Heinäkuun keskustelut

Kyllä vaan rozie häät ja heti..ainakin tämän vanhemman väestön mukaan (miehen mummo..) mut ei kyllä nuoremmat ole kysyneet. En tiedä mikä siinä on varsinkin kun me ei edes virallisesti vielä asuta yhdessä [:D] Suku oli vähän sitä mieltä et "sanot ettei ilman sormusta mitään asuntoja katella" mutta mua ei haittaa onko siinä sormus vai ei.. Meinasin huvikseni ostaa sen sormuksen ite mutta mies oli sitä mieltä että älä ostakkaan että oisko sillä sit kuitenkin mielessään joskus mua kihlata..aikasemmin on sanonut että kihloihin mennään mut ei naimisiin. Mulle se on ihan sama..lähinnä uus sormus kyllä kelpais tuli se mihin sormeen vaan [:)]

Tänään on taas vähän sattunut yhteen arpeen (luultavasti/toivottavasti)..kerkesin jo säikähtää, mutta kun se sit meni ohi ja kuitenkin oli aika lievää niin en sitten viitsinyt alkaa stressaamaan. Oli semmoista jomotusta vähän niinkuin oikealla puolella mahassa,kyleesä ja selässä välillä vaihellen..

Taas on heti pari ekaa lomaa viikkoo suunniteltu melko tarkkaan et mitä tekee..onneksi niitä viikkoja on 4 niin kerkiää vähän ees olla vaan [:)]
 
Huoh, kyllä taidan syyyttää nyt jotain raskaushormoneja, sillä täällä on vetistelty ihan urakalla tänä iltana - onnesta siis: kuuntelin youtubesta kaikenmaailman kauniita kappaleita joita voisi hääpäivänä soittaa... NIISK!!! Olen herkkä itkemään ja tunteikas muutenkin, mutta nyt jotenkin jo menee yli... On niin paljon ihania biisejä jotka vaan menee suoraan sydämeen... esim. Forrest Gumpin pianoteema...mitäs ihmeellistä siinä sävelmässä on, ei mitn, on vaan nyt jotenkin itkettävän kaunis :) Nyt vaan alkoi tehdä mieli kunnon häitä eikä vaan pistäytymistä maistraatissa perheen kesken... Mitenhän saisi myytyä idean tuolle könsikkäällekin, että jos järjestettäis tässä pika pikaa ihan juhlat...  voi että [:)]  (Okei, okei, hääfoorumit on olemassa erikseen ja pysytään täällä vaan näissä raskausjutuissa [:D])

Romantiikan pauloissa täällä... mukavaa illanjatkoa kaikille.
 
rozie Meillä on lähestulkoon kaikki sukulaiset jo häistä kyselly. Äiti kun kyseli ja sanoin, ettei ainakaan ennen ku muksu on syntynyt, niin se sanoi, että kihloihin ainaki meette. Saas nyt nähdä. Ite en kehtaa enää kysellä ku oon tolle ukolle jo sen verran kauan vihjaillu ja se vaan sanoo, että kyllä hän sit joskus kysyy, niin oon jo luopunu koko ajatuksesta. Mies kun on tosiaan ollut jo aiemmin naimisissa, niin on melko epävarma. Ei välttämättä epävarma minusta, ehkä koko avioliiton käsitteestä, en tiedä.
Mutta (!!!!!) eilisissä häissä minun miehykkäni nappasi sulhasen heittämän sukkanauhan. Koko illan sitten (humalapäissään kylläkin) puhui, että "pitänee sitä kai sit ens kesänä naimisiin mennä". [:D] Siellä joku äijä ehdotti miehelleni, että tanssilattialla polvistuu. En tiedä miettikö mieheni sitä, mutta ennätin sanomaan, että ei toisten häissä voi sellaista tehdä, viedä morsiusparin huomiota. Kyllähän minä aikalailla ilostuin, kun mies tosiaan koko illan jauhoi naimisiin menosta, mutta en kyllä toisaalta uskalla edes toivoa mitään, ennenkuin hän tosissaan kysyy. Ja siihen voi mennä vielä muutama vuosi.
 
