Huhtikuun höpinät

Luulin että uudessa kodissa sais olla rauhassa yöt, mutta ei.. :( eka yö täällä, laitoin puhelimen illalla äänettömälle kun tiesin että mies lähtee baariin. Yhtäkkiä puoli 3 herään ku mun oveen koputetaan (kerrostalo, alaovi lukossa aina....), ja samaan aikaan katson puhelinta ja mies soittaa, sekä vastaamattomia puheluita 20kpl. Laitoin vain viestin että antaa mun nukkua omassa kodissa yöni rauhassa ja että lopettaa soittelun heti. Haukkui minut vaan kylmäksi ihmiseksi yms kun en päästä sisälle. Mitä voin enää tehä? Meinasin äsken jo poliisit soittaa, ku ei tää nyt voi näin mennä!! Eka yö ja joudun jo pelkäämään täälläkin..
 
Viiviva, olisin sitä mieltä, että tuossa tilanteessa ei varmaan enää muu auta kuin poliisit...
 
Viiviva, kerro miehellesi, että soitat jatkossa poliisit ja että hänen on ymmärrettävä, ettei humalainen kolkuttelu sinun ja vauvan kodin ovella edistä yhtään esimerkiksi hänen mahdollisuuksiaan tutustua vauvaan. Ihan viranomaisten puolesta. Ei siis pidä kiristää tai uhkailla, mutta sanoa faktat.
 
Vaikee yö, mutta ihana kätilö aamuvuorossa otti heti "kissan pöydälle", että järjestellään tänään niin, että saadaan keskustella kun mies tulee ja jos vain saavat henkilökuntaa irti niin vierailtaisiin keskolan henkilökuntaa tapaamassa. Ihanaa, kun sanoi ääneen, että mun hoidon kannalta on tärkeää ettei pelot ja unettomuus alkaisi vaivata.
 
Oletpa saanut todella ikävää kohtelua osaksesi :/ Miksi ei voisi jatkaa höpisemistä vaikka tilanne onkin eri?
Missä sosiaalisuus, hyväksyntä ja ymmärrys muita kohtaan?

Tämä on muuten erikoista, että meille esikoisen aikaan sanottiin synnäriin tutustuessa, että kun naisten osastolla on muitakin, kuin synnyttäneitä (mm. naistentadeista kärsiviä, keskenmenon saaneita, keskeytykseen tulleita, yms), niin olisi hyvä jos viettäisimme aikaa vain siellä päässä missä synnyttäneet viettävät aikaa ja emme kauheasti kulkisi heidän huoneiden ohi.
Tämä siis siitä syystä, ettemme aiheuttaisi pahaa mieltä muissa.
Mä kyllä ymmärrän tuon ohjeistuksen hyvin nimenomasn siitä näkökulmasta, että jos on esim. saanut keskenmenon tai joutunut esim. syystä tai toisesta keskeytykseen tai vauva on kuollut, voi just synnyttäneiden tai viimeisillään raskaana olevien näkeminen ja kohtaaminen olla oikeasti tosi ahdistavaa. Siis kun tilanne on muutenkin vaikea.

Tuota MaiKhin osakseen saamaa kohtelua taas en ymmärrä lainkaan, siis kuka on niin mölkerö, että vaihtaa pöytää tai lopettaa puhumisen?! :D ja :(
 
Mä kyllä ymmärrän tuon ohjeistuksen hyvin nimenomasn siitä näkökulmasta, että jos on esim. saanut keskenmenon tai joutunut esim. syystä tai toisesta keskeytykseen tai vauva on kuollut, voi just synnyttäneiden tai viimeisillään raskaana olevien näkeminen ja kohtaaminen olla oikeasti tosi ahdistavaa. Siis kun tilanne on muutenkin vaikea.

