnormaali kentiys, jossa ei mitään vikaa ja oppii koko ajan uusia juttuja. Luulempa, että tuo raivoominen on taas niitä ohimeneviä asioita. Uuden oppiminen kun ei aina ole mitenkää rentouttavaa puuhaa! Sitten alkaa vielä oma tahto löytymään. Äidistä irrottautuminen ja "kehon"ulkopuolisen maailman avautuminen.

Ja ÄIDIN ja ISÄN sylissä on TURVALLISTA raivota kaikkea! KAIKKEA!

Meidän prinsessaa käytin juuri myös huutolenkillä. Kaks kilometriä mentiin vaunuilla tietä eteenpäin. Huutaen. Istuen, makoillen, istuen... lopulta kyllästyin ja ajattelin että, hitto, huuda sitten! Minua helpotti ja huuto kyllä jatkui.... Kaarsin kiesit tieltä järvenrantaan. Jospa kateltais jäiden lähtöä.... Ja hokkuspokkus, tuo tyhjälle raivoava, suloinen rääpäle nukhti! istualleen, selkä lysyssä. Aurinko läikytti järvenpintaa rannassa ja ulapalla jää näytti valkoiselta ja hauraalta. Helppo homma!???

....enkä malta olla laittamatta kuvaa.
 
Valo meni päiväunille ja olisin mielelläni nukahtanut itsekin viereen vaan maha alkoi murista ja silloin ei uni tule.

Halipossu koita jaksaa, tuon menee ohi kuten viisas Maarinenkin sanoi. Meillä on ollut samaa ja nyt tuntuu helpottaneen. Monena päivänä menty unille jo ilman porua. Välillä on rankkaa olla äiti ja isä. Viereen minäkin nukutan ja nukutin silloin kuin raivosikin. Ja huomasin että nopeammin meni ohi kun itse luovutin tyynnyttelyn ja annoin toisen purkaa jännitykset pois. Hymyillen aina heräsi[:)]

Jasmine kiitos! Hyvä että jollain täällä on kokemusta jo kierukasta, alkoi toivo ja usko loppua jo, mutta nyt maltan odottaa. Tympeetähän tämä on mutta jospa se siitä. Sopiiko kysellä miten muuten olet keirukan kokenut? Oletko huomannut vaikutusta omaan halukkuuteen tai väsymistä, mitään? Ohita vaan sujuvasti tämä kysymys jos tuntuu liian intiimille, en huutele perään[;)] Minua tuntuu väsyttävän ja kyllä innostun seksistäkin sitten kun ollaan itse touhussa, mutta harvemmin tulee meikäläisen ehdoteltua..

Ja jos ei värit sovi, niin voi ne lahjaksi saadut vaatteet olla muutenkin epäsopivia. Äitini toi fleecehaalarin, kivan näköinen joo, ja sopiva näille keleillekin vähän aikaa. Vetska vaan hajosi jo. Huonosti tehty. Eikä  vetoketju ollut pitkä, toiseen lahkeeseen ulottuva, vaan ihan tavallinen ja eihän sellaista joustamatonta vaatetta noin vain päälle laiteta kun allekin on puettava. Taitaa jäädä käyttämättä nyt kun tuli parempi (vanha äitiyspakkauksen kevytvanupuku) sopivan kokoiseksi.

jaha, ei tuo toinenkaan pitkään nukkunut..
 
Mulla oli Halipossun lailla viikonloppuna sellainen "mikään ei huvita"-olo, siispä oli jäänyt taas monta sivua lukematta... Nyt nyt ollaan taas linjoilla, ja jutut luettuina, hyvillä mielin!

Mulla oli sellainen jännä ärsytyspäivä taas lauantaina. Ihan sellainen PMS-olo, mutta eipä niitä menkkoja taaskaan kuulunut. Mies ehdottikin, että merkkaisin kalenteriin tuollaiset päivät, ja alan tarkkailemaan, että onko tuollaisia oireita juuri kerran kuussa tms. Hyvä idea!

Ampun pienokaisellako ne hampaat sitten jo ovat puhjenneet? Woo! Tuuletusta! Benjillä ei vieläkään muuta kuin ne sylkirauhaset (tai mitkä lie) pilkota siinä edessä, vaikka ikeniä ollaan oireiltu jo pidempäänkin. Taitaa poika tulla isäänsä, jolla puhkesi ensimmäinen hammas 1-v. päivänä... [:D] Mulla puhkes eka hammas 2,5 kk iässä, ja tuo ikä ollaan jo aikapäivää sitten ohitettu.

Hauska värikeskustelu täällä! Benjille sopii valkoinen, ruskea, vihreä ja sinisen sävyt, mutta punainen taas ei niinkään hyvin. Eikä musta.

Halipossu: en kyllä osaa neuvoa noiden kilareiden kanssa, joten jätän neuvomati... Olen kuitenkin hengessä mukana, ja toivon, että raivarit kaikkoavat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin!