Mikähän ihme geenivirhe noihin miehiin on tullut/jäänyt.. Näköjään ne kaikki tuntuu olevan yhtä aikaan saamattomia kuin tuo mun kivireki [:D] Mäkin ootin 2vuotta että saisin yhden kauniin pitkävartisen rakkauden ruusun.. Sitä ennen kerkesin saada 3 puoli kuollutta (s-marketista -50%) pelargoniaa ja yksi ruukku gerbera.. Ai joo ja sit vielä muka vahingossa se osti mulle  muoviruusun! mä vihaan muovi kukkia! Rupesin sin piiskaamaan sitä sillä kiukun puuskissani [:D] (Mun mielestä noi on hyviä kukkia äitille ja mummolle äitien päivänä ja en ees sillon ollu raskaana [>:] Paitsi muovikukka vaiheessa..) Nyt sit ku se meni äitillee kertomaan (viimein!) ja kävi kukkakaupassa ostamassa sille kukkia niin sanoin et jos sitä RUUSUA ei nyt vieläkään ala kuulumaan niin ovi on taka lukossa ja takasin ei oo tulemista ennen kun on ruusu kainalossa..sit sain sen viimein [:D] Ihanat hormooni! Saa viimein mieheenkin liikettä ku vähän kimpoilee seinille [:D] Lähinnä tällä sepostuksella pohdiskelin että jos ruusun saaminen vei 2vuotta ja kovia otteita niin enpä mä sitä kihlausta tässä ihan heti huomiseks oota [:D]

Mites muuten onko muilla sillei että pappa tulokas onkin pappa puoli? Kun miehen isä on kuollut ja äitinsä uusi miesystävä on kuitenkin lapsuudesta asti ollut poikien elämässä niin mikä siitä sit tulee? Kyllä me kuitenkin halutaan puhua siitä oikeastakin papasta mutta mikä miehen äitin miesystävästä tulee? se on varmaan pari vuotiaalle himpun hankala selittää tätä tilannetta, ja se saattaa ihmetellä miksi toisessa on pappa ja toisessa sit vaan etunimi..toisaalta pappapuoli kuulostaa vähän tyhmälle..
 
Minut voi poistaa. 11+6 ja nt-ultrassa todettiin, että sikiö on menehtynyt pari viikkoa sitten.
 
noo: Osanottoni ja pahoittelut [:(]

Noista hääjutuista. Jatkuvasti saa kuulla että no millos sitten häät. Siihen voin sanoo että ehkä seuraavana vuonna koska pikkusisko menee ensi kesänä naimisiin niin mä en voi periaatteestakaan mennä samana vuonna naimisiin! Vaikka sisko kovasti ehdotti että yhteishäät... Ei todellakaan! Mä haluun olla se prinsessa ku meen naimisiin enkä jakaa päivää toisen kanssa, paitsi toisenpuoliskon [:)]
Ittee tympäsee ku sisko on 6 vuotta nuorempi ja menee jo nyt naimisiin. Pientä katkeruutta isosiskolla [:D] Ku emmä hänen ikäsenä(19wee) ainakaan ollut valmis kenenkään vaimokkeeksi. Tietysti olen kovin onnellinen heidän puolestaan! Mutta kerkeepähän saada ittensä siihen mennessä takasin omiin mittoihin [;)]
 
Kiitos voimista. Pahin eli lääkkeellinen tyhjennys on vasta edessä. Kunpa olisi jo ohi. Onnea muille, jotka ovat vasta menossa ultraan.
 
noo: jaksamista ja voimia *halaa ja rutistaa lujaa*

Lintsillä tuli käytyä ja oli ihan kivaa.. ruskiaa vuotoa tuli pitkin päivää pissillä käydessä ja yöllä sitten murtui padot.. siteitä kun ei tässä huushollissa ole niin tungin tampaxin sisälle ja aamusella vaihdoin käytännössä musta tampaxin pois.. nyt sitten ei taas ole mitään tullut edes pissillä käydessä paperiin [8|] missään kohtaa vatsa ei ole ollut mikään mahottoman kipiä, ei likimainkaan mitään menkkakipujen veroista kipua eikä tosiaan ehtaa verta ole tullut ensinkään.. en sitten soittanut neuvolaankaan.. jos sitä ainakin kuvittelisi olevansa raskaana tuonne seuraavaan neuvolaan joka on kahden viikon päästä [:)] tietenkin jos ei olo muutu kauhean kehnoksi tjtn... mut eip sitten heilutella peittoja ensinkään hetkeen, ja isäntä kiittää [8|]
 