Tuota MaiKhin osakseen saamaa kohtelua taas en ymmärrä lainkaan, siis kuka on niin mölkerö, että vaihtaa pöytää tai lopettaa puhumisen?! :D ja :(

Harmitti niin tuo tilanne, etten meinannu saada itteeni millään lähteen huoneesta aamiaiselle. :( pakotin kuitenkin itteni siellä syömään, etten ihan tänne huoneeseen jäis.
 
Harmitti niin tuo tilanne, etten meinannu saada itteeni millään lähteen huoneesta aamiaiselle. :( pakotin kuitenkin itteni siellä syömään, etten ihan tänne huoneeseen jäis.
No en ihmettele, mutta hyvä, että tsemppasit. Ehkä synnäri on kuin armeija - tapaa erilaisia ihmisiä, hyvässä ja pahassa, joiden kanssa ei normaalisti olisi tekemisissä. Voi olla, että ko. hlö ei vain tiennyt mitä sanoa tmv eli ratkaisi tilanteen noin, joku muu taas olisi ollut empaattinen, kysynyt vointiasi ja sanonut vaikkapa muutaman rohkaisevan sanan.

Onneksi voit purkaa ajatuksiasi tänne, täällä ollaan vahvasti hengessä mukana ja toivotaan lisäpäiviä sisätiloissa pikkuiselle, ennen kuin tulee maailmaan. :)
 
Luulin että uudessa kodissa sais olla rauhassa yöt, mutta ei.. :( eka yö täällä, laitoin puhelimen illalla äänettömälle kun tiesin että mies lähtee baariin. Yhtäkkiä puoli 3 herään ku mun oveen koputetaan (kerrostalo, alaovi lukossa aina....), ja samaan aikaan katson puhelinta ja mies soittaa, sekä vastaamattomia puheluita 20kpl. Laitoin vain viestin että antaa mun nukkua omassa kodissa yöni rauhassa ja että lopettaa soittelun heti. Haukkui minut vaan kylmäksi ihmiseksi yms kun en päästä sisälle. Mitä voin enää tehä? Meinasin äsken jo poliisit soittaa, ku ei tää nyt voi näin mennä!! Eka yö ja joudun jo pelkäämään täälläkin..

Voi ei :sad001. Tajusiko mies lopulta häipyä?
Sillon kauan sitten jouduin lopulta soittamaan poliisit paikalle, mutta yölliset käynnit loppuivatkin sitten siihen. Mies kerkesi sillon vielä lähtiessään hajottaa mun auton ikkunan mennessään, kun tajusi että soitin oikeesti poliisille.
Tsemppiä nyt vielä, kyllä mies tajuaa lopettaa kun huomaa, ettei ovi aukene ja olet tosissasi.
 
Voi ei :sad001. Tajusiko mies lopulta häipyä?
Sillon kauan sitten jouduin lopulta soittamaan poliisit paikalle, mutta yölliset käynnit loppuivatkin sitten siihen. Mies kerkesi sillon vielä lähtiessään hajottaa mun auton ikkunan mennessään, kun tajusi että soitin oikeesti poliisille.
Tsemppiä nyt vielä, kyllä mies tajuaa lopettaa kun huomaa, ettei ovi aukene ja olet tosissasi.
Lopetti joo ku laitoin puhelimen äänettömälle enkä enää vastannu. Enkä siis oo varma oliko se koputtanu mun oveen vai mihin heräsin just sillon, ku miten se ois alaovesta sisälle päässyt..
 
Lopetti joo ku laitoin puhelimen äänettömälle enkä enää vastannu. Enkä siis oo varma oliko se koputtanu mun oveen vai mihin heräsin just sillon, ku miten se ois alaovesta sisälle päässyt..

No hyvä kun lähti, ei ole helppoa ei! (Meillä silloin ystävällinen naapuri oli päästänyt miehen alaovesta sisään...).
 