Mä täällä monien muiden tapaan koitan säilöä mieleen muistoja Benjistä, nyt kun hän on vielä pieni. Itselläni lämpimimmät tuokiot liittyvät imetykseen. Aamupäivällä juuri mietiskelin, kuinka haikeaa onkaan sitten, kun tissittely loppuu, ja siirrytään kokonaan muihin ruokiin... Täytyy olla onnellinen ja tyytyväinen, että meillä on imetys sujunut näin hyvin, kun se ei niin itsestäänselvä asia kuitenkaan ole.

No niin, nyt on Benji yksinään touhunnut lattialla jo niin pitkään, että taitaa olla hyvä aika äidän taas mennä leikkimään pikkuisensa kanssa.

Myöhempään!
 
Mitähän minun piti..? Äsken oli mielessä jotain tärkeää[8|] Kadonneiden ajatusten metsästäjä.
Niih, Valo on kovin kiinnostunut ompelukoneesta. Ihan tohkeissaan kun pääsee katsomaan. Mikähän ihme siinäkin on?

Tänään kävin kirjastossa ensimmäistä kertaa niin että pikkupoju oli hereillä. Sitä ihmetyksen määrää! Nostin rattaista syliin että näki paremmin hyllyjä. Innostuneena heilutteli käsiään ja jalkojaan, huokaili ja ölisi, kyllä maailmassa on vielä paljon ihmeellistä näin pienille ihmisille. Ja me saamme kokea sen uudelleen heidän kauttaan, taivaallista!

Mies tuli kuntosalilta kirjaston kautta kotiin ja oli huomannut euron taskunpohjalla. Tuli ovesta leveästi hymyillen ja ilmoitti että heillä on Valkkarin (tosi "ihana" lempinimi, valitettavasti tulee jo itsestään suusta) kanssa päärynäbileet tänään ja otti taskustaan päärynäpiltin[:D] Näin ne pienet vievät meidät mukanaan yksinkertaisiin iloihin. Nautitaan.

Amppu niin tulikin, tosi näppärä annostelu ja helposti menee alas. Taitaa jotain makuainetta olla mukana.

Rinkku kyllä, tuoksuu jo ihan erilaiselle. Jo pelkät pierut on kuin meikäläiseltä! Äitin poika[;)]
 
Halipossu: En määkään osaa kovin viisaita neuvoja antaa raivomieleen. Mutta ajattelisin myöskin asian liittyvän kehitykseen tai niiden viheliäisten ikenien syyksi. Huomaan myöskin Jussilla hieman samaista maidon loputtua pullosta. On rauhassa saanut nauttia maidon ja pullon tutti on ihanasti "hieronut" ikeniä, monta nautintoa samalla kertaa. Sitten kun maito loppuu ja äiti vetäisee tutin suusta ja nostaa röyhtäisemään - johan siinä rauhallinen idylli särkyy. Huuto, joka on onneksi suht nopeesti taantunut.  
 
Ittelle mukavaa: Aivan ihanaa oli olla kosmetologilla, puolitoista tuntia hemmotteluhoidossa. Olo oli kuin humalaisella tuolista noustessa, tuli hemmottelu tarpeeseen. Kosmetologi kehui, että iho oli hyvässä kunnossa ja näytti että raskaus/imetys sopii[:)]. Itse en ihan allekirjoita samaa. Toki vaikuttaahan se ihoon, kun ei tarvi tehdä yövuoroja ja eipä ole myöskään vuoteen tullut poltettua tupakkaa - näkeehän sen naamasta[;)].
 
Galleria: Siis taas oli tullut aivan huippukuvia ja Benjamin komentovideo, jeh!
 
Hampaat: Onnea Ampun perheeseen, ekat Joulukuisten hampaat näkyvissä, jee. Täälä niitä teetellään myöskin kipuillen, mutta tänään jostain syystä rauhallisempi päivä[8|]. Oliko Elegia, joka ratkaisi mun ongelman suppojen kanssa. Siis niinhän ne on vuosien saatossa lyhentyneet, varmaan EU on siihenkin antanut direktiivin ja suomessa supot oli ennen liian pitkiä[;)]. Nämähän tosiaan sulaa sormiin ja pullahtaan aina takaisin. Ei varmaan tunnu lapsestakaan mukavalta, kun äiti pitää minuutti tolkulla sormea pyllyssä[:'(]. 
 
Hyvää yötä!
 
 
 
Iltaa!

Supoista, en tiiä, sulavatko sitten "paljaisiin" käsiin helpommin, mutta mä vedin käteeni sellasen kertakäyttösen kumihanskan suppoa laittaessani. Ei sula! Ite oon joskus joutunu käyttää sellasta emätinpuikkoa tulehdukseen, ja siinä oli sama homma, että hanskan kanssa ei sulanut ja oli muutenkin jostain syystä "miellyttävämpi" käyttää (jos tota nyt koskaan miellyttäväksi voi sanoa).

