Helmikuun höpinät
- Ketjun aloittaja Minlex
- Aloituspäivämäärä
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Minlex sielläpä ollut kaikenlaista :) onneksi kaikki ihania asioita♡
Meillä neiti nyt 2 viikkoa ja 4 päivää vanha eikä onneksi vielä ilmavaivoja ole ollut. Tippoja oon antanut päivittäin tipan verran enemmän, huomenna siis saa ekan kerran täydet 5. Eivät oo onneksi vielä aiheuttaneet mitään ongelmia. Meillä likalla auttaa iltaisin massullaan olo paukuttamaan ne paukut ulos ja kaaressa tekee myös isot kakat aina :) usein vielä saatan sillä kuumemittarilla avittaa jos on tiukassa. Oonkin liittänyt ton masullaan olon iltarutiineihin ennen nukkumaan menoa.
Mutta muistan kyllä että esikon masuvaivoihin ei oikein auttanut mikään, kuluvan ajan lisäksi siis. Yritettiin kyllä kaikkemme mutta itkut pysyi, esikko itki ekat 2kk iltaisin koliikki tyylisesti ja oli päivisinkin harvoin tyytyväisen oloinen. Ne vaan sitten loppui 2kk iässä ja itkuisasta vauvasta kuoritui mitä sosiaalisin ja aurinkoisin neito ♡ voi sitä autuutta kun lapsi lakkasi itkemästä ja yhdessä olo oli vihdoin muutakin kun masuvaivojen helpottamista ja huolta pienestä. Tsemppiä paljon kaikille masukipuilijoille ♡♡ i feel you!
Meillä neiti nyt 2 viikkoa ja 4 päivää vanha eikä onneksi vielä ilmavaivoja ole ollut. Tippoja oon antanut päivittäin tipan verran enemmän, huomenna siis saa ekan kerran täydet 5. Eivät oo onneksi vielä aiheuttaneet mitään ongelmia. Meillä likalla auttaa iltaisin massullaan olo paukuttamaan ne paukut ulos ja kaaressa tekee myös isot kakat aina :) usein vielä saatan sillä kuumemittarilla avittaa jos on tiukassa. Oonkin liittänyt ton masullaan olon iltarutiineihin ennen nukkumaan menoa.
Mutta muistan kyllä että esikon masuvaivoihin ei oikein auttanut mikään, kuluvan ajan lisäksi siis. Yritettiin kyllä kaikkemme mutta itkut pysyi, esikko itki ekat 2kk iltaisin koliikki tyylisesti ja oli päivisinkin harvoin tyytyväisen oloinen. Ne vaan sitten loppui 2kk iässä ja itkuisasta vauvasta kuoritui mitä sosiaalisin ja aurinkoisin neito ♡ voi sitä autuutta kun lapsi lakkasi itkemästä ja yhdessä olo oli vihdoin muutakin kun masuvaivojen helpottamista ja huolta pienestä. Tsemppiä paljon kaikille masukipuilijoille ♡♡ i feel you!
Muahahaha. Ollaan aloitettu pojan huoneen laitto. Tyhjennys käynnissä ja hyvällä mallilla.
Löysin hienon tapetin.
Mies ilmoitti juuri, että maksaa nettikaupassa melkein 380€ / rulla ja kaksi rullaa tarvittaisiin. Yhteen seinään.
Ai hiukanko kallis maku? Sovittiin, että mennään katsomaan tapettikirjoja yhdessä
Yli 700 € yhden seinän tapetoinnista (+ muut tarvikkeet) on... melko kallista.
Löysin hienon tapetin.
Mies ilmoitti juuri, että maksaa nettikaupassa melkein 380€ / rulla ja kaksi rullaa tarvittaisiin. Yhteen seinään.
Ai hiukanko kallis maku? Sovittiin, että mennään katsomaan tapettikirjoja yhdessä
Yli 700 € yhden seinän tapetoinnista (+ muut tarvikkeet) on... melko kallista.
Kauheasti tuntuu olevan flunssaa liikkeellä ja siltä on onneksi toistaiseksi vältytty vaikka itsellä kurkku parina aamuna ollu hieman kipeä. Toivottavasti vauva ainakin säästyisi!
