Helmikuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Eliza79
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voi luoja miten jäätävä väsymys päällä... Haluaisin vaan nukkua kellon ympäri, mutta muksut ja työ pitää huolen että ei edes sitä 8h ehdi yössä nukkumaan...
 
Laitanpa tänne uusiksi viestin, jonka laitoin vahingossa tammikuun keskustelujen puolelle. Minulla on meneillään ensimmäinen raskaus, ja nyt reilun viikko plussauksesta olen saavuttanut tämän (varmaan kaikilla asiaankuuluvan) "pelkovaiheen", eli googlaillut kaikkea mahdollista ja stressaaan nyt keskenmenosta, kun tuntuu, että ennen plussausta selkeinä tuntuneet raskausoireet ovat hiipuneet tai ainakin selkeästi lieventyneet. Rinnat ei ole enää yhtä arat, aikaisemmin ollutta voimakasta vatsan turvotusta iltaisin ei ole ollut, valkovuoto on niukkaa, ja pahoinvointia en ole koko aikana kokenut. Mitään kipuja tai verenvuotoa, jotka kai kuitenkin on keskenmenon varmimpia merkkejä, ei kuitenkaan ole ollut. Onkohan tässä syytä huoleen? Rauhoitelkaa viisaammat!
 
Tuolle stressaamiselle ei mun mielestä oikeen voi mitään tai siis tarkotan että se on niin normaalia ja vaikka yrittäis olla stressaamatta niin silti sitä tekee.. mä olin ekassa raskaudessa melkonen stressaaja kyllä, mies sitä ihmetteli kauheesti ja välillä vieläkin (kauhulla) muistelee :grin herätin sen kerran esim keskellä yötä kun käännyin eikä rintoihin sattunutkaan just sillon niin aattelin että tässäkö se oli :grin
Mutta niin, en oikeen siis voi sanoa että älä stressaa kun se tuskin auttaa mutta se ettei tosiaan oikeasti oo mitään keskenmenon oireita niin älä sillon sitä pelkää :) raskaus on niiiin alussa, että oireita ei tässä vaiheessa vaan yksinkertasesti hirveästi oo. Jokainen on tietty yksilö. Ja on niitä onnekkaita ketkä selviää hyvin oireettomana koko raskauden :) toki alussa niitä oireita odottelee, mutta älä keskenmenoa pelkää kun siihen ei oo viitteitä :) ja jos onnistuu, niin jätä googlettelu hetkeksi ainakin pois! Tsemppiä :Heartred tää on jännää ja piinaavaa aikaa :nailbiting::p
 
Laitanpa tänne uusiksi viestin, jonka laitoin vahingossa tammikuun keskustelujen puolelle. Minulla on meneillään ensimmäinen raskaus, ja nyt reilun viikko plussauksesta olen saavuttanut tämän (varmaan kaikilla asiaankuuluvan) "pelkovaiheen", eli googlaillut kaikkea mahdollista ja stressaaan nyt keskenmenosta, kun tuntuu, että ennen plussausta selkeinä tuntuneet raskausoireet ovat hiipuneet tai ainakin selkeästi lieventyneet. Rinnat ei ole enää yhtä arat, aikaisemmin ollutta voimakasta vatsan turvotusta iltaisin ei ole ollut, valkovuoto on niukkaa, ja pahoinvointia en ole koko aikana kokenut. Mitään kipuja tai verenvuotoa, jotka kai kuitenkin on keskenmenon varmimpia merkkejä, ei kuitenkaan ole ollut. Onkohan tässä syytä huoleen? Rauhoitelkaa viisaammat!

Jokaisen naisen oireet/oireettomuus ei oikeasti kerro mitään. Keskenmenoja sattuu rankoilla oireilla tai sitten ilman (kokemusta kummastakin). Mä olin itse aivan samanlainen kun odotin esikoista :excited001 Google ei ole kenenkään odottavan naisen paras tietopankki, kannattaa ennemmin kuulostella itseään ja tuntemuksiaan. Lievä hysteerisyys on todellakin normaalia ekaa odottaessa, miksei myös muissakin raskauksissa. Ja nyt kun luin tämän oman viestin ääneen niin kuulostanpa negatiiviselta! Nauti raskaudestasi :happy119
 
Kiitos Rouva V., eikai tässä auta kuin odotella ja toivoa parasta ennemmin kuin pelätä pahinta... Varhaisultran taidan kyllä mielenrauhan vuoksi varata, siihenkin pitää kuitenkin odottaa varmaa yli viikko jos haluaa varmoja tuloksia...
 
Kauhea olo henkisesti. Jotenkin ahdistaa tuleva vauvavuosi jo etukäteen. Välillä jopa kaduttaa, että miks ryhdyttiin tähän nyt, ois pitänyt vielä odottaa. Miten esikoinen suhtautuu? Uuvunko itse? Katoaako kaikki omat kaverit ympäriltä? Enkö haluakaan tätä lasta?
 