Hui epelation, kyllä varmasti säikäytti! Luultavasti kuitenkin oli vaan jotakin pupuilun jälkeistä harmitonta vuotoa, kun kerran loppuikin. Mullekin neuvolalääkäri sanoi että vuodot on tässä vaiheessa tosi yleisiä, koska raskauden aikana limakalvot on monesti hyvin vereviä ja herkästi vuotavia. Pyydät ainakin sitten neuvolassa heti ultraamaan niin pääsee taas mielenrauhaan. Mutta ei muuta kuin rauhassa vaan etiäpäin.
 
Huh, kylläpä taas rankasi hirvittävällä päänsäryllä [:@]. Kaikki kalenterit lupailee jo kovasti näiden loppumista. Kuuma suihku ja iso iltapala pelasti tilanteen tällä kertaa. 
 
noo tulin niin surulliseksi puolestasi. Itsellä on ultra torstaina jolloin 11+4
ja pelottaa, että uutiset ovat samanlaisia :( Paljon voimia ja jaksamista!
Itseä helpottaa se, että usein tuntuu, että kaikki mitä tapahtuu, hyvä tai paha, saa merkityksen
myöhemmin.


Onko pidemmällä olevat huomanneet oireiden loppuneen?

Toivoisin niin, että väsymys loppuisi.

En tiedä johtuuko raskausvitamiineista,
mutta kynnet on todella hyvässä kunnossa!

Jaksamista helteisiin! :) pian on paukkupakkaset ja
toivottavasti meillä pienet kääröt sylissä :)
 
Bubble, toivottavasti teillä on kaikki hyvin. Mulla raskausoireet hiipui viikon 10 jälkeen, mutta ajattelin että niinhän niiden kuuluukin pikku hiljaa helpottaa.

Ilmeisesti tämä on aika yleistä, mutta monet kuitenkin saavat hyviä uutisia.

Aika on varmasti ainut helpottava asia, nyt vaan pitää odotella.
 
Bubble: Miten sulla oli hemppa? Mulla oli tosi matala ja väsytti ihan armottomasti. Aloitin rautakuurin ja väsymys talttui jo kolmessa päivässä normimittoihin.
 
WUHUU!! tää pääs viiiimeinkin lomalle! Ja heti luvattiin sadetta ja ukkosta.. No onneks lämpötilat on vielä hyvät. Toisaalta sade ois kyllä ihan virkistävä kokemus kuhan ei koko 4vko sada.. Ei muuten haittaa kelit lomalla, mutta joku kesä kun koulussa vielä olin niin koko kesä oli harmaa ja sateinen ja lämpöä oli jo 10-15..se oli jo aika karua.
 
rozie mulla oli muistaakseni 138, eli hyvä.
Mut verenpaine oli alhanen ja se tän väsymyksen varmaan aiheuttaakin.
Mut sille ei oikein mitään kannata tehdä, koska parempi pitää matalana, ku vissiin
raskaudessa se kuitenki jossain vaiheessa nousee.

Näin kamalaa keskenmeno unta :/ Taitaa liikaa jännittää tuo huominen ultra.
Sitä on niin vaikea uskoa, että sisällä kasvaisi pieni ihmisen alku :P

Asia joka ei kyllä vielä ole ajankohtainen, mutta ajattelin silti kysyä.
Nimittäin imettäminen
Onko täällä ketään muuta kenestä se ei tunnu luonnolliselta
vaan oudolta.
Haluan tottakai imettää omaa lastani, jos pystyn, mutta
toivoisin, että se ei tuntuisi niin epämukavalta ajatuksena...

Olen nähnyt naisia jotka imettävät jopa kahviloissa.
Itse en halua imetykselle muuta yleisöä kuin oma mies saa siinä olla...

