Hei kaikki, pitkästä aikaa!
Vointi on itsellä ollut vaihtelevaa, juuri kun pahoinvoinneista luuli selvinneensä kokonaan niin viimeisen vkon aikana on ollut monta pahoinvointi päivää. Mutta selvästi ovat onneksi kuitenkin vähenemäänpäin.. Ja tällä hetkellä ollaan siis Rv 17+5.
Monta kertaa olen jo "luullut" tunteneeni ensimmäisiä masuasukin liikkeitä, mutta koska kokemusta ei ennestään ole, epäilen tuntemuksiani. No eiköhän hän vielä jossain kohtaa ilmoita itsestään sen verran voimallisesti ettei tarvitse epäillä oliko se liikettä vai vain ilmaa..
Rakenneultraa (29.2) odotellaan täällä myös innolla jotta selviäisi kumpiko sieltä olisi tulossa, tai toivotaan ainakin että se silloin selviäisi. Tuntui vain viime ultrassakin pyörivän ja hyörivät ja raapivat päätään ja tekevän lähes kärrynpyöriä tuolla niin kovin ettei kätilö meinannut saada mitattuakaan häntä, joten toivotaan että edes pienen hetken olisi paikoillaankin..:)
Suurin harmitus tässä kaikessa on työnantajani, jolle kerroin reilu kuukausi sitten raskaudestani. Vastaanotto oli hyvin vaisu, hyvä että edes onniteltiin ja eilen kun menin töihin oli työnantajani minua vastassa irtisanomispapereitteni kanssa.. Että se niistä töistä
no onneksi maailma ei tähän kaadu vaan jään sitten vain vähän aikaisemmin kotiin lepäilemään ja valmistelemaan paikkoja tulokastamme varten. Vaikka olisihan se ollut mukava vielä pari kuukautta tehdä töitä ja jäädä sitten kesäloman kautta äippälomalle, mutta aina ei voi voittaa, joten näillä mennään ja keskitytään jatkossa täysin raskauteen ja tulevaan arvokkaimpaan palkintoon!
Toivottavasti teillä muilla sentään on ymmärtäväiset ja hyvät työnantajat jotka osaavat arvostaa työntekijöitään.
