Aloitampa uudelle kuukaudelle uuden ketjun, ettei hävii jutut pitkiin ketjuihin. Kirjoittelinkin tuohon kesäkuun ketjuun jo. Siitä toisen lapsen odottamisen tunteista unohdin kirjottaa. Mulla ei ole ollenkaan huono omatunto tai ajatuksia siitä, että ei ehteis jakaa huomiota. Eipä ole muuten tullut mieleenkään. Ajatukset on aivan päinvastaiset. Esikoinen viihtyy niin toisten lasten seurassa, että en malta odottaa, että saa sisaruksen. Haluttiin just parin vuoden ikäerolla, että on toisilleen sitten seuraa. Me kuljetaan aika paljon koirajutuissa, että on tylsää aina itsekseen olla. Jotenkin olis huono omatunto ennemminkin siitä, jos jäis ainoaksi lapseksi :)