Helmikuun höpinät

Moi kaikille!

Ahkerasti olen käynyt täällä lueskelemassa, mutta jotenkin on kirjoittaminen jäänyt. Nyt on enää viikko töitä jäljellä, joten vihdoin olisi aikaa aktivoitua myös tänne. Yleisesti kaikki on mennyt ihan hyvin, selkäkipuja lukuunottamatta. Esikoisen kohdalla olin vielä pari päivää ennen synnytystä täydessä tikissä, mutta nyt on jo vauhti hidastunut ja hieronnassa saa käydä 10 päivän välein.
Mitään valmisteluja en ole tehnyt ja pienessä paniikissa olen lukenut kuinka teistä monella on jo kaikki valmiina. Sänkyä lukuunottamatta suurinosa tavaroista on esikoiselta tallessa, mutta ne pitäisi vain tuolta kaivaa, pestä ja lajitella. Hankintoja olen tehnyt kahden bodyn verran. Tosin me ei tiedetä tulokkaan sukupuoltakaan, joten sekin hieman hillinnyt ostosintoa. Toivon, että viikon 38 synnytystapa-arvioinnissa voisivat ehkä kertoa kumpi on tulossa.
Eniten mua jännittääkö onko vauva perätilassa vai ei. Esikoisen kanssa 6 eri lääkäriä/kätilöä/terveydenhoitajaa sanoi, että raivotarjonnassa ollaan, mutta ultra loppuvaiheessa paljasti totuuden. Lopulta tehtiin sitten suunniteltu sektio kun kääntö ei ollut enää mahdollista. Nyt olisi kiva päästä kokemaan alatiesynnytys, mutta ultra on taas niin myöhään, että jos on perätilassa niin haaveeksi taitaa jäädä.
Alkaa vähitellen tuntua todelliselta se, että uusi perheenjäsen on tulossa. Koskahan tämän ryhmän ensimmäinen maalivauva putkahtaa maailmaan??? Ei varmaan enää kauaa jouduta odottamaan. Tsemppiä kaikille tähän loppurykäsyyn!
 
Onnea kaikille äippäloman aloittaneille!

Nyt on taas enemmän supistellut. Mutta ei onneksi säänöllisesti eikä läheskään niin paljon kuin alkuviikosta. Flunssa ei meinaa hellitää ei sitten millään, tuntuu että ei ole yhtään paremmaksi vointi mennyt. Kurkku niin kipeä edelleen että hyvä kun pystyy puhumaan. Ärsyttävää. Ärsyttää myös vain istuskella tai köllötellä täällä kotona, kun tekemistä olisi vaikka kuinka, mutta sitten muistaa miksi tässä nyt niin rauhassa pitikään ottaa niin helpottaa kummasti :) Huomenna tulisikin sitten 34 viikkoa täyteen.

Oon yrittänyt epätoivoisesti löytää esikoiselle mekkoa 1v juhliin netistä. Kyllä on vaikeeta. Olisin halunnut vaaleanpunaisen ja vähän sellaisen muhkeamman alaosan, mutta ei, ei löydy vaaleanpunaisena, oikean kokoisena ja kohtuu hintaisena. Sitten ne itse juhlat, missäs välissä niitä nyt sitten järkätään. Tai kuinka... Oikea ajankohta olisi maaliskuun puoliväli, mutta päätettiin miehen kanssa katsoa, mitenkäs tää masuasukki on kasvellut seuraavaan kontrolliin äippäpkl:lla ja jos sieltä tulee jotain ukaasia että laskettua aikaa aikaisempaan käynnistykseen menee. Laskettuaika siis maaliskuun lopussa. Pitää sitten vissiin värvätä apujoukkoja että saadaan tytsylle 1v juhlat järkättyä, ilman että masuasukki lähtee liikkeelle yksiöstään :)
 
Huomenta ja hyvää sunnuntaita! :) Jees, täällä ois vihdoin 37+0 täynnä ja savustaminen ulos voi alkaa :wink:grin Sen kunniaksi siis jo tälle aamua smiley-chores003 ja tieten:smiley-chores020 ja jos pihalla ei ois noin kakka keli niin heiluisin sielläkin kuin ruoho tuulessa! :happy093:happy093:happy093 Mies lähti mettälle tuon meidän "penikan" kanssa (onhan se jo 8kk) ja iltapäivällä oiskin sitten synttäreille menoa :) Ens viikolle ei oo oikein mitään tekemistä ennen lauantaita. Sitte oiskin kaupungilla humputtelua ja rallittelua ja hemmottelua (jos sokerointia voi siksi sanoa :))

