Hormonimyrskyt

Minä lopetin tupakoinnin ennen ku lopetettiin ehkäisy. Tuntui luontevalta että vauva voi tulla, kun en itse enää polta. Mies on koittanut lopettaa koko tämän raskausajan, ja olen välillä kovin pettynyt hänen takapakkeihin jatkaessaan tupakointia. Välillä ihan raivoissani, on se nyt kumma kun ei se jo lopu! Vaikka minä jos joku tiedän että vaikeaa se oli lopettaa. Nyt oon ilonen, että "niksat" on poissa, vaikkakin joskus vieläkin mieli tekee, ja toivon etten koskaan enää aloita moista kakkakääryleen vetämistä..
 
Meilläkin mies oli kerinnyt polttaa vain puoli vuotta ennen, ku tavattiin ja hienosti väheni, mutta sitten tuli se intti.. Siellähän se sitten alkoi uudelleen. Esikoisen syntymä ei vaikuttanut juuri mitään väri vaihtui kyllä vihreään, mutta samalla linjalla mentiin vielä toisenkin kanssa.
Aluksi pysyi hyvin piilossa lapsiltakin poltto, mutta sitten rupesi mies laittamaan jo lapsia vöihinkin tupakka huulessa. Ja aina napisin! Jumankauti yhtään ei auttanut, vaikka mies yritti puolustella sillä, että hän tupakoi, kun minä olen lihava. Pikkasen eri asia, kun en syövytä läskeilläni lasteni keuhkoja.
Tämä vuosi on todellakin onnen aikaa savuttomuuden suhteen ja miten hyvä se on miehelle itselleen. Onhan hänkin minulle tärkeä lasteni lisäksi :hug003
 
Meillä on kanssa ollut kädenvääntöä polttamisesta. Molemmat poltettiin minä vähemmän-mies enemmän ennen tätä raskautta (esikoisen raskaus ja imetysaikana olin myös polttamatta). Molemmat lopetettiin kun kun teimme positiivisen testin. Miehellä on taas vähän rakoillut savuttomuus. Nyt olen sen verran antanut periksi että nuuskaa hän saa käyttää, vaikka tosi huono tapa sekin on. Kaiken savuavan olen häneltä nyt kieltänyt, ihan senkin takia että en halua enää itse repsahtaa ja lisäksi en halua tupakalta haisevaa miestä vauvan lähelle. Viimeksi repsahdin itse uudelleen kun mies rupesi tupakkeja kotiin kantamaan. Ei hän niitä tietenkään väkisin suuhuni tunkenut, mutta on paljon helpompi repsahtaa, kun ne ovat heti kaapista saatavilla. Eli ottakaa vaan tiukka linja niiden miestenne kanssa :)
 
Känkkis sanoi:
polkulainen ja Mirabella Ei täällä ihan yksin tarvi olla, niin on samaa mieltä minullakin. Pitäs ihan oikeesti keksiä nyt tekemistä että saa ajatusta toisaalle, mutta kun ei pysty ja toisaalta joku leffan katsominen, ei pysty keskittymään.. Voi valivali.
Click to expand...


Sama meininki. Telkkaria tai leffoja katsellessa ajatukset karkaa kauas ja hetken päästä huomaa unohtaneensa mitä katsoikaan... Yritän ajatella positiivisesti ja iloita lapsen puolustuskyvyn kehittymisestä viimeisillä raskausviikoilla, mutta oikeasti ärsyttää koko ajan ihan liikaa. Mahdotonta iloita kenenkään muun puolesta. Ja siitä sitten tuleekin huono omatunto, kun tajuaa oman itsekeskeisyytensä.
 
Kyllä mäkin myönnän, että alkaa ärsyttää kun elokuisten vauvoja syntyilee kun sieniä sateella, ja ite vielä vaan kärvistelee yhdessä osassa.. :/ ja varsinkin kun itellä on se laskettu vasta parin päivän päästä.
Sitten ärsyttää sekin, kun ulkopuoliset kyselee ihan päivittäin että joko, joko, joko... Okei, multa ei oo kysyny kukaan ja ihan hyväkin, koska olisin luultavasti räjähtänyt päin näköö tai muuten vastannut töykeesti. Nää kaikki kyselijät on piinannu tota miestä.. Eilen just sanoi mulle, että on ihan mukavaa miten innoissaan kaikki on, mutta kyllä tänään aamusta oli ihan eri ääni kellossa, kun heti ensimmäisenä aamusta hänen äitinsä kyseli mieheltä mun vointia ja kuulumisia.
Jännä miten muakin ärsyttää, vaikka se on toi mies joka on joutunu kaiken pommituksen kohteeks.
 
Miehelle kans isomamma soitti maanantaina, kun oli viimeksi perjantaina aiemmin soittanut ja sanoi:"Onko jotain tapahtunut, kun ei ole mitään kuulunut?". Miettiköhän hän ollenkaan mitä sanoi..
Eli miehellä kans pinna rupeaa kiristymään, kun ei muutenkaan pidä sukulaisiin suuremmin yhteyttä ja aina kyllä ilmoittaa, jos on uutisia lapsista... :smiley-angry003
 
Meillä manattiin kans tota, että oltais varmaan ilmotettu jos olis jotain ilmotettavaa..
Mä tosin sanoin omalle äidillekin puhelimessa, että kyllähän me sitten ilmotetaan kun on jotain aihettakin. Onneks oma äiti ei oo ollu niin tungetteleva ja utelias, että olis jatkuvasti kyselemässä :) hyvä jos edes kyselee ollenkaan, muuten kun siis perus kuulumisten yhteydessä :)
 
