Helmikuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja aBu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Enpä sitten jaksanutkaan lähteä tyttöjen kanssa :/ Enkä olis uskaltanutkaan, kun eilen oli taas niin huono olo. Noh, sain kuitenkin aamun pötkötellä kun mies heräsi esikoisen kanssa! Nyt taas huono olo tekee tuloaan.. Ääh, loppuis jo!

Uutena vaivana iski alaselkäkipu. En tiiä liittyykö raskauteen kun tuntuu ihan samalta kun mun selkävammailut yleensäkin. Toivottavasti ei nyt ainakaan mitään ikävää enteilis.. Tänään 8+2, ettei kyllä vielä lähelläkään "turvallisia" viikkoja.
 
Mielipidekysymys, Hyvä, että sait aamun ottaa rauhassa :) täälläkin paha olo taas tänään huipussaan, mutta minkäs teet :<

Toivotaan, ettei selkäkipu ole merkki mistään ikävästä ja helpottaisi pian!
 
Mä laitoin eilen ekaa kertaa äitiysfarkut päälle kun kaipasin jotain mukavaa hoplopin vierailua varten ja heti tuntu vatsa paljon isommalta ;) ja olo enemmän raskaana olevalta.
 
Heh! Sain juuri yhteispuhelun niiltä tytsyiltä, joita mun piti tavata. Kertoivat sitten, että yksi heistä on raskaana! :D En kertonu omaa uutistani siihen siltikään, vaikka veikkaan, että tämä, jonka puhelimesta soittivat ja on ainoa porukasta, joka tietää mun raskaudesta, toivoi että kertoisin. En vielä kuitenkaan uskalla. Tää kaveri, joka on nyt kans raskaana on kuitenkin noin kuus viikkoa mua pidemmällä, eli tokan kolmanneksen jo saavuttanu. Ehkä sitten seuraavalla kerralla kun nähdään porukalla :)
 
Ihan loistavaa jos olis kans joku kaveri samaan aikaan raskaana, sais jakaa kokemuksia. Mutta mun kaveriporukalla se taitaa olla turha toivo xD odotan sitten yksin ja etsin mammakavereita jostain muualta :)
 
Mulla vähän sama Hemsku! En usko, että kukaan kavereista nyt kyllä samaan aikaan..
 
Tänään 8+2, ettei kyllä vielä lähelläkään "turvallisia" viikkoja.

Pakko linkata tähän yhden erittäin pätevän ammattilaisen sivustolta muistutus, että 8. raskausviikosta eteenpäin keskenmenoriski on jo todella pieni, eli kyllä säkin Mielipidekysymys alat olla jo turvallisilla viikoilla noin tilastollisesti katsoen. :) Se 12 viikkoa vaan on jäänyt elämään puheisiin.
http://www.raskauskiekko.fi/km/
 
Tuo taulukko tuo jokseenkin lohtua ^ Vaikkakin ilmeisesti, kun kipuilee alkumetreillä, niin riski keskenmenoon on suurempi. Mutta silti tuo taulukko antaa uskoa kummasti..
 
Tässä mun juur ostamassa vauvakirjassa (Suomalainen vauvakirja) mainitaan, että kun ar-ultrassa on kaikki ok (sikiön sijainti ja sydän ok) niin keskenmenon riski on enää 0,5 prosenttia. Ja kirjassa mainitaan myös että se 12 viikkoa on jäänne niiltä ajoilta kun ei ultria vielä ollut olemassakaan, ja esim tuulimunat tuppasi viimeistään tuossa vaiheessa vuotaa pois.
 
Mä oon kans noita tilastoja lukenut, mutta sit taas kun alkaa liikaa pähkäillä ja miettiä, niin oma henkinen "turvallinen" ajankohta ei taida tullakaan...
Mulla ainoo sellanen hiljanen ajatus omassa päässä on se, että kun ei vuoda, eikä kipuile, niin kaikki lienee hyvin. Mut sit taas keskeytynyt keskenmenokin voi olla ihan mahdollinen... Äääh!
 