Djaah, ei taida olla mun läskit, jotka on maarisen maille karanneet, mutta jos haluat piilottaa ne läskit, niin voin lähettää täältä lisää, niin et ehdi murehtia niitä kahdeksaa kiloa siellä?
Olikos se Ailime joka sitä Zumbaamista hehkutti?? Mä oon nyt miettinyt, että täytyy jostain varmaan ettiä käsiini noita dvd:itä (katoin, ettei verkkokaupassa tosin maksakaan ku 15e sellanen peppu-vatsa-reisi-video), jos sitä sais aikaseks... Salille en kuitenkaan ehdi säännöllisesti, ja ne on niin pirun kalliitakin, että tällä tän hetkisellä kädestä-suuhun budjetilla ei kyllä montaa kymppiä kuussa laiteta siihen, että ehtii kerran viikossa salille :(

Lahjavaatteet.. no niinpä! Mä oon just sellanen, et yritän sit ees pari kertaa käyttää, vaikka oiskin jotain ihan hirveitä! Ja mies aina löytää tuolta piirongista ne kaikista kauheimmat poikansa päälle... miksköhän mä vaihdan tosi helposti pienenkin sotkun/kuolaamisen/pulauttelun jälkeen Joonan vaatteet, jos isä on aamulla pojan pukenut? :D Ja jostain syystä anoppi ostaa tolle lapselle ihan hirveesti sellasia housuja, missä on jotain raitaa... Argh! MÄ EN TYKKÄÄ RAIDOISTA HOUSUISSA! Yhdet kivat raitahousut on, that's it. Ja paidoissa saa olla, mut ois kiva niissäkin välillä vähän jotain muuta... Ja sit kun niitä vaatteita, sopiviakin, tuolla nyt on, niin mies valittaa, jos mä haluaisin ostaan jotain muita, KIVOJA!

Nuhaisille paranemisia! Ja kutiaville ikenille kans!!! Ja häh, Ailime, mitkä sylkirauhaset? :O En mä oo Joonan suussa sellasia nähnyt... :O

Rinkku, tehdääks diili? Hoidetaan molemmat opintomme nyt tän vuoden (tai no paljon sulla ois jäljellä?) aikana loppuun, ja sit ens vuonna ollaan taas samaan aikaan raskaana? ;)

Halipossulle halit ja pusut! Apuja ja vinkkejä ei oo, tai ainakaan sellasia, mitä en ois ehtinyt sanoa livenä :)

Ja voihan ihanuus! Tiihuli on käynyt hemmottelussa! Mulla olis tossa hyllyssä mieheltä jouluna saadut 2x95€ lahjakortit day spa:han, mutta en oo vielä ehtinyt... jalat huuuuuuuutaa jalkahoitoon pääsyä! Ehkä siis joku päivä etsin itelleni nätit kengät ja sitten kun saa alkaa taas varpaita vilauttelemaan, niin käyn hoidattaa nää koppurat kuntoon. Nauratti, kun se perjantainen thai-hierojapoika aloitti hieromalla jalkoja... Mä en tiennyt sitä, joten olin ihan nolona, kun se sanoi, että sukat pois! Mun ylipitkäks kasvaneet varpaan kynteni, hirveet (jalkapöydän väärästä asennosta johtuvat) kovettumat päkiöissä, superkuivat kantapäät ja kaupan päälle nautinnollisen hikiset kädet... Että jep. :D
 
Huomenta!

Ekana ja vikana täällä taas riekkumassa ;) En ookaan tainnut sitten raskausaikojen olla ekana naputtelemassa!

Nyt ärsyttää.... Mulla piti olla klo 8.30 fysioterapeutti tuolla Jorvissa, ja soittivat sitten just äsken, että eipä ookaan... Onneks en ollu ehtinyt himasta lähteä! Meni kuukauden päähän uus aika... Kaikenlisäks mä en oikeen ees tiedä, mitä siellä oli tarkoitus tehdä, kun se mulle varattiin automaattisesti ja tuli vaan kirje postissa kotiin. Liittynee siihen kolmannen asteen repeämään synnytyksessä, mutta mitä uutta ne voisi mulle kertoa esim. lantionpohjalihaksista, mitä mä en jo tietäis? :O Kai se on kuitenkin sitten siellä käytävä. Onneks en oo yh, ja oltiin miehen kanssa sovittu, että se skippaa koulupäivän ollakseen Joonan kanssa.