No hyvä kun lähti, ei ole helppoa ei! (Meillä silloin ystävällinen naapuri oli päästänyt miehen alaovesta sisään...).
Joo no se tottakai on mahollista et just joku naapuri sattunu kulkeen ovesta. Mut mies kyllä laitto viestejäkin siinä ja sanoibet on alaovella. Noh, saimpahan kuitenkin loppuyön nukkua rauhassa :)
 
Kovasti tsemppiä ja kärsivällisyyttä MaiKhi! Uskon, että kaikki menee lopulta hyvin ja pikkuinen pärjää hyvin ulkomaailmassakin :)
 
Mä kyllä ymmärrän tuon ohjeistuksen hyvin nimenomasn siitä näkökulmasta, että jos on esim. saanut keskenmenon tai joutunut esim. syystä tai toisesta keskeytykseen tai vauva on kuollut, voi just synnyttäneiden tai viimeisillään raskaana olevien näkeminen ja kohtaaminen olla oikeasti tosi ahdistavaa. Siis kun tilanne on muutenkin vaikea.

Tuota MaiKhin osakseen saamaa kohtelua taas en ymmärrä lainkaan, siis kuka on niin mölkerö, että vaihtaa pöytää tai lopettaa puhumisen?! :D ja :(

Kyllä minustakin ymmärrettävää, mutta koska ruoka piti aina hakea toisesta päästä käytävää, jossa oli juurikin nämä muut kuin synnyttäneet, niin kyllä itse jätin aina vauvan huoneeseen siksi aikaa. Välillä sitä sitten viivästyi koko ruuan haku, jos vauva ei nukkunutkaan juuri sillä hetkellä.
Ymmärrys siis on minullakin suuri, mutta olisi varmaan voinut ruokailun järjestää toisin, niin ei olisi saanut pahoja katseita ihan vain siitä, kun omatoimisena hait ruokaa itsellesi...
Siitä tuli aina vaivaantunut ja surullinen olo, kun kävit ruokaa hakemassa ja sait äkäisiä katseita siitä hyvästä, että olet synnyttäneiden huoneessa...
 
Kyllä minustakin ymmärrettävää, mutta koska ruoka piti aina hakea toisesta päästä käytävää, jossa oli juurikin nämä muut kuin synnyttäneet, niin kyllä itse jätin aina vauvan huoneeseen siksi aikaa. Välillä sitä sitten viivästyi koko ruuan haku, jos vauva ei nukkunutkaan juuri sillä hetkellä.
Ymmärrys siis on minullakin suuri, mutta olisi varmaan voinut ruokailun järjestää toisin, niin ei olisi saanut pahoja katseita ihan vain siitä, kun omatoimisena hait ruokaa itsellesi...
Siitä tuli aina vaivaantunut ja surullinen olo, kun kävit ruokaa hakemassa ja sait äkäisiä katseita siitä hyvästä, että olet synnyttäneiden huoneessa...
Joo no toi järjestely on kyllä ajattelematon, siis kaikkien kannalta. :/
 
MaiKhi olen samaa mieltä tuosta että tää forum pitää kyllä tosi isosti huolta että pysyy järjissään! oli itellä kuinka "helppo tai "raskas tilanne tässä raskaudessa.. tosin en ihan varmasti "pääse tuntemaan" sinun tilanteesi tuottamaa olotilaa mut itellä kanssa pyörii nyt päässä niin monenlaista jos meidän pienellä onkin jotain sairautta tms. Tutkimukset aloitetaan vasta syntymän jälkeen jos nähdään tarvetta.
 
Saas nähdä saako näillä viikoilla syliin. Onko tietoa kellään?
Yritin selata et millä viikolla oot mut en nyt oikein löytäny mut jostain käsitin että 32+? Mulla synty poika 32+5 1820g ja sain syliin heti synnyttyä hetkeksi että ehti olla rauhassa pari min ja ottaa kuvat jne mutta sanoivat että riippuu siitä saako syliin että minkä vointinen lapsi on :) toivotaan että pysyy vielä masussa ja syntyessään olisi reipas kaveri niin pääsisi sylkkyyn hetkeksi :) (huhtikuisista huutelen :) )
 
Takaisin
Top