Eilinen meni ihan reisille. Heräsin aamuyöllä kauheaan pyörrytykseen, sänky tuntu keinuvan ja olin onnistunut nukkumaan jotenkin toisen käden päällä niin että se oli ihan puutunu. Herätin miehen ja pyysin hakemaan itkevän vauvan tissille kun itšeä huimas niin paljon etten uskaltanut nostaa vauvaa. Syötön jälkeen nukkumaan ja huimauskin meni ohi. Aamupäivällä yhtäkkiä menikin sitten jalat aivan alta, kaaduin mutta taju ei varsinaišesti lähtenyt. Ei onneksi ollu vauva sylissä! Mies oli lääkäriin jo kiikuttamassa mutta ajattelin että niska ja hartiat varmaan vaan niin jumissa että johtuu siitä, vaikkei kipeet tuntunu olevankaan. Sain pika-ajan hierontaan mutta ei se käsittely mitään auttanut. Huimaus paheni siinä maatessa niin, että kauan piti keräillä ennenkin uskalsin nousta seisomaan ja hoipertelin autoon. Kotiin ei onneks ollu pitkä matka. Mies ei voinu hakea kun oli vauvan kanssa kotona ja turvaistuin oli mulla autossa tietenkin. Asentohuimausta siis epäili ja koko illan huimaskin ihan kauheasti, tyttöä en uskaltanut nostaa, kävelin seiniä pitkin ja olo oli kaikinpuolin kuvottava. Nukuttua onneksi sain, vasemmalla kyljellään oli ihan siedettävää, oikealla ei voinu olla lainkaan. Tänään enää vähän pöperö olo mutta ei varsinaisesti huippaa enää. Toivottavasti se meni nyt ohi vain!
Eilinen meni ihan reisille. Heräsin aamuyöllä kauheaan pyörrytykseen, sänky tuntu keinuvan ja olin onnistunut nukkumaan jotenkin toisen käden päällä niin että se oli ihan puutunu. Herätin miehen ja pyysin hakemaan itkevän vauvan tissille kun itšeä huimas niin paljon etten uskaltanut nostaa vauvaa. Syötön jälkeen nukkumaan ja huimauskin meni ohi. Aamupäivällä yhtäkkiä menikin sitten jalat aivan alta, kaaduin mutta taju ei varsinaišesti lähtenyt. Ei onneksi ollu vauva sylissä! Mies oli lääkäriin jo kiikuttamassa mutta ajattelin että niska ja hartiat varmaan vaan niin jumissa että johtuu siitä, vaikkei kipeet tuntunu olevankaan. Sain pika-ajan hierontaan mutta ei se käsittely mitään auttanut. Huimaus paheni siinä maatessa niin, että kauan piti keräillä ennenkin uskalsin nousta seisomaan ja hoipertelin autoon. Kotiin ei onneks ollu pitkä matka. Mies ei voinu hakea kun oli vauvan kanssa kotona ja turvaistuin oli mulla autossa tietenkin. Asentohuimausta siis epäili ja koko illan huimaskin ihan kauheasti, tyttöä en uskaltanut nostaa, kävelin seiniä pitkin ja olo oli kaikinpuolin kuvottava. Nukuttua onneksi sain, vasemmalla kyljellään oli ihan siedettävää, oikealla ei voinu olla lainkaan. Tänään enää vähän pöperö olo mutta ei varsinaisesti huippaa enää. Toivottavasti se meni nyt ohi vain!
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Mulla on kerran kanssa ollut tota asentohuimausta ja kuullostaa ihan samalta! Mulla autto sellaset ohjeet mitkä löysin netistä. Niissä käänneltiin itseä kyljeltä toiselle niin että saatiin kaadettua se sakka, mikä asentohuimausta aiheuttaa, pois sieltä olikosenyt katteenkorvasta :D tmv..
Juu, juurikin noita koetin tehdä mutta koska ei ole testattu missä "käytävässä" se sakka on niin ihan täsmäohjeita en osannu kohdentaa. Niitä on erilaisia riippuen onko sakka anteriorisessa vaiko posteriorisessa osassa vai kummassakaan 
No, nyt alkaa onneksi olla jo normi olo, toivottavasti oire ei palaa!