Piti myös ihmetellä ääneen, kun Joona on alkanut nyt nukkua taas tollasia mega-yöunia! Ties kuin monetta kertaa ihan lähiaikoihin se vetelee SYÖMÄTTÄ tota klo 21-07/08 pätkää, herää syömään ja nukkuu vielä lisää tonne 10-11 kieppeille. Eilen se piti herättää aamukasilta syömään, en tiiä, kauanko olis taas itsekseen tuolla uinunut :D
En mä valita, kun kuitenkin paino nousee ja pituutta kasvaa, eikä muuten tosta mitään ongelmaa tunnu olevan, mutta ihmettelen vaan, että ei toi taida olla ihan "normaalia"? Tai siis voiko siitä olla jotain haittaa, että se yöllä ei syö, ja tankkaa sit päivällä senkin edestä...?

Djaah, nyt on sitten unihiekat pois silmistä, vaikka (omaa unettomuuttani) oon nukkunut viime yönä sen 5h. Ehkä tää nyt taas auttais, et sais vähän fiksummaks tätä päivärytmiä ja pääsisin tänään illalla sitten jo vaikka puolilta öin jo nukkumaan ;)

Aurinkoinen päivä näyttäis olevan tulossa, ihanaa päivää joka kolkkaan!
 
Huomenta!
Tasasen tylsää taas tää elämä... jotenkin masentaa...
Eilen käytiin isomummilla kylässä. sielläkin vaan vali vali vali.. siis mun mummini valitti miten mun pitäis liikkua enemmän ja hoitaa maha makkarat kesäks pois. herkuttelen kuulemma kesällä kuitenkin taas niin paljon että kiloja tulee lisää. just. sehän sen tietää ja sen ongelmathan nää mun makkarat on. saakutti! kattois vaan omaa mahaansa. sitäpaitsi me käveltiin eilen sinne mummille 6,5km ja vielä toiset takas. okei, ei nyt todellakaan joka päivä tommosia lenkkejä tehdä. mut kyllä tunti-kaks joka päivä vaunuilemassa ollaan. ja sit se vielä kehtas tarjota kahvin kanssa jotain kakkua ja pullaa ja valitti sitten kun en yhtäkään palaa ottanut että jaahas, ei hänen tekemät kakut kelpaa kun ollaan totuttu niin paljon parempaan. AAAAARGGGGHHHH!!! ei pidä ihmetellä miks en käy siellä hirveen usein.... [>:]

Ja missä välissä sitä muka ehtis liikkua ja hoitaa itteensä kuntoon kun saa hoitaa tota neitiä yksin kaiket päivät. Vähän vaikee se on jonekin salille revetä kun mies on päivät töissä ja illat koulussa. ja sit kun sattuu tuleen hetki että on omaa aikaa niin kyllä se aika pitkälti menee vaan nukkumiseen tai vaan löhöilyyn jonkun leffan parissa tms. HUOKAUS.

Veerakin on sit päättänt että yöt on hyvää aikaa vääntää kakkaa. tässä nyt kolmena yönä on yhden-kolmen aikaan alkanu ähertää. sit ollaan päästy pesuille ja puhtaisiin vaippoihin niin päätetään tehdäkin vielä toinen satsi, ja vielä mahdollisesti kolmaskin. eipä siinä sitten itelle enää hirveesti uni meinaa silmään tulla kun oot parit pesut ja vaipanvaihdot hoidellu. syötöt perään ja silittelyt ja paijailut että saa edes tytön nukahtamaan vielä muutaman tunnin unille.

Ja PORKKANA: musta tuntuu että siitä tulee hirveet masu vaivat. oon nyt parina päivänä antanu perunan joukossa ja ilmavaivat on hirveet. ja se haju! hyi saatana!!! huh... ja itkun kanssa paukkuja päästellään. pitänee siis unohtaa toi porkkana joksikin aikaa ja kattoo josko masu rauhottuis. muuten on kyllä hyvin sopinu kaikki mitä ollaan kokeiltu.

SannaKoo: hirmu pitkälle uusi aika meni. aika jännä että noin viime tipassa soittavat ja peruvat. luulis nyt että olis uuden ajan vähän aikasemmaks saanu. varsinkin jos treenausta/tuloksia pitäis saada mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. outoo... ja vois noi megayöunet tulla jo meillekin!!!

Pranametri: toi on niin ihanaa kun pikkaset sylistä katselee ja ihmettelee ympäristöään. mä kanssa lauantaina siellä MLL.n kirpparilla nostin Veeran vaunuista syliin, ja se ihan lumoutuneena pällisteli ympärilleen ja hymyili kaikelle uudelle. ensin ajattelin että olis vähän ehkä pelännyt sitä hälinää ja ihmismäärää, mutta väärässä olin. Tulispa jo se aika kun saa rattaisiin istumaan ja päästään ulos ihmettelemään [;)]

TIESIKÖ KUKAAN SIITÄ TUULIJUTUSTA MISTÄ JO KERRAN KIRJOTIN??? siis että koska noi kirput osaa hengittää tuulessa?? Veera kun oli ihan paniikissa ja haukko henkeään kun oli ulkona kantorepussa ja tuli tuuli suoraan kasvoihin.

joskos sitä aamukahvin keittäis... mukavaa päivää!!!
 
sinttu, mä itseasiassa jo ihmettelin viimeks sitä tuulessa hengittämis-asiaa kun kirjoitit, että en oo kuullutkaan. Mutta eipä oo ihan sylivauvoja koskaan tullut ulkoilutettuakaan sillain et tuulis kohti. Joonakin aina tuolla vaunujen suojassa köllii, niin ei oo tuulta paljon nähnyt. Mikäs siinä sit on? Joku refleksi sekin vai?
 
