Huhtikuu 2013

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pikkus
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ompas ärsyttävä käydä koiran kanssa illalla lenkillä, kylmä saa erityisesti nännit tuntumaan niin pirun kipeiltä :s
 
Kiitti, ilmoittelen sitten tiistain jalkeen mita laakari sanoo. Koitan silla valin olla googlettamatta aihetta liikaa, ahistun lisaa vaan.
 
Jaksuja Tintula! Toivotaan, että kaikki olisi kuitenkin hyvin! Kaikenmoiset vuodot taitaa olla aika yleisiä kuitenkin, vaikka toki säikäyttävät. Mullaki sillon alussa tuhrutteli menemään, mutta niin se vaan loppu.
 
Made by merihevonen tuolla jollain sivulla..
"Löysin muuten kirjakaupasta odotuskirjan, Yhteinen odotus (Karoliina Käppi et al, Kirjapaja). Ajattelin alkaa täyttämään sitä lyijykynällä, jos km tulee, voin pyyhkiä pois ja laittaa odottelemaan seuraavaa raskautta... Löysin tuon Akateemisesta kirjakaupasta."

Ehkä mä oon jo vanha ja kaiken työn aina joutunut tekemään itse + ammattina esimies, mutta hirmu kätevä tuo google plus ihan itse kun viitsii / jaksaa vaivautua lukemaan ketjuja. Mä ihan liikaa kuulen töissä "en jaksanut" "en muistanut" niinpä.. kukas ne sitten tekee ja muistaa?? Anteeksi, tuli vuodatusta. Onneksi vielä 2 viikkoa kesälomaa jäljellä.

Ai hei ja Tintulalle VOIMAHALI!!
 
Tuunpahan tänne vinkumaan! ;) kauhian pahaa oloa ollu pari päivää ja vuokratyöntekijänä ollu kans nää pari päivää. Kamala olla kaupan kassalla ku oksettaa ja kädet tärisee. En tiiä onko osittain jotai mahatautiaki (pikkusiskolla oli oksennustauti pari päivää sitten). Esikoinen lähti äsken anoppilaan eli Mimulle hoitoon. On vähän aikaa rauhallista ja saa lepäillä. Mites teillä muilla? Ootteko ollu terveenä?

Niin ja kiitos Camis! Onnea myös sulle! :) Tintula toivottavasti kaikki hyvin!
 
Hyi hitto kun on etova olo! Eilen yökkäilin muutaman kerran ja tänäänkin mahassa velloo paha olo. Röyhtäillessä tulee oksennusta suuhun, eli ns. närästää. Mutta ei onneksi ole tarvinnut oksentaa. Heti jos on nälkä niin täytyy syödä vähän. Huomaan että jos viivytän syömistä niin sitten se etova olo iskee voimakkaasti. Mutta ärsyttää kun tuntuu että on nälkä kokoajan. Argh! Koitan kuitenkin säännöstellä vähän syömistäni etten lihois. Piti laihduttaa synttäreihini (joulukuussa) mennessä 8 kiloa, mutta se on nyt unohdettu asia.
Harmittaa sekin, että hölkkääminen ei onnistu tällä hetkellä noiden rintojen vuoksi (niin pirun kipeät, isot ja kovat, alunperinkin jo D/E-kuppi...). Onneksi on noi koirat jotka pistää liikkeelle ja kyllä se kävelykin on hyväksi kropalle.

Siinä päivän purnaukseni.

En kyllä oikeen usko vieläkään tätä :D Sitä ilmeisesti on niin pöhkö että haluaa sen konkreettisen todisteen ultran muodossa.
 
Kaupoissa tänään kierrellessäni hoksasin markkinaraon: alkuraskauden vaatteet. Oon edelleen vatsasta turpeampi kuin normaalisti ja etenkin iltaa kohti muutun ilmapalloksi. Suurin osa tavallisista julkisesti käytettävistä housuista alkaa ahdistaa jossain vaiheessa päivää, mutta en todellakaan halua siirtyä vielä äitiysvaatteisiin jo siksikään, että haluan olla töissä vielä tästä vaiti siihen asti kun on päästy vähän turvallisemmille viikoille. Mutta olisin ilolla ostamassa joitain housuja, joissa on vähän enemmän joustoa vyötäröllä, ihan vaivihkaa, ilman että siinä on jo mahatuubia puoli metriä... Onneksi mun työpäivät ei yleensä ulotu pitkälle iltapäivään, niin ehkä pysyy maha vielä kurissa sinne asti.

