No nyt mä vihdoin sain itseni kirjoittamaan tänne kuulumisia, eli tässä tulee:
Ollaan mökkeilty poikien kanssa paljon kun on ollut hyvää ilmaa :) molempien isovanhempien mökit kun on puolen tunnin ajomatkan päässä.
Juho kasvaa hirmuista vauhtia. Kääntyy hienosti kumpaankin suuntaan, mahalle ja selälle. Kova yritys on päästä liikkeelle, jalat jo on oikein, mutta kädet ei pääse vielä vauhtiin mukaan :D kuitenkin liikkuu oman napansa ympäri. Seisominen on ihan huippua, yhtään ei viitsisi sylissä istua. Samoin pomppiminen on ihanaa! Isoveikka on suunnaton idoli ja aina tuottaa hymyn Juhon naamalle. Isoveikan perään on ihan hirmuinen hinku päästä.
Kuolaa tulee ihan mielettömästi, ikenet turvoksissa, mutta ei vieläkään hampaita. Viime viikolla Juho kuumeili, luulen että juuri hampaat on syynä. Kaikki lelut viedään suuhun. Kaukosäätimiin, puhelimeen ja tabletteihin on suunnaton himo. Ja herra on oppinut kyllä selkeästi näyttämään tahtonsa. Vetää itsensä ihan jäykäksi (seisoo) ja sitten "muristaan". :D hirveesti Juho juttelee ja seurustelee.
Nyt on tullut selkeästi sellainen vaihe, että jos äiti tulee paikalle, niin aloitetaan kitinö heti ja jos on jonkun muun sylissä, niin tahdotaan äidille heti. Samanlainen on isänsä kanssa :) ei kuitenkaan vierasta ketään, mutta selvähän se että kun äiti tulee, niin on pakko kitistä :D
Juho syö nyt 4 ateriaa päivässä. Aamulla onni välipala jugurttia, lounaan (kasvissose ja hedelmäsose), päivällinen (sama setti kun lounaalla), iltapalaksi puuroa. Teen kasvissoseet itse ja aluksi tein perunan erikseen, mutta kun se yksinäisenä pakastettuna kärsii, niin olen sen nyt laittanut kasviksen sekaan. Jätän aina sitä keitinvettä vähän, jotta saa vähän notkeampaa. Ja siinä vedessähän on niitä pois irronneita tärkeitä aineita :) pakastan soseet jääpalamuoteissa ja tulee niin reilu satsi, että kaikki ei mahu jääpalamuoteihin, niin sitten pakastan annoskokoon minigrip pusseihin. Lämmityksen jälkeen notkistaa sosetta vielä korvikkeella.
Ollaan nyt siirtymässä kakkosmaitoon, vielä viimeisiä ykkösiä käytän sekaisin kakkosen kanssa, jotta ei mee maha sekaisin.
Juho ei tosiaan ole mikään helpoin lapsi. Välillä kun ollaan kotona kolmisin poikien kanssa, en saisi tehdä mitään tai kadota näköpiiristä. Aina vain pitäisi hänen saada olla sylissä. Selkeää rytmiä ei meillä vieläkään meinaa Juhon kanssa oikein löytyä. Päivän aikana Juho nukkuu noin 30-45 min kerrallaan, joskus saattaa nukkua yhden kerran päivässä nukkua puolitoista tuntia. Illalla Juho menee yöunille aika tarkkaan kahdeksan maissa ja syö yöllä 2-3 kertaa. Herää aamulla noin 8-9 aikaan. Unipussi on kyllä ihan pelastus yöunille. Nyt helteillä kun nukkui ilman sitä pinnasängyssä, oli heti mahallaan ja parku tuli :/ eli suosittelen sitä lämpimästi! Näin mökillä ollessa Juhon sänkynä toimii vaunun koppa, jossa hän ei kyllä käänny.
Voin sanoa, että ihan helppoa ja kevyintä ei ole olla kahden alle 3-vuotiaan kanssa. Tekeminen ei ainakaan tekemällä lopu
kohta on taas syksy ja päästään perhekerhoilemaan ja lisäksi esikoinen pääsee päiväkerhoon, hän kun täyttää syyskuussa 3 vuotta.
Meidän parisuhde voi edelleen hyvin, vaikka eipä tuota kahdenkeskeistä laatuaikaa ihan hirveästi ole. Aika aikansa kutakin.. Välillä tietty toinen ottaa pannuun ihan mielettömästi! Varsinkin kun tuntuu että välillä pitää itse muistaa kaikki asiat ja hoitaa ja huolehtia. Mies on kyllä aivan ihana, tekee kyllä kun vain pyytää.
Juho sai eilen monta hillitöntä kikatuskohtausta, piiloleikki isän ja harson kanssa oli ihan sikahauskaa!
Nexiumia silent refluksiin syödään vielä elokuun loppuun ja sitten tauko ja lastenlääkärillä kontrolliin.. Rauta saatiin nyt lopettaa kun hemoglobiini oli 125, eli tosi hyvä. Yksivuotiaalla on 105 jo tosi hyvä :D rautaisa veikko siis
Mites muilla, vieläkö ne helmet nukkuu vaununkopassa, vai joko olette rattaihin vaihtaneet? Meillä kun rupeaa olemaan viime hetket vaununkopassa. :/ äidin vauva on jo niin suuri.
Olen lukenut kyllä palstaa, mutta en ole kirjoittamista saanut aikaan, en silti ole teitä hylännyt! On vain ajanpuute ja laiskuus vaivana