Huomenta! (voin sanoa vielä näin, kun kello on täällä vasta puoli yksitoista)

Hauskaa, että sain ilahdutettua teitä videolla! :) Piti testata iPhonen videokameraa, ja hyvinhän tuo tuntuu pelaavan.

Tiihuli se on päässyt hemmoteltavaksi, iihanaa! Mullakin polttelis tuolla lahjakortti Avadan spa:han, mutta kun tiedän, että lahjakortin summa ei riitä kauneuskäsittelyä korvaamaan, vaan joudun maksamaan siihen vähän ekstraa, niin en oo raaskinut mennä. Ensi kuussa sitten, kun pitäis tulla veronpalautukset! [:D]

Kyllä, Sanna, Zumbaaminen on tosi kivaa! Osta ihmeessä se DVD! Mä oon kanssa harkinnut kotona Zumbailua lisäksi myöskin, ei tuo kerran viikossa harrastelu varmaan niin hirmuisesti auta näihin mun mahamakkaroihin. Auttaa kyllä pään nollaamisessa niin paljon, että meinaan jatkossakin harrastella.
Möh, tosi paskamaista tuollainen ihan liian myöhään ajan peruuttaminen!

Noista sylkirauhasista: niin, ei ne siis mitkään sylkirauhaset oikeasti ole (googleteltuani hieman tajusin mokani), vaan jotain muuta. Mulla on jossain joku kirja, missä sanotaan et mitä ne on, mutta en hemmetti löydä sitä nyt mistään. Siis näyttävät alahampailta, mutteivät kuitenkaan ole niitä vielä. Aargh. Pakko kääntää kämppä ylösalaisin löytääkseni sen kirjan!

Sintulle ekaksi suuri halaus! Toivottavasti sun päivästä kehkeytyy vielä parempi!
Tuosta tuuli-jutusta: Mä olen huomannut saman, ja nyt innostuin sitä äsken googlettelemaan. Se on siis vauvoilla joku refleksi, jolla he koittavat välttyä tukehtumasta. Tekevät kuulemma saman kun menevät veden alle. Ilmiö on nimeltään "mammalian dive reflex", eli sukellusrefleksi, ja sen katoaa n. 6-7 kk iässä.
Kääntäisin vauvan kantorepussa kasvot sinuunpäin, Benji ainakin tykkää olla niinpäin kantoliinassa. (Ja on ilmeisesti parempi lonkillekin niin päin. Plus, että jos tulee uni, niin niska on paremmassa asennossa.)

Amppu: se on se telkkari kyllä ihme kapine, kun se vauvoja tosiaan kovastikin kiinostaa. Benji oikein kurottelee sinne kuvaruutuun päin, jos vaan hoksaa, että telkku on päällä. Täällä muuten on telkkarikanava nimeltään BabyTV! Siis ohjelmaa vauvoille!! Käsittämätöntä!

Ja tuuletukset vielä Elegian kotiin!! Se on jo iso juttu tuo helistimellä heiluttelu! [:)]

Nyt kuppi kahvia ja suklaakeksi naamaan!
 
Ailime, meillä on kans yhdellä maksukanavalla vauva-tv, mutta en oo koskaan tutustunut, et mitä sieltä tulee. Varmaan jotain teletappeja ja muuta, mitä en sit ite jaksa kattoa... Vauvan ei kuitenkaan tartteis ihan vielä tota telkkua kattoa, joten ei mitään omaa kanavaakaan vielä ;) Simpsoneita toi poika kyllä tuijottaa mielellään, tulee välillä ihan kiukku, jos ei saa kattoa!

Fanfaareja Elegian suuntaan, siis Eemelille ja onnistuvalle isolle kauppareissulle beiben kanssa. Ehkä kauppareissu vielä onnistuu, mutta kukas kantais ne kauppakassit sit sisään? ;)

Amppu tuli mieleen, että jos se sormihammasharja ei tunnu vauvasta hyvältä, niin ota ihan sellanen normaali extra-soft mallinen hammasharja ja anna sen pureskella niitä harjaksia. Ne narskuu kivasti hampaiden välissä, ja jos on sillain "kenollaan" ettei suoraan paina ikeniä, niin USKOISIN sen olevan mukavaa lapsesta. Tää siis tuli ihan yhtäkkiä itselle ajatuksena, en tiedä, mitä asiantuntijat tästä sanois... :S

Jaa, vai saa sukellusrefleksi lapsen tuulessakin pidättämään henkeään? :O Enpä tiennyt tätä! En siis lähde ehdoin tahdoin kokeilemaan tuulen vaikutusta Joonaan... Ja hitto, jos se tosiaan poistuu vasta noin myöhään! Onkohan tietoa, et poistuuko vauvauivilla lapsilla myöhempään, koska niillä yleensä se refleksi säilyy harjoitettuna vähän pidemmin kuin maakravuilla?
 