Edit.

Voimia Tintula!
 
Sanna77 : Kirjanen löytyi ja on tilattu (saa halvemmalla suomalaisesta kirjakaupasta ;) ) , pääsen itsekkin täyttelemään lyijykynällä. Tuosta liberosta en tiennyt, täytyypä käydä kurkkaamassa. :)

Tintula: Mulla oli sitä rusehtavaa myös ja muutama vaaleanpunainen tippa tuli paperiin pyyhittäessä, soitin paniikissa jo neuvolaan, että tässäkö tämä oli.. Ei kuullemma syytä huoleen, jollei ala oikeen kunnolla vuotamaan ja tule extra kunnon kipuja. Hyvä kuitenkin että saitt aikaa lääkäriin, toivotaan ettei mitään pahempaa :) *haleja*

Pahaolo tulee täällä myös aivan samointein, jossei ole muistanut syödä, en kuitenkaan ole päässyt vielä oksentamaan (pitääkö siitä nyt sitten iloita? ) Äitini kertoi, ettei hänellä ole ollut neljässä raskaudessa minkäänlaista pahaaoloa, tai muuten erityisiä oireita. Ainoastaan rinnat ovat turvonneet ja PALJON! Täällä ollaan siirrytty kupista A jo kuppiin C..... :D 
 
Tsemppiä Tintulalle!

Puristaa, ahdistaa, housut meinaan.
Etenkin työhousut. Mietin, että koska laittaisit jotkut omat pöksyt töihin.
Siitä täytynee kuitenkin esimiehen kanssa puhua ja vielä en haluaisi töissä tästä puhua...
 

heini90 kirjoitti:
ompas ärsyttävä käydä koiran kanssa illalla lenkillä, kylmä saa erityisesti nännit tuntumaan niin pirun kipeiltä :s

Mä olen huomannut muuten ihan saman! 
Välillä koskee niin paljon, että tuntuu että ne lähtisi irti!
 
jeNskae ja Sanna 77: Minäkin innostuin tuosta Yhteinen odotus-kirjasta. Googlettelin vähän ja ihmeekseni löysin Adlibrikseltä kirjan hintaan 3,60 ja vielä postituskuluitta! Ilmoittelen onko asiallinen kun saapuu. Jos on tehnyt kalliimman tilauksen, jonka voi vielä perua/palauttaa, niin kannattaa ehkä tehdä niin, kunhan näen onko kirja, halvasta hinnasta huolimatta, aivan normaali ja hyväkuntoinen.
 

Eleanora kirjoitti:
jeNskae ja Sanna 77: Minäkin innostuin tuosta Yhteinen odotus-kirjasta. Googlettelin vähän ja ihmeekseni löysin Adlibrikseltä kirjan hintaan 3,60 ja vielä postituskuluitta! Ilmoittelen onko asiallinen kun saapuu. Jos on tehnyt kalliimman tilauksen, jonka voi vielä perua/palauttaa, niin kannattaa ehkä tehdä niin, kunhan näen onko kirja, halvasta hinnasta huolimatta, aivan normaali ja hyväkuntoinen.


jumaleishön! Peruutan tilaukseni ja tilaan tuolta! 
Miten se voi nuin halpa olla tuolla?

 
Mää ihmettelin sitä kans! Mutta löysin myös Bookplussasta hintaan 3,90 ja sitte jostain muualta 4,10 ja noin 5 euroa. Ja sitten Akateemisesta ja Suomalaisesta jossain 30 kieppeillä. Ihme hintaeroja, mutta ei ollenkaan haittaa, jos saa tolla hinnalla saman opuksen.
 