Mun äitini on kyllä huolissaan, varmaan sen takia, että ensimmäinen lapsenlapsi tulossa. Yhtenä päivänä se taisi soittaa peräti kolmesti. Parempi niin. Alussa se ei ollut kovin innoissaan raskausuutisesta ja suutuin siitä sen verta, etten pariin viikkoon ollut missään tekemisissä/yhteyksissä. Kelpaa mulle mielummin huolehtivainen äiti kuin poissaoleva/masentunut/kiukutteleva äiti.
 
polkulainen: ymmärrän kyllä tonkin asian kannan, ettei pistä pahakseen vaikka lähimmät sukulaiset kyseliskin ahkerasti. Jos teillä kuitenkin ensimmäinen lapsi kyseessä, ja ensimmäinen lapsenlapsi sun vanhemmille, niin onhan se jännittävää.
Meillä taas tulossa toinen lapsi, joka on mun äidille toinen lapsenlapsi ja miehen vanhemmille kolmas lapsenlapsi. Siltikin nää mun appivanhemmat kyselee enemmän, kun kukaan muu ja hyvänä kakkosena taitaa tulla miehen muutamat työkaverit. Ehkä osittain senkin takia mun oma äiti on kyselemättä, koska tietää mun olevan todella temperamenttinen, ettei sitten vahingossakaan suututa mua :D oon kyllä tyytyväinen, ettei mua niinkään riesata noilla kyselyillä :)

Välillä tulee kyllä mietittyä, että kun ulkopuoliset niin kyselee, niin eikö ne ihan oikeesti ymmärrä miten ärsyttävää se on..? Ehkäpä ei, eihän ne oo niitä kaikkia kyselyitä kuulemassa. Jotkut kyselijät tietysti ihmettelee, että miks se odottava äiti hermostuu niin viattomasta kysymyksestä, mutta voi jee kun siihen samaan samperin kysymykseen saa olla vastaamassa jokaikinen päivä.. :D
 
LilMinni: Kyllä muakin varmaan korpeaisi, jos täytyisi miehen sukulaisten kyselyihin olla koko ajan vastaamassa. Ne vaan ei pidä meihin kauheasti yhteyttä, siihen tosin vaikuttanee se, ettei mies itsekään ole sukulaisiinsa kauheasti ollut yhteyksiä pitämässä. Ne myös asuu 300 kilsan päässä ja mies on asunut viimeiset 18 vuotta miltei aina eri paikassa kuin vanhempansa/sisaruksensa.
 
veit sanat suustani polkulainen. Meillä on ollu samanlainen alku ja eka lapsenlapsi täältä on omille vanhemmilleni tulossa...
Näin pikasesti eilen tätiäni ja kyseli kuulumisia ja sanoi ettei oo viittiny soitella ku kaikki varmaan kyselee jatkuvasti et jokojoko.. Kumpa suurin osa ymmärtäis ton saman ku mun täti :D
 
Tsemppiä, LilMinni! Täällä(kään) ei ole mitään muita ennakoivia oireita kuin hurjat hormonimyrskyt, unettomuus, raivarit ja armoton v...us kaikkeen. Olisi kiva edes kerran elämässään kokea kunnon supistuksia tai lapsivesien meno, mutta kun ei niin ei.

Ja sitten vielä synnyttäjät hehkuttavat, että ovat kokeneet nyt jotain, mikä kuuluu naisen elämään. Minkäs minä sille teen, että olen niin epäkelpo naiseksi, että oltaisiin ennen vanhaan kuoltu molemmat synnytykseen.
 
Mietin myös sitä, että mikä ihmeen tarve ihmisillä on kysellä että joko, joko. Kyllähän se pitäis tajuta että ilmotetaan ku ilmotetaan. Sitten on näitä jotka kehottaa ilmoon että koska tulee lähtö niin ovat hengessä mukana???!??? Täh? Mun tärkein asia on että vauva voi hyvin ja minä toivun, eikä suinkaan se että kenelle on ilmotettu ja mitä ja missä vaiheessa :smiley-angry016
 
No entäs tää: "Etkö sä vieläkään oo lähtenyt?" ja päin kasvoja. Näkeehän nyt sokeekin et maha pystys siinä naaman edessä yhä ollaan.
 
Mullekin eilen kaveri soitti ja kysyi sitten, että " vai ootko jo synnyttämässä"? No miltäs kuulostaa? Vastaisinko puhelimeen jos olisin? Päätin sitten olla vastaamatta enää hänelle puhelimeen.. Ja sit mun äiti, laittaa joka aamu viestin tyyliin: " tsemppiä! Pääsen klo 15 töistä". Tsemppiä mihin?? Ja mitä sitten monelta pääset? Ai että kun sieppaa.. Ja kaiken päälle ukko eilen totesi ettei usko että mie oon raskaana ku en oo vieläkään synnyttänyt..
 
Munkin äiti laittaa nyt joka toinen päivä viestejä, joissa kysyy typerillä nimi ehdotuksillansa onko jo syntynyt, kun haluaa aina olla kaikessa ideoinnissa mukana.
Siis se "hei minulla on ajatus" sieppaa, sitten se kysely sieppaa ja nyt vastaus "Se ei taida haluta syntyä Hahahaha!" :violent5
 
mullekki sanotaa0,: "jos se ei huomenna synny rv 40+5 nii oon kyllä sit joo iha varma että joo kyllä se käynnistetää sit rv 42-->..."
ai että ku on lohduttavaa.......................
 
Julie00 mulla on tänää se 40+5 :BangHead ja mulla on just sellanen olo, et käynnistykseen mennään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top