Voi wiuden piude kun on alkanu tuntumaan nuo liikkeet tosiaan aika epämiellyttäviltä... käy nimittäin niin kipeetäkin kun se tuonne kylkiin pukkaa. Tekis mieli vaan läpsiä takasin kun jalallaan potkasee oikein vinkeesti! :grin Ja kävelyllekkään ei taho enää muulla ku pelkällä tahdon ja ajatuksen voimalla päästä, sen takia että vihlonnat alapäässäkin on aika melleviä. Koirat vaan kattoo että mikä ihme mua vaivaa, varsinki tämä yks joka vaan painais eteenpäin kuseksimatta joka toisen puun juureen..

Winksulle tsemppejä! eläkä liikaa nyt riehu että pysyy matkalainen kyytilöisessä :grin
 
Jepsis tepsis, täällä aamu alotettiin oksentamalla, toivottavasti ei ois palannut pysyäkseen... (esikoiseltahan se aikalailla kesti synnytykseen saakka...)
 
piia84 Voihan yöks. Toivottavasti ei vaivaa koko päivää tuollainen.
T77 Tervetuloa. Itsekin aika harvakseltaan ehdin kirjoitella, mutta nyt myös aktivoitunut. Tässä kohdassa raskautta on jo niin paljon jaettavaa ja halua lukea myös miten muilla menee :)

Eilinen päivä oli aikas vauhdikas. Ihmettelin illalla, ettei normaalia enempää ollenkaan supistellut. Nooh, yöllä tulikin ehkä kolme hieman kivuliaampaa supistusta. Tuntui selän puolella, kuten esikoisen synnytyksessäkin. Painetta ja "jännää" tunnetta myös tuntui tuolla alhaalala. Ihan kuin olisi tuntenut sen, että siellä sitä avaudutaan :) Ehkei sentään vielä, koska ne loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Tänään ollut taas tavanomainen päivä suppareiden osalta. Pari viikkoa yritän vielä hillitä hieman menoa, mutta sen jälkeen alkaakin koko huushollin suursiivous :)

Onko teidän silmiin osunut esim. nettikaupoissa jalallista ammetta?
Esikoisella on kylpyamme, mutta kylpeminen on niin hänen lempipuuhaansa, etten viitsi viedä hänen ammetta vauvalle. Kylpyhetkistä voisi muutenkin tulla koko perheen yhteinen juttu. Jalallinen toimisikin siinä nyt paljon paremmin. Viimeksi viriteltiin amme saunan lauteille ja siellä mies ahtaassa kopissa poitsua kylvetteli. Nyt kaipaa vähän käytännöllisyyttä, kun on jo enemmän sakkia paikalla :)
 
Ai niin. Noista yöllisistä kipeistä supistuksista johtuen on nyt vauvan vaatteet pakattu kassiin. Oma kassi pitäisi vielä pakata valmiiksi. Täytyy kaivella jostain vähän, mitä sinne pitikään ottaa mukaan. En muista enää kahden vuoden taakse :)
 
Täällä on pesty ja laitettu jo kaikki valmiiksi. Sairaalakassiin on jo nökkösen kamppeet laitettu, mutta omat vielä puuttuu. Nyt sitten vaan odotellaan, kun äippälomakin jo alkoi. Onneksi ensi viikoksi tulee miehen siskon sakki lomailemaan, niin on tekemistä. Seuraava viikko onkin täällä hiihtolomaviikko.. :) sitten ajattelin suorittaa vielä suursiivouksen ja sitten voisikin nökkönen jo tulla. :)
 
beijaflor babystylen sivuilla ainakin oli sellaset jalat ammeeseen myynnissä.

piia84 voin vain kuvitella kuinka ihanaa mahan kanssa oksennella. Toivottavasti ei jatku pitkään.