Eikö olekin hassua miten sama tuote voi olla niin eri hintainen :) google on pop, etsii mitä tietoa / tuotetta tahansa.

Täällä on tääkin päivä menny ihan plöö-oloissa. Että voikin olla huono ja vetämätön olo ja silti pakko jaksaa ja painaa. Huoh. Kaiken lisäksi masentaa se ultran tieto. Plaah. Ei jaksa olla yhtään nyt positiivinen. tiistaina sentäs tulee suihku ja vessanpönttö, silloin mä olen onnellinen
 
Tänään viikoilla 6+0!
Nyt sen jotenkin vasta alkaa käsittämään, että raskaana ollaan

 
Tähän palstalle ei näköjää voinu kirjoittaa ellei "vastaa jollekkin". Tänään rv 6+4. Huomenna ultra, mutta oon ikäväkseni nyt alkanutkin miettii, onko musta TAAS äidiksi.. Luen kateellisena muiden tukiverkoista jne, mutta itsellä ei semmoista tuu olemaan. Isä ei oo valmis isäksi taas (meillä yks yhteinen lapsi) ja mun oma tukiverkkokin, mikä tällä hetkellä on, niin ottivat jo viime raskauteni huonosti, joten mitä se tulee nyt olemaan.
Oon ajatellut, että katson mitä fiiliksiä huominen ultra tuo tullessaan ja teen ratkaisuni sen mukaan. Ei varmaan ole helppoa olla neljän lapsen kanssa yksin :( Että jos mä tältä palstalta poistun, niin olen päätynyt raskaaseen vaihtoehtoon, mutta jos vielä täällä oon, niin olen päättänyt hyväksyä tilanteen ja koittaa tulla toimeen raskauteni kanssa..
 
Muumimammuli: Tsemppiä sulle ja jaksamista! Teet päätöksen oman fiiliksen ja jaksamisen mukaan vaan. Halaus! Se on kyllä kurja jos ei oo ns. ketään auttamassa.

Mä kun ilmoitin raskaudesta tuolle poikaystävälle, niin hän halus hetken miettiä asiaa. Ollaan oltu yhdessä vasta tammikuusta asti, kylläkin ekoista treffeistä asti "asuttu" yhdessä ja molemmilla yli 10 vuoden suhde takana josta erottu viime vuonna. Sitä oppii arvostamaan tiettyjä asioita elämässä eikä me nyt ihan niin nuoria enää olla ees. .. Mulla on kauhea kasa lemmikkejä ja hän ei oo eläinihminen yhtään. Hän on siisti ja järjestelmällinen, mä rento ja suurpiirteinen. Pari kertaa ollut mietinnässä erotaanko vai ei. Ja aina päädytty siihen että tykätään toisistamme hurjan paljon ja halutaan yrittää. Ehkä sit täydennetään toisiamme?

Mä oon itse yksinhuoltajaäidin lapsi ja oon aina miettinyt että kun itse pärjään ja pystyn hoitamaan lapsen niin haluan lapsen. Että voiko miehiin muka luottaa että pysyvät siinä, oma isäni ei ainakaan pystynyt tai pysynyt. Nyt sitten plussatestin jälkeen korostin oikeen sitä, että "mä pärjään, mä teen, mä hoidan". Mies otti siitä aikamoisen herneen nenään ja itku silmässä sanoi, että miksi unohdan hänet. Hän haluaisi ajatella että yhdessä pärjätään, yhdessä tehdään, yhdessä hoidetaan. ... Tuntuipa pahalta. En osaa oikein ajatella asiaa miehen kantilta. Hän on niin uskomattoman ihana ja tukeva. Varmasti suurenmoinen isä. Hän on kans yksinhuoltajaäidin poika ja ehkä siksi niin kovasti haluaisi itse olla lapselleen läheinen. Onneksi se on joskus fiksumpi kuin mä, vaikka en sitä sille sano ;) Ja onneksi kestää mua ;)

Jopas oon pohtinu asioita kun mies on viikonlopun ollu poissa kotoa. :D

Aamuykäilyt takana. Yök.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top