En tiedä tuon refleksin säilyvyydestä, jossain kyllä luki, että opittuna taitona saattaa pysyä pidempäänkin. Harmi muuten, että täällä alkaa vauvauinti vasta sitten kun lapsi on puolivuotias.. Eihän tuolla pojalla silloin tietenkään ole tuota refleksiä enää! Mööööh!


Hihi, ehkä mä sitten menen Benjin kanssa käppäilemään tuonne meidän erittäin tuuliselle biitsille harjoittamaan tuota refleksiä....
 
Neuvolaterveisiä: Pituus 66,5cm, paino 7715g ja pipo 44cm.
Vierastus huipussaan itkuin ja huulenrullauksin.

Sitten se vaikein... Tänään Valo nukkuu pitkästä aikaa yön sitten omassa sängyssään. Kysyin vinkkiä sieltäkin ja ei sen kummempaa. Sanoi että tämän ikäiset muistavat asioita kolme päivää ja sen jälkeen unohtaa haluta viereen nukkumaan. Ja on kuulemma nyt oikein hyvä sauma opetella uudelleen, koska Valo ei osaa vielä sanoa mitä haluaa ja tehdä asiasta isompaa numeroa. Pimeätä ja muuta eivät vielä osaa pelätä ja koska vauvat nukkuvat niin äänekkäästi, saa kaikki perheessä paremman yörauhan.
Valokin todennäköisesti nukkuu levollisemmin, kun ei tule niin kuuma. Neuvolatäti piti vielä erinomaisen hyvänä että Valo nukkuu sitten heti eri huoneessa, vaikkakin ihan lähellä ja äänet kuuluvat huoneesta toiseen, mutta vaimeampina, juuri äänien takia. Äiti nukkuu paremmin kun ei kuuntele joka hönkäystä ja vinkausta, herää vain kun lapsella on nälkä.
Katsotaan nukkuuko tämä äiti ja isi ollenkaan ensi yönä[8|] Vieroitusoireita! Täti sanoi aika kivasti, että lapsellakin on oikeus saada nukkua rauhassa. Liekö vain yrittänyt suitsuttaa siihen suuntaan kuin me yritämme. Sitä hän vielä korosti, että nyt on hyvä ajankohta siksikin, että äiti ei ole vielä hermostunut vieressä nukkumiseen ja epätoivoinen, kun/jos se päivä koittaa on nukuttaminen vaikeaa koska vanhemmat ovat hermostuneita ja lapsi vaistoaa tietenkin sen.

Sitä nyt vain mietin, että poika ei selvästikään tahdo syödä illalla tissiä sylissä vaan makuullaan, niin mitenkähän sen ratkaisen? Meneekö eka ilta pilalle jo siinä vaiheessa kun poju rimpuilee tissillä yrittäen ilmoittaa että ei kun nukkumaan! Hm. Katsotaan kuinka käy, ja kuinka käy kun läppärimme nököttää täällä Valon huoneessa, että onko siirrettävä vai laitettava vain kiinni illan tullen. Pitänee myös yrittää siirtää tätä pikkuisen nukkuma-aikaa hiukan myöhemmäksi, seitsemältä on aika aikaista vielä. Eilen meni kyllä yhdeksältä, kun otti ihmeeksemme vielä pitkät alkuiltaunet.

Voi Sinttu mummuasi. Höh. Olen itse saanut täältä hyvän neuvon pariinkin otteeseen (vaikeampi toteuttaa kyllä) että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai seuraavalla kerralla sanot miksi et niitä pullia ja kakkuja ota, jos mummo ei itse älyä tai tahdo älytä. Liikkuminen ei ole tosiaan itsestäänselvyys vauvan kanssa, vaikka meitäkin kotona on kaksi. Ei aina jaksa, huvita, ei saa aikaiseksi. Niinpä olen ottanut vaunulenkit asiakseni, muuten nämä kurvit eivät kyllä loivene kesään. Elloksen ja muiden luetteloista en uskalla tilata mitään kivaa, koska en tiedä mikä näyttää hyvältä tällaisten muotojen kanssa, pakko mennä ihan kauppaan kokeilemaan keväämmällä ettei tule hukkaostoja.

Joonalla on sitten makoisat unet! Hienoa teille! En minä olisi huolissani, kun kerran hyvin kasvaa. Ihmiset ovat jo pieninä erilaisia. Kunhan vuorokaudessa tulee se n. 14 h täyteen unta, ei kai sillä ole väliä minkälaisissa erissä sitä siemailee.