Täällä pikkuinen riehuu minkä kerkiää masussa. Välillä sattuu ihan tosissaan kun viuhtoo tuolla. Järkyttävä väsymys iskenyt. Vois nukkua kokoajan, vaikka siis päivät kuluukin lähinnä kutoessa, netissä ja esikoisen kanssa höpöttäessä. Hellittäis tää flunssa kunnolla ni vois pyytää jotain kyläänkin, jos siitä vaikka vähän piristyis :)
 
Viikonloppuna tuntui kyllä moneen otteeseen siltä että maanantaihin meneessä ollaan synnärillä puuskuttamassa jo. Mutta supistukset aina loppuu tai sitten ne ei saavuta riittävää tiheyttä. Tänään ei ole ollut enää kuin pari kertaa. Kävely tuntuu lisäävän supistelua tosi paljon joten jospa sitä tänään ehtoosti lähtis vielä tuonne loskapaskaan vähän tarpomaan synnyttämisen toivossa :)

Mymmeli, hyvää äitiysloman alkua! Niistä löystymisistä kun kirjoittelin niin en mä niitä lantionpohjanlihaksia tarkoittanut vaan sitä kun joillain lantion luusto antaa myöten eikä ihan ennalleen palaa. En todellakaan tarkoittanut että synnytyksen jälkeen jäis vauvanmentävä railo tonne, sittenhän ois todella helppoa synnyttää (ja todella vaikeaa pitää lapsi sisässä täysaikaiseksi) :D
 
Winksu, mulla ihan samalainen olo ollut jo hetken ja pahenee vaan päivä päivältä :confused: piti taas mittailla paineita aamupäivällä kun pääkin oli niin kipeä... mutta ei ne nyt hirveemmin ollu nousussa. Kyllä ärsyttää, kun haluais tuon esikon kanssa touhuta ja tehä kaikkea kivaa, niin ei vaan kykene o_O Oltiin me nyt sentään pihalla iltapäivällä ja touhuttiin koirien kanssa (nyt sen saa toki tuta näin iltasella sitten) Ja just tuo, että tuo kyöstikyllikki tuolla mahassa kyllä hilluu NIIN kovasti ettei siitä todellakaan nauttimaan kyllä pysty :eek: uhhuh, ei voi muuta sanoa... eilenki synttäreillä kahvipöydässä vaan ihmiset tuijotti mahaa,olivat ihan varmoja että se tulee ihosta läpitte :grin

Kävelemään ei pysty enää pitkiä matkoja! koira onneksi ymmärtänyt asian laidan, kun itsekin vaan löntystelee hiljakseen ja jaksaa pysähdellä aina kun itte saa hemmetin kipuja tuonne alas.. vaapun vaan menemään tai sipsutan tipuaskelia hiljakseen, mahtaa olla naapureilla hyvät naurut aina kun mut näkevät!

Mää oon saanu sairaalakassin pakattua itelleni :) mutta vauvalle en oikein ole osannut laittaa mitään :oops: nää ilmat heitti taas ihan häränpyllyä niin mietin vaan vaatetusta koko ajan... itelleni oon kasannu jo kassiin hygieniavälineet:shampoo+hoitoaine+naamarasva+hammasharja/tahna+ hiusharja+yksi paketti omia paksuja ja pitkiä tarralisia siteitä+liivinsuojat. Vaatteita mulla on vaan mukana omat sukat ja sekä imetysrintsikat. Muuta en taida ottaa ettei tahriinnu vereen ainaskaan... saa sairaalan lumput kelvata :thumright mitäs muuta... kamera ja kaks akkuakin siellä jo möllöttää ja kaapista otin tänään miehelle lukemista ja vähän herkkuja pitää vielä ostaa, niitä ei vaan kovin aikaseen passaa ostella... tulee syötyä ennenaikojaan... :happy7

Mieskin eilen mietti, että vois jo testata tuota telakkaa meidän autoon, varmaan nimittäin pojan turvaistuin vaihtaa kuskin puolelle ja kaukalo pelkääjän taakse.

