Helmien ensiodottajat <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MadR91
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
hihii :grin piti äsken käydä lukemassa tässä kuussa lapsen saaneiden juttuja :p
hyvä et näki lukea ku oli veet silmissä koko ajan, nii ihana lukee ku toiset saaneet murunsa jo syliin ja jotku oli laittanu kuvaakin pienestä :) voi että voi pieni vauva olla iiiiihanan näköinen :Heartpink
tuntuu ettei malta oottaa et saa oman rakkauspakkauksen syliin ja nuuskutteleen sitä :excited001
mut ei sillä et kiire ois!!!!! "Pysy vaan rakas siellä massussa kasvamassa ei oo tosiaan mihinkään kiire, äiti ja isi sua vaan oottaa niin kovin" :hug003 :welcome
 
Täällä tää ihan kunnolla liikuttu ja fiilistelee... :rolleyes:

"Puhun sulle hiljaa, vaikket ole täällä. Ikävää mun täytyy tyynnyttää. Sä oot mulle ihme, pieni suuri ihme, joka ikuisesti valokseni jää.
Rakastavat kädet, rakastavan sydämen, kiedon ympärilles silloinkin kun luonas ole en.
Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus.
Niin pieni, mutta voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun kosketus.
Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa.

Tarvitset mua vielä monta vuotta turvaksesi, herkkää kasvamistas vaalimaan. Sä oot vasta taimi, hento pieni taimi, jolle toivon vahva varsi versoaa.
Rakastavat kädet, rakastavan sydämen, kieron ympärilles silloinkin kun luonas ole en.
Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus.
Niin pieni, mutta voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun kosketus.
Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa.

Värität mun unen, ajatuksen jokaisen hellyydellä, joka antaa voimaa halki kaipauksen.

Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus.
Niin pieni, mutta voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun kosketus.
Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa." :love7
 
Kiitos vinkeistä! Osa tosin jo vähän liian myöhään... Onneksi aikaisemmin on melkeimpä nämä kaikki tullut jo toteutettua :)
 
Hyviä pointteja joista osa onneks toteutettu. Me oltiin keväällä unelmien sukellusmatkalla Bonairella ja Curacaolla. Mentiin siellä kihloihin ja päätettiin että yritetään lasta. Niillä muistoilla, kuvilla ja blogilla mennään muutama vuosi ennen ku päästään yhdessä pinnan alle.
 
Olipas kiva vapaapäivä tänään. Aamulla vähän järkkäilin vaihteeksi vaatekaappeja ja karsin niistä tavaraa (kohta se urakka on ohi, vaatinee vielä muutaman tunnin yhtenä päivänä), miehen tekemä lounas, hieman vielä järkkäilyä, tunnin päikkärit, välipalaa, vesijumppa, sauna, subwayn kalkkunapatonki limulla ja jogurtilla, nyt kotona ja väsyttää ku pikku karhunpoikasta :sleep002

Vesijumppa oli muuten tosi mukavan tuntoista, ei haittaa vaikka onkin massua ja voi ite säädellä tehoja. Suosittelen! :)
 
Enpä muista millon viimeks oon itkeny nii lohduttomasti ku äsken... Joulu mielelle-konsertti Suvi Teräsniska Taivas Sylissäni... ❤
 
Pikku_Myy85: Mä en voinut kattoo tuota joulukonserttia ku siel näytetään pätkiä niist todella kipeistä pikkusista :sad001 Tulee niin paha mieli et huh huh...
 
Joo emmäkää niitä pätkiä voinu kattoo, kanava piti vaihtaa aina välillä. Laulu esitykset katoin :)
 
Hassua.... varailtiin äsken maaliskuulle keikkalippuja ni tuli mieleen et kohta sitä ei enää vaa lähetäkkää noin vaan minne sattuu ku pitää lapselle hoitopaikka hommata :eek:
No, liput kuitenki varattiin :p mummu ja sisko tappelee kumminki kumpi saa rinselin hoitoon :laughing002
 
Mul kans äiti ehdotti et mennäänkö cirque du soleiliin (11.-15.3.) mutta on vähän turhan lähellä laskettua aikaa (24.2.) mun makuun. Apinahan voi pahimmillaan olla masussa vielä! :P
 
Mä meinasin ostaa waterlandii liput,mut turhan liia lähellä laskettuu aikaa ja sithä sitä jälkivuotoo tulee ties kuin kaua :/
 
Onko joku muu ensiodottaja myös alkanut pelätä tuleevaa muutosta (synnytys, lapsi jne.)? :anyone
Mulla on alkanut vähäsen pelottaa, koska onhan se iso muutos elämään sekä parisuhteeseen. Tiedän että tämä on ohimenevää ja mies onkin tukena ja kannustaa mua, mutta silti. :oops:
 
On. Paniikki iskee joka toinen päivä. Enkä tiiä onko tuo mieskään ihan tietonen kuinka paljo elämä muuttuu. :) toisaalta odotan innolla, mutta sitte väistämättä miettii " onko musta siihen" jne... :/
 
Mua ei pelota synnytyksen jälkeinen elämä vaan enemmän alkanu pelottaa synnytys ja se kipu. Mulla on aika alhanen kipukynnys ni en tiiä miten selviin.
Kävin lainaan kirjastosta sen Kun synnytys pelottaa -kirjan ja ehkä puolet siitä jo lukenu. Iso apu siitä on kyllä ollu. Kirjotettu hyvin synnytys vaihe vaiheelta ja erilaisista kivunlievityksistä. Sai paremman käsityksen siitä mitä tuleman pitää :)
Nyt ollaan turvallisin mielin menossa ku se aika koittaa :) miestä vissii alkanu nyt jänskättää enemmän, koittanu sillekki puskee noita kirjoja nut on nii huono lukemaan, ei kuulemma jaksa keskittyä :)


Muoks. Mut en kyllä kiellä etteikö jännitä ittiäki. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top