Nyt tuunaamaan tätä huonetta lapselle sopivaksi paikaksi nukkua[:)]

ps. Mahtaviaa videopätkiä olit Ailime laittanut. Valo äänteli Benjin kanssa samaan tahtiin kun vakavana katseli ja kuunteli kanssani[:D]
 
Sinttu - tosta liikkumisesta... mä en hennonut "tuhlata" omaa aikaani silloin vaunuiluun, kun poika pienenä nukkui. Halusin ihan rauhassa nauttia telkkarista, tietokoneesta tai siivoamisesta. Meillä on kuitenkin vaan aamupäivisin tupa tyhjänä muista lapsista. Sitten kuitenkin soimasin itseäni, kun en lenkkeillyt.

No nyt haluan vielä vähemmän "tuhlata" omaa aikaani kärryilyyn, pojan nukkuessa, kun olen raskaana. Ensinnäkin tätä herkkua ei kauaa enää kestä ja välillä vaan tarviin pienet unet itsekin.

Nyt siihen pointtiin, tällä hetkellä on kiva, kun voi kärryillä pojan ollessa hereillä. Poika istuu ja ihmettelee maailman menoa ja mä saan liikuntaa. Päikkärit on yhä siis myös mun käytettävissä miten ikinä haluan. Joten ei muuta kuin ulos, kun neiti on hereillä ja sitten unilla otat omaa aikaa. [:)]

Ja painonpudotukseenhan on ihan parasta reipas kävely ja sauvakävely... joten ei sinne salille tartte revetä. [:)]
 
Kiitos teille ihanaiset naiset! Maarinen, Prana, Amppu, Ailime, Tiihuli, SannaKoo: Saitte mun olon vähän levollisemmaksi ja tekisi mieli halirutistaa teitä! Kiitos tsempityksistä!

Amppu: Aleksi syntyi tammikuun alussa, joten me tullaan täällä muiden kehityksen perässä... Tänään ekaa kertaa Aleksi ymmärsi, mikä virka sillä purulelulla on. Iloisesti se sitä jyysti, kun äiti piti lelua hollilla ja hymy tuli moneen kertaan. Suloista!

Pakko nyt avautua täällä...Laitoin siinä edellisessä viestissä, että mun mies miettii huolissaan, jos meidän lapsella on joku vakava sairaus. No ihan tuulesta temmattu tuo juttu ei ole, kun toisessa suvussa on jokin aika sitten todettu sellainen hyvin vakava geneettinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa lapsen menehtymiseen. Tuo tauti puhkeaa 3-6kk:n iässä ja kun se puhkeaa, mitään ei ole tehtävissä. Jos tauti diagnosoidaan ajoissa, siihen on hoitokeino, joka saa psyykkisen kehityksen kulkemaan normaalisti, mutta fyysinen kehitys "rapautuu". Niin...no Aleksi on n. 3,5kk ja nyt vasta lääkärit ja geenitutkijat havahtuivat, että meidän lapsi pitäisikin kaiken varalta tutkia tutkia vaikka eivät alkuun nähneet siihen syytä. Nyt ne sanoivat, että vanhemmat testataan ensin kyseisen geenin varalta ja sitten vasta lapsukainen, mutta nyt me tastellaan siitä, että Aleksi pääsisi heti testeihin. Testeissä menee kuitenkin useampi viikko. Täällä nyt sitten olen ollut hyvin allapäin, kun edes ajattelenkin, että miten kamalaa se on jos se sairaus nyt sitten sattuukin olemaan tosi ja tuo lapsukainen otetaan multa (lue: meiltä) pois tuonne Taivas-kotiin. Vierestä olen tässä joutunut katselemaan kahden pienen lapsen saattohoitoa (toisella oli eri sairaus) ja se on niin riipaisevaa. Ei tällaista voi olla olemassa! :'( Toivottavasti kyseessä on väärä hälytys.

Kommentoinnit jätän taas osaltani myöhempään. Nyt ei kykene mitään näiltä sumuisilta ajatuksilta.
 
heippamoihei!