Nyt pakko mennä laittamaan ruoka lautaselle lapselle, itellä on halut jossain norjassa, ei tee mieli mitään.... saas nähä mitä kaupasta tulee ostettua, voi päästä halvallakin kun kaikki taas yököttää:fart005
 
T77, siis onko sellainen loppuvaiheen ultrakin olemassa jossa vielä varmistetaan sikiön asento? Mulle ei ole ainakaan sanottu asiasta mitään, voi olla että vaihtelee paikkakunnittainkin. Kai se on vaan luotettava siihen että ne käsikopelolla huomaa jos se on väärinpäin siellä, jos ei sitä ultraa ole erikseen. Kyllähän se siellä synnytyksessä sitten varmaan tarkistetaan vielä paremmin (toivottavasti!)
 
Pippuri, viimeksi loppuvaiheen ultra tehtiin kun raskausmurkytyksen oireista johtuen tuli ylimääräinen keikka polille. Tällä kertaa se johtuu siitä edellisen lapsen sektiosta. Synnytystapa-arvio tulee aina sektion jälkeen. Ei siis ole mitään vakio loppuvaiheen ultraa. Asun Espoossa ja täällä ei käsittääkseni missään tehdä ultria neuvoloissa. Se on ne kaksi ultraa koko raskauden aikana, jos ei muita syitä löydy.

Aika reipasta supistelua tuntuu monella jo olevan. Ei ehkä tunnut niin kivalta, mutta yrittäkään ajatella positiivisesti: asiat edistyy ja synnytys lähenee!
 
Okei, kiitos vastauksesta! Kaksi täälläkin kuuluu tuohon raskaudenseurantaan noita ultria, kahdessa ylimääräisessä olen joutunut käymään. Mua vähän huolettaa että mitenkä päin tuo vauva nyt on kun 36 viikon täyttymisen jälkeen ei ole kukaan tunnustellut ja siihen saakkahan se saattaa pyöriä vaikka miten. Onneksi on neuvola tällä viikolla. Keskellä mahaa on sellainen kova möykky, joka on ollut siitä asti kun vauva mylläsi ihan hirveästi tuolla. Toivottavasti se on takapuoli eikä pää. Oikea puoli mahasta on ihan tyhjänpanttina, kun piltti makoilee tuolla mun vasemmassa kyljessä. Hassua että siellä on tilaa kuitenkin olla noin selkeästi jommallakummalla puolella.

Eilen oli kahteen otteeseen supistuksia, illalla ne oli kivuliaita mutta loppuivat pirulaiset taas. Tänäänhän vauva on siis täysiaikainen, vaikka laskettu aika on vasta ensikuun puolella. Nyt on sairaalakassi pakattu, synnytysopasvihkonen taksinnumeroineen on tuossa valmiina, ja helmikuu olisi tosi hyvä sauma synnyttää. Valitettavasti vauva viis veisaa mun suunnitelmista.

Mä jostain syystä pidän noista supistuksista. Ainoa mitä niiden aikana pelkään on että ne loppuvat (kuten ne ovat aina tehneet). Kerran tuli todella pitkään ja tiheästi aivan kamalan kivuliaita supistuksia kun viikkoja oli vasta joku 30. Silloin tuli huutoparkua muttei niinkään kivun kuin huolestumisen takia. Silloinkin onneksi loppuivat.

Äitiysloma aiheuttaa ehkä tylsyyskuoleman. Mutta pakko pitää lomaa kun ei enää pysty keskittymään mihinkään.

Piia84, mä oon itseasiassa ällötyksen takia lakannut laittamasta ruokaa (meillä ei siis ole lapsia ennestään joten ei kai se mitään haittaa). Ennen laitoin joka päivä kun mä olin se joka oli ekana kotona ja vielä äitiysloman alussakin kokkailin, mutta nyt ei pysty. Joku jauhelihankäry sais mut varmaan oksentamaan kattilaan. Syön sitten sitä mikä uppoaa. Mies kokkaa töistä tultuaan sitten itselleen.
 
piia84 musta kans välillä tuntuu, että tuo tyyppi tulee tosta mahanahan läpi ulos :grin Ja kyllä se siltä näyttääkin välilä:grin

Aamulla meinasin tipahtaa persiilleni ku kävin vaa'alla, oli paino tippunut melkein 3kg 2 viikossa:eek: Se lähti tippumaan tuosta vuoden alusta kun aloin syödä terveellisemmin tuon raskaudiabeteksen takia ja nyt ollaankin pienemmissä lukemissa kuin ennen raskautta.
 