Kauhea olo henkisesti. Jotenkin ahdistaa tuleva vauvavuosi jo etukäteen. Välillä jopa kaduttaa, että miks ryhdyttiin tähän nyt, ois pitänyt vielä odottaa. Miten esikoinen suhtautuu? Uuvunko itse? Katoaako kaikki omat kaverit ympäriltä? Enkö haluakaan tätä lasta?

Mulla vähän samankaltaisia ajatuksia oli ennen ku tulin raskaaksi kun ootti että alkaako menkat vai ei. Niin sillon tollasia mietin.. mutta sitte taas kun mietin jos menkat ois alkanu niin kyllä sekin ois harmittanut. Nyt mulla enemmän positiiviset ajatukset, mutta noi sun mietteet on mun mielestä täysin normaaleja ja ymmärrettäviä. Mua ainaki pelottaa muutokset.
 
Eilen tein uuden testin pari tuntia sen haalean haamun jälkeen, se oli taas paljon vahvempi. Tänään aamulla tein taas yhden, joka oli taas haalea. Enää en testaa yhtään, turhaa stressiä vaan :D Raskaana olen ja sillä hyvä :) Maanantaina taidan soittaa neuvolaan.

Itse katsoin kans, et on muitakin jotka synnyttää PHKS, olisi kiva tutustua paremminkin :) Mä itse tosin olen Uudeltamaalta, meillä vaan sairaanhoidonpalvelut on Päijät-Hämeen puolella.
 
Mulla vähän samankaltaisia ajatuksia oli ennen ku tulin raskaaksi kun ootti että alkaako menkat vai ei. Niin sillon tollasia mietin.. mutta sitte taas kun mietin jos menkat ois alkanu niin kyllä sekin ois harmittanut. Nyt mulla enemmän positiiviset ajatukset, mutta noi sun mietteet on mun mielestä täysin normaaleja ja ymmärrettäviä. Mua ainaki pelottaa muutokset.

Kiitos sanoistasi, nyt on jo hieman parempi olo. Ihanaa kun on tällainen paikka, jossa voi vuodattaa tuntojaan :)
 
Kismet; mullakin seilaa ajatukset "oujee meille tulee taas vauva" ja "voi hyvänen aika mitä mä oikein ajattelin" välillä. Lapsille tulee tosi pieni ikäero ja esikoinen on hieman äitiinsä tullut ton luonteenaa kanssa :facepalm::banghead::wink.
 
Välillä on ou jee fiilis ja välillä ketuttaa kun kaikki kiva on kielletty :D :D Itse yritän olla sen enempää stressamatta ja ajattelematta negatiivisia juttuja alussa, jos on tarkoitettu että menee kesken sitten niin ja onnellinen jos kaikki jatkuu hyvin.
 
Mua ei jännitä mikään muu kuin se, että tämä ei olisi tuulimuna ja ettei menisi kesken. Jos pääsen nt-ultraan saakka, ja siellä on kaikki mallillaan, uskallan alkaa nauttia masunkasvattelusta. Nyt pitää vielä joka kerta katsoa paperiin vessassa käydessä, että tuliko verta... Vainoharhaista?
 
Kismet; mullakin seilaa ajatukset "oujee meille tulee taas vauva" ja "voi hyvänen aika mitä mä oikein ajattelin" välillä. Lapsille tulee tosi pieni ikäero ja esikoinen on hieman äitiinsä tullut ton luonteenaa kanssa :facepalm::banghead::wink.
Mulla kans nää ajatukset. Onneks miehen positiivisuus auttaa
 
Mä tulen varmaan itkemään ihan hulluna väsymystä kun vauva valvoo yöllä ja pojat päivällä... Mutta otan riskin.
 
Mua ei jännitä mikään muu kuin se, että tämä ei olisi tuulimuna ja ettei menisi kesken. Jos pääsen nt-ultraan saakka, ja siellä on kaikki mallillaan, uskallan alkaa nauttia masunkasvattelusta. Nyt pitää vielä joka kerta katsoa paperiin vessassa käydessä, että tuliko verta... Vainoharhaista?
Minulla ihan sama juttu! Ja minäkin joka kerta vessassa syynään paperin tarkkaan, näkyykö vereen viittaavaa...
 
Onko muilla ongelmia tän foorumin kanssa ? Tänne kun kirjoitan niin puhelimen näppäimistö ei tottele vaan antaa eri kirjaimia kuin mitä painan ja hyppii tosi paljon
 
Onko muilla ongelmia tän foorumin kanssa ? Tänne kun kirjoitan niin puhelimen näppäimistö ei tottele vaan antaa eri kirjaimia kuin mitä painan ja hyppii tosi paljon

Mulla ainakin toimii ihan ok, mitä nyt aina klikkailen noita mainoksia vahingossa kun ne lataa hitaammin.

Täällä myös joka vessakäynnillä syynään paperia et onko mitään viitteitä vuodoista. Tänään on 5+5 ja edellisessä keskenmenneessä raskaudessa kehitys oli loppunu just tässä vaiheessa, jännityksellä (ja ehkä vähän myös kauhuissaan) mennään päivä kerrallaan tässä.
 
Takaisin
Top