Kaapo on virallisesti oppinun kääntymään vasemmalle kyljelleen! Jippii!! Eilen meni pari kertaa melkein vahingossa, mutta tänään ihan tarktuksella ja monta kertaa. Laitoin sen tohon lelukaaren alle ja viikkailin vaatteita kaappiin ja kun käännyin kattomaan niin iilimato makaa kyljellään naureskellen! Hieno poika! Saakohan Kaapo muuten jotain traumoja kun sanon sille usein hyvä tyttö, kun meidän koira on tyttö ja sitä on kehunut jo yli 4 vuotta, niin ei meinaa millään aivot kääntyä sanomaan hyvä poika... :) Niinpä Kaapo on usein Hyvä tyttöpoika! [:D]

SannaKoolle en ookkaan vielä ehtinyt siitä talosta mitään kommentoimaan, mutta siis tosi hieno homma jos teillä on mahdollisuus siihen muuttaa! Varsinkin jos hieman halvemmalla pääsette ja ei tartte tontista maksaa, kun näillä leveyksillä omakotitalo ja tontti päälle ei oo ihan joka perheen hintahaitarissa. Me ollaan kanssa mietitty miehen kanssa mikä ois hyvä asumismuoto meille (mies omakotitalon kasvatti ja mä kerrostalon) ja ollaan molemmat sillä kannalla, että kerrostalo tai rivari sopii meille, omakotitalo ei. Meillä erääntyy asp-tili 2011 kesällä niin sit päästään asunnon etsintään.

Voi hyvänen aika tota sintun mummoa. Toisaalta noi vanhat ihmiset on jo hauskoja noine kommentteineen, mutta ymmärrän hyvin, että ärsyttää tollanen haukkuminen ja sit päälle vielä syyllistää. Ja ei sitä viitti vanhalle ihmiselle rumastikaan takasin sanoa, mutta voihan sille koittaa nätisti kertoa, niin kuin pranametri ehdottikin. Mulla on yleensä sen verran paksu nahka, että usein saan vaan hyvät naurut noista mummojen ja tätien möläytyksistä (tuli muuten mieleen nyt se maarisen vitukka ja lutukka läppä, ahahaa maha kipeenä tirskuin sille), paitsi raskaana ollessa kun mun täti oli ilkeä niin se kyllä jäi piikkinä lihaan ja vieläkin vituttaa.

Ja Ampun pojalla hampaat! TUleepa ne aikasin! Ootteko te miehen kanssa myös tehneet aikasin omat hampaanne? Imetätkö sä vielä? MIltä ne hampaan nököt tuntuu? Mä sanoin anopille, että mun imetys loppuu sitten siihen paikkaan kun Kaapo ekaa kertaa purasee ja se rupee Kaapolle sitten lässyttämään, että "kuulitko mitä äiti sano? Kyllä se äiti nyt sua vaan huijaa, ei se äiti imetystä lopeta" Nauroin siinä, että kyllä lopetan, mun tissejä ei kukaan pure ja se jatkaa vaan " Ei se äiti siihen lopeta, älä pelkää.." jne. Anoppi näköjään päättää mielestään tätä nykyä kuinka kauan mä imetän ja kuka mun tissejä puree ja kuka ei. No karu totuus saattaa iskeä joku päivä senkin elämään! [:D]

Ja hei, meilläkin on maisteltu päärynäsosetta. Ja k´Kaapo tykkäs! Se oikeen availi kitaa kuin pieni linnun poikanen ja mussutti tyytyväisenä lusikallisen jos toisenkin. Eikä ees sylkenyt ulos vaan nätisti osasi niellä soseet ja pyysi lisää. Taitaa olla tuo munkin pikkunen valmis kiinteisiin. [:(] Ois nyt ees esittänyt äitin mieliksi ettei osaa vielä syödä. Huoh, kyllä se on vaan hyväksyttävä, että toi on jo niin iso mies, että kohta on siirryttävä enemmän ja enemmän kiinteisiin. Imetys on vaan niin kivaa, että haikeudella ajattelen jo sitä päivää kun tissi pakataan liiveihin viimeistä kertaa.

Lueskelin muuten eilen joulukuun viestiketjua tippalinssissä. Oli ne  jännityksen aikoja kun yks kerrallaan tuli ilmotusta, että on vauva saapunut ja ekat hetket pienen kanssa kotona ja äitiyden riemua. Tuntuukohan se seuraavan kanssa samanlaiselta?

No eipä muuta, äkkiä vielä vähän herkkuja napaan ennekuin Kaapo heräää!
 
Halipossu sinä olet siinä tilanteessa jossa kukaan ei haluaisi olla. Toivon todella, että saatte Aleksin suoraan testeihin, juuri kiireellisyyden tähden ja että tuloksena voitte huokaista kaiken olevan hyvin. Voimia sinne ihan hirmuisesti epätietoisuuden ja huolen keskelle. Me vanhemmat toivomme aina lapsellemme parasta mahdollista elämää ja kun ilmassa on noinkin suuria asioita on se varmasti käsittämättömän raskasta kantaa. Toivotaan asialle suotuisia tuulia<3 Ja purat tänne niin paljon kuin tarve vaatii!
 
voi hirmuinen iso kauhistus HALIPOSSU!!!! nyt kyllä sinne testeihin heti paikalla!!!! oikein selkäpiitä vihloo pelkkä ajatuskin jostain noin kamalasta sairaudesta pienellä. huih.
vaatimalla vaaditte nyt äkkiä testeihin. ja paljon voimia ja haleja koko perheelle. *rutistus*
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top