Pippuri: Mulla myös kohdun yläosassa kova möykky, mikä herätti perätilaepäilyn. Th 30v. kokemuksella oli aika varma, että olisi juurikin pää eipä peppu. Sydänäänet kuuluivat myös perätilamaisesti ylhäältä ja alhaalta. Mulla myös ennen tätä neuvolakäyntiä mahassa tehty kuperkeikkaa sen verran tuntuvasti ja paljon, ettei mulla itsellänikään ollut enää käsitystä missä asennossa siellä majaillaan. Meillä ei neuvolassa ultria ole, joten th pisti lähetteen äitiyspolille jatkotutkimuksiin, missä utrataan ja tehdään tarvittaessa kääntöyritys. Mulla nyt sitten ultra ens viikolla ja viikkoja silloin 36+4. Mulla muuten myös liikkeet tuntuu enempi alavatsalla. Vaikka kyllä hikkakin enempi alhaalla tuntuu,...Että kyllä tässä vieläkin on vähän sellainen epävarma olo asennon suhteen, ennen kuin ultraan pääsee. Kuitenkin merkkejä, että voisi olla rt:kin... o_O

Winksu: Mun yksi kaveri molemissa (2) raskauksissaan laihtui! Hän tosiaan kyllä reippaasti ylipainoinen kummankin raskauden aikana/alkaessa. Suuremmista pahoinvoinneista hän ei kärsinyt, mutta muuten tarkkaili paremmin mitä syö. Mahdankohan paljon valehdella, jos väitän hänellä puntarin näyttäneen kummankin raskauden kohdalla -10kg raskauden lopussa lähtöpainoon. Vauvat olivat kuitenkin molemmat liki 4kg, eli erittäin hyvinvoipaisia :) Hänellä ei ollut radia, mutta ei myöskään ollut millään dietillä!

Voi kun osaa väsyttää! Onneksi sain tänään myös esikoisen nukahtamaan unille, kun heräsi aamulla hiukan tavallista aiemmin ( toivottavasti ei ole kipeäksi tulossa ). Luntakin sitten satanut siihen malliin, että pitänee mennä kokeilemaan onnistuuko lumenluonti vielä. Huomiseksi kunnon myräkkä vasta onkin luvattu!

Siis apua, sairaalakassi! Miksi mä en vaan saa energiaa sen valmistelemiseen.En kyllä tainnut esikonkaan aikana paljon etukäteen kassia pakata :p Tosin mä en mitään sen erikoisempaa mukaan edes aio ottaa, kuin hygieniatarvikkeet ja viihdykettä kirjan muodossa mitä parasta aikaa luen. Kamerat, laturit yms. voikin pakata vasta kun lähtö tulee. Ja kaikessa elektroniikkaan liittyvässä voin luottaa mieheen. Hän kyllä lähdön tullen huolehtii ilman kehoitustakin esim. että on laturit mukana :grin Ja eväät ovat vain miehelle, joten parempi hänen itse ne miettiä.
 
Mymmeli, neuvolassa sanoivat tosta meidän vauvelista että pää alassuin on, vähän laskeutuneena muttei kiinnittyneenä. Kova möykky tuossa ylempänä on sitten nähtävästi takapuoli. Eli edelleen on pää edeltä tulossa tämä.

Elämä on tällä hetkellä sen verran ankeaa että ois kiva jos olis joku ennakoiva isyysloma myös: ois joku lohduttamassa täällä kotona ja muistuttelemassa ettei tää oo ikuista. Mua ei huvita enää tehdä yhtään mitään, menen lakkoon siihen saakka kun synnytys alkaa. Jos vois vetää kuukauden talviunet tässä vaikka, aika kuluis joutusammin. Mutta kun ei nukuta niin pitkästi...
 
Moi kaikille, ekaa kertaa tänne kirjoittelen, vaikka jo pidempään olen lueskellut teidän juttuja. Odotan esikoista, nyt menossa viikko 35. On kiva ollut lueskella muiden mietteitä, kun itsellä pyörii yhtä lailla samat asiat päässä.