No, nyt alkaa onneksi olla jo normi olo, toivottavasti oire ei palaa!
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Mä luin jostakin sillon sellaset ohjeet mis piti aloittaa siltä kyljeltä millä ollessa huimaa pahemmin, oottaa kunnes menee ohi ( täs vaiheessa oksensin kaaressa) ja kääntyä pää alasapäin (käytännössä sohvalta roikuin) toiselle kyljelle ja oottaa kun pyörrytys loppuu ja taas takasin..leuka rinnassa ylös. Pitäs kaataa sakat pois. Auttoi mulla kyl hyvin. Hyvä et sullakin mennyt jo ohitse :)
Hih.... käytiin tänään likan sairaalareissun (kontrolli aika lonkista) yhteydessä kattoo sormuksia yhdessä ja taisi sieltä ehkä löytyy meille jotain. Ei viel päätetty varmaksi mitään, ku käydään toisessakin kaupungissa viel. mies kyl yllätti mut positiivisesti, ku se tykkäs sellasesta sormuksesta mikä käy mun sormuksen kans yhteen. En olisi itse kuvitellut, et se tykkäis siitä. 
Sain mä sit huonojakin uutisia... samalla, kun pitäisi jaksaa iloita omasta lapsesta ja tulevasta kihlauksesta, ni läheinen tekeekin kuolemaa. Oli annettu elinaikaa päivistä viikkoon, ehkä kahteen. 
luultiin ja lääkärit luuli sitä toiseksi sairaudeksi, mut löytyikin ärhäkkä syöpä. Tämä ihminen on vielä odottanut meidän vauvaa kovasti ja kyselee siitä paljon. Toivon et jaksaisi nähdä ja et ennätettäisi käydä.
mies kyl yllätti mut positiivisesti, ku se tykkäs sellasesta sormuksesta mikä käy mun sormuksen kans yhteen. En olisi itse kuvitellut, et se tykkäis siitä. Sain mä sit huonojakin uutisia...
samalla, kun pitäisi jaksaa iloita omasta lapsesta ja tulevasta kihlauksesta, ni läheinen tekeekin kuolemaa. Oli annettu elinaikaa päivistä viikkoon, ehkä kahteen. luultiin ja lääkärit luuli sitä toiseksi sairaudeksi, mut löytyikin ärhäkkä syöpä. Tämä ihminen on vielä odottanut meidän vauvaa kovasti ja kyselee siitä paljon. Toivon et jaksaisi nähdä ja et ennätettäisi käydä.
Tänään käytii moikkaamassa tätä läheistä ja näyttämässä nyytiä. Hän oli niin onnellinen nähdessään pienen ja kyseli kamalasti. 
ei jaksanut kauaa seurustella, mut näki edes pienen, ku sitä odottanut niin paljon. itsellä meinasi vaan tulla itku ja jotenkin ahdistunu olo, ku näin hänet varmaan viimeisen kerran. Hän on kuitenkin ollut elämässäni aina ja nyt näki miten äkkiä hän oli mennyt huonoon kuntoon.
Isyys käyty tunnustamassa ja ens viikolla tulee paperit sieltä. sitten käytiin katsomassa serkkuja ekaa kertaa ja nehän oli ihan innoissaan pienestä.
ei jaksanut kauaa seurustella, mut näki edes pienen, ku sitä odottanut niin paljon. itsellä meinasi vaan tulla itku ja jotenkin ahdistunu olo, ku näin hänet varmaan viimeisen kerran. Hän on kuitenkin ollut elämässäni aina ja nyt näki miten äkkiä hän oli mennyt huonoon kuntoon. Isyys käyty tunnustamassa ja ens viikolla tulee paperit sieltä.
sitten käytiin katsomassa serkkuja ekaa kertaa ja nehän oli ihan innoissaan pienestä.Meillä oli isyydentunnustus eilen. Saatiin samalla yhteishuoltajuusasia eteenpäin. En ite ollu edes ajatellut sitä, mutta sitten virkailija alkoi siitä puhumaan ja ystävällisesti laittoi sitten senkin asian etenemään samalla. Saadaan siis tytölle iskän sukunimi heti. Ja puhuttii, josko koko perheellä olisi sama sukunimi ensi kesänä 
Iita, nuo on kovia hetkiä, joissa näkyy elämän karuus, elämä ja kuolema. Voimia!