Mä varmaan luotan tähän juttuun oikeasti siinä kohti, kun vauva on sylissä.. Siihen asti olen vähintään joka toinen päivä epävarmana..
 
Mun täytyy aina välillä ottaa itteäni niskasta etten liikaa murehtisi sitä jääkö tämä kesken vai ei. Loppujen lopuksi tulevaisuudessa tulee olemaan vielä isompia asioita mitä joudun pelkäämään. Onko esim. ultrassa kaikki hyvin. Kuulun myös niihin jotka todennäköisesti keskeyttävät raskauden jos suurempia poikkeavuuksia löytyy. Jos vielä selviän kaikista niistä, niin suvussa kulkee synnynnäistä sydänvikaa eli synnytyksen jälkeenkin kaikki on vielä mahdollista. Ja jos lapsesta tulee yhtään samanlainen nuori kuin itse olen ollut, niin yritäs siinä olla stressaamatta kun lapsi ei tule yöksi kotiin eikä ilmoittele missä menee :mad: Mutta joo, yksi stressinaihe kerrallaan, jos nyt hetken nauttisi tästä raskaudesta :shy:
 
Juu kyllähän se niin on, että huolta saa kantaa jatkuvasti vielä lapsen syntymän jälkeenkin. Huolenaiheet tietysti aina muuttuu. Pääpaino kuitenkin aina siinä, että kunpa sillä omalla rakkaalla olisi kaikki hyvin.
 
Oon vaan just sellanen stressimonsteri, että joskus saa vähän hillitä itteään. Oon tänään vihdoin myöntynyt ja selaillut netistä vauvantarvikkeita ja vaan nauttinut siitä ajatuksesta, että tällä hetkellä ollaan kuitenkin menossa sinne päin että niitä saisi omalle pikkuiselleen pukea :) Oon sekaisin onnesta kun on oireeton päivä ja tuntuu että elää taas. Muistan tm:stä sen, että vatsan turvotus myös laski ennen kuin vuoto alkoi, joten sitä kautta osaan olla vähän edes tyytyväinen tuosta pallomahasta :P
 
Hope samoilla mennään täällä.

Ja mulla tohon päälle vielä se että minusta tulee kahden lapsen yksinhuoltaja. Toki kummatkin näkevät isäänsä satunaisesti. Tämä raskaus ei ollu suunniteltu ja jouduin 4 viikkoa miettimään päätöstäni. Mutta se päivä ku päätin pitää tämän pienen on ollu ehottomasti yks parhaimmista päätöksistä mitä olen tehnyt. Sen jälkee sain jonkunlaisen mielenrauhan,mut heti alko sit nää muut stressit ja olot.:grin Oon onnellinen omasta päätöksestä vaikka kaikki ihmiset ympärillä ei oo samaa mieltä ollu. Mut kuhan sulattelee asioita.
 
Siinä on varmasti ollut iso päätös tehtäväksi Manda! Pidän peukut pystyssä täällä että kaikki menee hyvin raskauden aikana ja sen jälkeenkin :) Ja pääasia on se että on itse onnellinen omasta päätöksestään, muut voi olla siinä vieressä mitä tahansa mieltä.
 
^ kiitos paljon peukuista! Oon sanonnu kaikille et otan onnen toivotukset ja rukoukset avosylin vastaan.:happy:
Niin ja oon miettiny asiat lapsien kannaltaki ja en jaksa miettiä enään omien tuttavien mielipiteitä. Ei kiinnosta pätkääkää,tärkeimmät ihmiset pitää mun kaa yhtä,kunnioittaa ja tukee. Toivon ja teen kaikkeni että voin tarjota lapsille sen mitää perheessä kuuluu,isää en ainakaan näillä näkymin mut yritän ite olla sit kumpaakii.:grin
 
Manda suuren päätöksen olet joutunut tekemään, tsempit täältäkin että kaikki sujuisi hyvin! :) Ja itse sitä tekee päätökset - ei suinkaan ne arvostelijat.. Ne voi jättää omaan arvoonsa hyvällä omallatunnolla!
 
Takaisin
Top