Liityn jutusteluun erityisesti perätilasta ja raskausdiabeteksesta. Ensi viikolla on lääkärikäynti, jossa tehdään taas kokoarviota ja yritetään kääntää vauvaa, joka on tuntunut koko ajan viihtyneen pää alaspäin. Ja sitten kolmisen viikkoa sitten päätti punkea päänsä tuohon oikean kyljen alle niin, että mahanahkaa vaan pakottaa ja kutittaa koko ajan, kun siinä niin pinkeästi joutuu olemaan.

Eniten itseänikin kuitenkin mietityttää tuo raskausdiabetes, joka kyllä kotimittausten mukaan pysyy hyvin kurissa, painoakaan ei ole 9 viikkoon tullut lisää, ennemminkin 1,5kg alaspäin. Ennen raskautta oli kuitenkin kertynyt kymmenisen kiloa ylipainoa, joten tämänhetkinen lisäys 7kg on omasta mielestäni ihan ok.

Hassua kaikkineen kun kääntäminen ei jännitä, jotenkin uskon että kääntyy sitten itsekseenkin jos ei ensi viikolla onnistu, mutta kokoarvio jännittää. Ja se pitääkö se ensinnäkään lopulta paikkaansa.
 
RS : Tervetuloa jutusteluun mukaan!:greet025 Toivottavasti kääntöyrityksenne onnistuu! Itse en ole käynyt ultrassa saamassa varmistusta, että onko oikeasti rt vai pt. Mulla liikkeet aina tuntunut samoissa paikoissa ja muistelisin kyllä möykynkin olleen tuossa keskellä vatsaa aina. Oma terveydenhoitajani onkin aina merkinnyt vihkoon rt ja meinasi pään siellä olevan kiinnittymäisillään. Ultrassa rv 28 oli rt, mutta viime käynnillä eri th oli sitä mieltä, että on pt ja painotti vielä hänen 30v. kokemustaan. Mutta onneksi pääsen ultraan, missä asia varmistuu, eikä tarvitse luottaa pelkkään käsikopeloon :)

Kylläpä vielä tuo lumenluonti sujui! Onneksi ei ollut mitään paksua kerrosta! Pakko tässä on ottaa itseä niskasta kiinni ja tehdä ihan mitä vain, ettei päivät menis ihan nuokkuessa! Tänään sain älyväläyksenä leipoa kuivakakun, kun on ystävänpäiväkin tulossa ja on taas jotain vieraille tarjottavaa.... No joo, eli minähän sitä sitten syön varmaan pari palaa päivässä :oops: Ja isoäidilläni on syntymäpäivät ja sinnekin ollaan viikonloppuna kahville menossa. Eli sokeria on luvassa aivan liikaa!! :eek: Tuntuu, että maha on taas kasvanut vaikka kuinka paljon! No saapa ultrassa samalla sen painoarvion.
 
Voi Pippuri! Mulla on aivan samanlaiset fiilikset! Onneksi ei ole pitkästi ennää... Koko yhdeksään kuukauteen verrattuna :D voimia!
 
Mäkin alan oleen vähän kypsä tähän olotilaan. Tosin tänään nyt sentään vähän parempi päivä ollut kuin eilen :)

Uusimmassa Suuri Käsityö-lehdessä oli ihana kettu paita, jonka päätin vauvelille tehdä ja pöllö paita tulee sitten esikoiselle, tosin se ei nyt tuukaan lehden ohjeella kun aikani sitä pöllöä kattelin niin tulin siihen lopputulokseen ettei se hirveesti kyllä pöllöä muistuta... teen sitten eri ohjeella :) Nyt sain langat tilattua! Jee! Kohta pääsee puuvillalangoilla kutomaan. Alkaa noita villavaatteita oleen aika kasat. Minä ja mummi ollaan esikoiselle niitä kudottu ja nyt on jo ensi syksyksikin koot katettuna, tai no jos nyt vielä yhet villahousut varmuuden vuoksi :grin Yllättävän kalliita nuo puuvillalangat, siitä onkin aikaa kun niistä jotain viimeksi teki. Toivottavasti ehtii kutoo paidat valmiiksi ennenkuin kasvavat ohi, aion tehdä pari kokoo isommat ihan varmuuden vuoksi niin ei sitten tuu niin kiirus :p
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top