Iita, nuo on kovia hetkiä, joissa näkyy elämän karuus
, elämä ja kuolema. Voimia!
Kiitos. :) elämä tuntuu nyt jotenkin samaan aikaan onnellisen ihanalle, mut toisaalta taas karulle ja surulliselle. äitiniki sai leikkaus päätöksen, kun sen kaularanka on täysin sökönä. ei tässä auta, ku toivoo parasta ja yrittää jaksaa.
Meillä kanssa tehtiin samalla sossussa yhteishuoltajuus paperit. Saa tirppa isänsä sukunimen.
äitiniki sai leikkaus päätöksen, kun sen kaularanka on täysin sökönä. ei tässä auta, ku toivoo parasta ja yrittää jaksaa. Meillä kanssa tehtiin samalla sossussa yhteishuoltajuus paperit. Saa tirppa isänsä sukunimen.
Me ollaan neidin kanssa oltu vallan aktiivisia tällä viikolla. Eilen oltiin pari tuntia markkinointi seminaarissa ja tänään juur päästiin tentistä veke. Vähän työnohessa opiskelua ja melko paljon vapaammin näin mammalomalla! Kyllä tekee hyvää vähän saada aivoille muutakin kun sohvaa ja vauvaa!
Mä oon alottanu lukemaan pääsykokeisiin, jos vaikka lomien jälkeen aloittaiski opiskelun vanhan työn sijaan. Jonkin verran vain on hankaluuksia löytää aikaa lukemiselle kun kädet tuntuu olevan täynnä poitsun ja kotitöiden ansiosta... En oo vielä keksiny toimivaa ratkaisua, kuinka esim imettäessä vois samalla lukea, mut eiköhän se vielä tuu keksittyä kun muutenkin vasta haetaan niitä rutiineja. Sohvalla on ollu tyynyviritelmä kirjatukena, mut se on kovin vaivalloinen. Seuraavaks voisin kokeilla hyötykäyttää kitaraa soittavan esikoisen nuottitelinettä.
Täällä on opittu hymyilemään
Täällä on opittu hymyilemään
Meillä tirppa nukku viime yönä ekaa kertaa omassa huoneessa ja meni kyllä todella hyvin. Nukku todella rauhassa ja nukahtaminen kävi helposti. :) toivottavasti jatkossakin näin. äiti meni vaan ihan sekaisin... ekaan syöttöön herätessä olin ihan pihalla. Olin jostain syystä nähny unta, et tirppa olisi ollu meidän vieressä ja olisin siirtänyt sitä jo siihen sängyn reunalle, et saan sen syliin. Nostelin sit hätääntyneenä peittoja ja vein miehenkin peiton sen päältä, ku etsin lasta jota ei jostain syystä löytynytkään meidän sängystä. Mies ihmetteli kovasti, et mitä hittoa sä puuhaat ja rupes nauraa mulle, ku sanoin et mihin se vauva hävis tästä. 
sit tajusin itsekkin miten tollolta näytin ja lähdin tirpan huoneeseen, jossa odotti nälkainen lapsi. unta kenties äiti vailla?!? Kyllä ollaan naurettu
äiti meni vaan ihan sekaisin... ekaan syöttöön herätessä olin ihan pihalla. Olin jostain syystä nähny unta, et tirppa olisi ollu meidän vieressä ja olisin siirtänyt sitä jo siihen sängyn reunalle, et saan sen syliin. Nostelin sit hätääntyneenä peittoja ja vein miehenkin peiton sen päältä, ku etsin lasta jota ei jostain syystä löytynytkään meidän sängystä. Mies ihmetteli kovasti, et mitä hittoa sä puuhaat ja rupes nauraa mulle, ku sanoin et mihin se vauva hävis tästä. sit tajusin itsekkin miten tollolta näytin ja lähdin tirpan huoneeseen, jossa odotti nälkainen lapsi. unta kenties äiti vailla?!? Kyllä ollaan naurettu 
Iita_ meillä on myös haeskeltu "kadonnutta" vauvaa hyvin vastaavalla tavalla :D
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Meillä mies teki samaa esikon aikaan :D