Voihan tämäkin olla sellainen asia, mikä muuttuu lapsen synnyttyä.
 
Bubble: Mulla on myös verenpaineet tosi matalalla, kurjaa kun huippaa :(.

Ja se imetys tulee sitten varmasti luonnostaan, jos on tullakseen. Eihän kaikki imetä kuin korkeintaan ihan alussa. Itse aion imettää kyllä, mutta en julkisilla paikoilla [:-]. Näissä on montaa eri mielipidettä mutta jos ei ole sellaista vaatetta (tyyliin burkha) jonka alla voi imettää katseilta suojassa niin silloin voi etsiä rauhallisemman paikan missä ei ole muita. Onhan se luonnollinen asia, kyllä, mutta esim. just kahviloissa muilla asiakkailla on oikeus olla tuntematta oloaan vaivautuneeksi ja nykyisin ei tiedä mitä kiksejä joku siitäkin saa...

Olin muinoin töissä Stockmannin miesten vaateosastolla, joku nainen kävi joka päivä(!) imettämässä pienokaisensa osastolla olevassa nojatuolissa. Saattoi olla tunnin tai ylikin siinä ja asiakkaat ei varsinaisesti tykänneet...
 
Moikka!

Imetys on jokaisen oma asia/päätös imettääkö vai ei. Eikä se ole selvyys onnistuuko se vai ei. Toisilla voi olla mahdoton tehtävä vaikka yrittää kaikkensa.

Itse voin sanoa nyt kolmatta lasta odottavana että ensinmäinen kun syntyi olin vasta 19v,hyvin nuori,kokematon ja ehkä hiukan peloissaan. Laitoksella silloin vauvat nukkui yönsä lastenhuoneessa mistä vauvat tuotiin (ehkä vasta "pakon edessä") yöllä äidin rinnalle. esikoinen sai lisämaitoa jo laitoksella. Silloin omasta mielestä yritin kaikkeni imetyksen onnistumisen kannalta mutta se jäi ehkä kahteen viikkoon!

Toisen kun sain olin 24v,vanhempi,kokeneenpi ja pieni vauva ei ollutkaan aivan uusi joten imettämiseen oli helpompi suhtautua. Ajattelin että onnistuu jos onnistuu. Laitoksella silloin vauvat olivatkin kokoajan äidin kanssa. Ja tissiä kehotettiin tyrkyttää kokoajan että maidot nousee. Ei silloin herunnut lisämaitoa ennen kun oli aivan pakko. Tämä vauva oli isokokoinen ja huusi pieni naama aivan punaisena nälkäänsä ja silloin sain pikkaisen päivässä lisämaitoa kun odoteltiin maidon nousua. Kotiin kun pääsin niin jätin korvikkeen pois ja maitoa riitti. Imetin 6kk pelkällä rintamaidolla.

Voin vain sanoa kaikille että miten ihanaa se imetysaika oli, siinä tulee aivan uskomaton läheisyys/side vauvaan. Päivä päivältä se tuntui ihanammalta [:)] Suosittelen kaikille lämpimästi imetystä ja "tiukkaa" yrittämistä alussa ennen kun lähtee onnistumaan. Itse annoin ensinmäisen kanssa aivan liian helpolla periksi,nyt sen tiedän [:D] vaikka silloin muuta väitin.

Onnellista odotusaikaa kaikille!
 
Heippahei!

Hellettä piisannu... Kuinka ootte voinu, ku on ollu näin kuuma? Mulla on ollu niin tuskanen olo, et huh.. nytkin joutunut alkuviikon oleen töistä pois, ku aattelin et kuolen sinne. Oon lähihoitajana sellasessa tuetun asumisen- yksikössä päihde- ja mielenterveysongelmaisten keskellä. Kämpissä on sellaset mukavat 30astetta ja vähän päälle ja sit suurinosa viä tupakoi niissä kämpissään. Ei kyllä mikää unelma paikka näin raskaana olevalle.
Nyt kuitenkin iski hirveet omantunnon tuskat ku oon ollu sen takia töistä pois... Eihän tää raskaus kumminkaa mikää sairaus ole.. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top