Hormonimyrskyt

40+2 :violent001 Helposti varmaan mennään käynnistykseen asti, ainakin jos isäänsä tulee.
 
Ei sillä ettenkö olis ilonen muiden synnyttäneiden puolesta, mutta kyllä tää rupee tosissaan ärsyttään kun on laskettu ohitettu.. Ja kun ei pysty millään tietään, että koska se lähtö tulee omalle kohdalle.
Olis varmaan melkein parempi olla lukematta, että kuka on synnyttäny ja millon..
 
Mäkin olen ruvennut miettimään samaa, että, jos tässä muka luonnollisesti rupeaa tapahtumaan jotain, niin uskallanko tulla tänne sitä mainostamaan, kun voi saada vihat niskaan :laughing021
Itse kylläkin iloitsen muiden puolesta eli hyvät uutiset ovat tervetulleita piristämään tätä omaa "synkeätä kohtaloa" :smiley-angelic003
 
Ite kattelen jo kalenteria sillä mielellä, että tää tulee ulos vasta syyskuussa. :evil5
 
Yhden tunnin aikana onnistuin mököttämään, haukkumaan miehen ja itkemään ihan sydämeni pohjasta, lopuksi nauroin ihan aitoa iloa.. Tota... hulluudeksikin kutsuttua??? :schocked028 rv 40+6
 
Sä olet nyt mirabella tainnut viedä voiton tällä hetkellä "ylimääräisissä" raskauspäivissä. Jaksamisia ja ei onneksi ole enää sullakaan monta päivää kun jo saat häätöapua jos ei vauva itsellään lähde syntymään!
 
Mua ihmetyttää, että meistä elokuulaisista on tosi moni päätyny yli lasketun ajan. :eek:
 
Tässä rupee meneen käpy nenään jo silläkin saralla, kun uutisissakin lukee vähän väliä kun joku julkkis on saanu vauvan.. Voi prkl!! :mad:
 
Samaa mieltä LilMinni. Nekin jakautuu hurjaa vauhtia ja täällä sitä vaan ite killutaan kasassa ilman mitään merkkejä tulevasta synnytyksestä. Jopa mun naapuri ja yks sukulainen on jakautunut ja heillä molemmilla olleet lasketut ajat vasta ihan tuossa tän kuun viimeisinä päivinä. Harmittaa, kun sitten kysellään, että no kauankos sä meinaat kanniskella tota vielä mahassa. Samaa voisin kysyä iteltäni! :sad010
 
Siis luojan kiitos, etten oo ainoo ketä ärsyttää lukee noista julkkiksien vauva-uutisista! Se ottaa kyllä välillä niin rankasti aivoon ja oman tunnon päälle, että huh huh.. Sillon tekis mieli vaan paiskoo astiat sun muut seinille.
Tää tämmönen kun menee yli lasketun, niin välillä kyllä itteensäkin hirvittää että millanen monsteri sitä onkaan muiden silmissä..
 
Ja mä pelkään jopa jo sitä, että mulla tulee jotain vihan tunteina tota lasta kohtaan. :smiley-angry017
 
Ymmärrän Suviii mitä meinaat.. :/ mutta yhden pikkuvekaran äitinä voin ainakin omasta puolestani sanoo, että kunhan tää kuopus nyt malttais vaan syntyä ensin, niin kyllä nää kaikki kiukun ja katkeruuden tunteet häviää kun pieru saharaan, kun se vauva nostetaan ekaa kertaa rinnan päälle.. :)
 
Huvitti muuten tänään, kun tajusin, että liityin tänne forumille 2009, kun odotin esikkoa ja laitoin yhden viestin, enkä enää käynyt.
Toisessa raskaudessa 2011 en käynyt koko sivuilla.
Jotenkin tämän kolmannen kohdalla niinku vahingossa eksyin kirjautumaan pitkästä aikaa tänne ja kurkkasin "omaa porukkaa". En tiedä taisi olla niin hyvät jutut teillä kaikilla, että täällä oli pakko ruveta käymään ja hyvä niin, kun nyt tästä on ollut suuri apu.
Saa purkaa turhautumistaan kanssasisarien kanssa, kun vaikka olen kolmatta kertaa synnyttämään lähdössä, niin silti olen ensikertalainen yliaikaisuuden suhteen tai ylipäänsä siinä, kun on päästy LA:n asti o_O
 
Mä tosiaan toivon, että sen lapsen rinnalle saaminen veis kaikki nää tunteet mennessään. Jotenkin vaan tuntuu niin vieraalta se pieni lapsi tässä vaiheessa. Tai ei sitä osaa selittää... Kun vaan ei yhtään tiedä miltä se näyttää ja kumpi sieltä on tulossa jne. :confused005 Toisaalta sitten taas haluaa niin kovasti jo nähdä sen pikkusen! Ei tässä muuten varmaan mitään ongelmaa olis, mutta kun kaikki neuvolasta ja lääkäristä lähtien on sanonut ettei tämä tuu vatsassa viihtymään laskettuun asti, niin alkaa tuntua, että onkohan tää nyt ihan normaalia ja miks nyt kumminkin kävi näin. :confused1

Mirabella: Mä kävin täällä ekan kerran lueskelemassa ihan alkuraskaudessa ja kun tää foorumi muuttu, niin ajattelin, että ei oo enää mun juttu. En käynyt sitten siinä hetkeen enää, mut jossain vaiheessa aattelin kurkata ja tänne jäin. :laughing002 Onneks jäin, koska mun pää olis varmaan jo lahonnu moneen kertaan yksin näitä asioita miettiessä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top