Heinäkuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Seepra
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on tänään jotenkin niin surullinen olo. Oon aivan varma et mulla on tuulimuna tai alkion kehitys pysähtynyt. Mitään oireita ei ole eikä tunnu siltä että olis raskaana. Mietin vaa miten valmistaudun henkisesti huonoihin uutisiin. Anteeksi masentava viesti. Onko muilla samanlaista masennusta?
 
Mulla on tänään jotenkin niin surullinen olo. Oon aivan varma et mulla on tuulimuna tai alkion kehitys pysähtynyt. Mitään oireita ei ole eikä tunnu siltä että olis raskaana. Mietin vaa miten valmistaudun henkisesti huonoihin uutisiin. Anteeksi masentava viesti. Onko muilla samanlaista masennusta?
Samoja fiiliksiä täällä, tuntuu ettei tuolla vaan voi olla enää mitään elävää. Ei vaan tunnu yhtään siltä että olisi raskaana. :confused005
 
Kurppa tsemppiä :Heartred
Hei te joilla ennestään lapsia - oletteko kokeilleet tuota kiinalaista kumpi tulee-kalenteria? Jos, niin onko pitänyt paikkaansa?
Mulla tiesi esikoisen tytöksi ja nyt väittää taas tyttöä vaikka olen "varma" että tulisi poika :laughing002

Heh pitihän se käydä kurkkimassa :grin Tyttöä ennusti meillekin. Tytölle mulla on ollut tietty toivenimi (josta mies pitää myös :happy:) jo aika pitkään mielessä, mutta pojan kohdalla pitäisi pähkäillä enemmän.
 
Misumuru ja turotus :Heartpink

Ymmärrän ja komppaan. Sama fiilis ollut enemmän ja vähemmän viikon verran. :oops: Valmistaudun koko ajan siihen että ultrassa sanotaan että ei täällä mitään ole. :smiley-angry017
 
Tää tuntuu kuitenkin olevan aika yleistä tää oireettomuus. Jos kuitenki on kaikki hyvin. Mitä nyt oon lukenut niin esimerkiksi Pampersin sivuilla sanotaan näin: "Noin 50–70 prosentilla naisista on pahoinvointia ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana." Aika iso osa voisi kuitenkin olla ilman sitäkin oiretta. Tuntuu kyllä ettei tälläinen järkeily auta oloa yhtään...
 
Laitan nyt tännekin puolelle. Täällä muutaman päivän tiputtelu vuotoa, tänään aamupissasta tehty testi todella haalea haamu, joten kesken meni :sad010Onnea ja pysyvyyttä muille maaliskuisille ❤️ tää poistuu takavasemmalle.
 
Laitan nyt tännekin puolelle. Täällä muutaman päivän tiputtelu vuotoa, tänään aamupissasta tehty testi todella haalea haamu, joten kesken meni :sad010Onnea ja pysyvyyttä muille maaliskuisille ❤️ tää poistuu takavasemmalle.

Voi ei oon tosi pahoillani. Voimia suruun. Halaisin jos voisin :Heartred
 
Tää tuntuu kuitenkin olevan aika yleistä tää oireettomuus. Jos kuitenki on kaikki hyvin. Mitä nyt oon lukenut niin esimerkiksi Pampersin sivuilla sanotaan näin: "Noin 50–70 prosentilla naisista on pahoinvointia ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana." Aika iso osa voisi kuitenkin olla ilman sitäkin oiretta. Tuntuu kyllä ettei tälläinen järkeily auta oloa yhtään...
Minulla ei esikoisesta ollut oikein minkäänlaisia oireita.:) Ainoastaan lievä väsymys ja se yleistunne, että on raskaana,, mikä alkaa kun hormonit valtaavat mielen. Ja tissit kasvoi. Nyt tämän toisen kanssa toistaiseksi yhtä helpolla päästään. Ainoastaan yleisfiilis, ja tissien kasvu. Tosin viikkoja vasta 5+3, joten en juhli vielä :laughing002
Silloin, kun minulle tuli kkm, tiesin sen varmaksi kun hormonitaso laski ja sain ikäänkuin mieleni takaisin, palasin siis normaaliin fiilikseen mikä oli ennen raskautta. Eli niin kauan kuin et huomaa yleisfiiliksessä muutosta, niin kaikki on varmasti hyvin vaikkei olisikaan muita selkeitä oireita.:)
 
Mulla on tänään jotenkin niin surullinen olo. Oon aivan varma et mulla on tuulimuna tai alkion kehitys pysähtynyt. Mitään oireita ei ole eikä tunnu siltä että olis raskaana. Mietin vaa miten valmistaudun henkisesti huonoihin uutisiin. Anteeksi masentava viesti. Onko muilla samanlaista masennusta?

Ymmärrän todella mistä puhut <3 Mulla oireet vaihtelee mutta esim pahoinvointi selkeästi helpottanut viime viikosta. Olen nyt rv 5+5 tai 5+6.

En tiedä suojelenko itseäni innostumasta vai onko tämä sitä äidin vaistoa kun tuntuu että kaikki ei ole hyvin.

Asiaa ei sinänsä auta se että olen nukkunut aika huonosti, onneksi olen lomalla vielä viikon. (Tosin nyt on vähän liikaakin aikaa märehtiä).

Olen myös niin hullu että menen huomenna käymään yksityisellä. Tiedän ettei viikkojen puolesta vielä paljon kannattaisi ultrailla mutta en vain pysty olemaan itseni kanssa.... En tiedä miten saisin tämän hulluuden osaltani loppumaan :confused005

Anteeksi tämä vuodatus ja tsemppiä kovasti sinulle ja kaikille muille :Heartred:Heartred:Heartred:Heartred:Heartred

nimimerkillä esikoista odottavan aika on yllättävän pitkä :wtf
 
Mistä voisi johtua.. tein tänään fyysisesti raskaan työpäivän ja heti työpäivän jälkeen kun pääsin istumaan autoon ja rauhoittumaan alkoi voimakkaat menkkamaiset kivut alavatsalla. Ne keski sen tunnin verran ja loppui.. voikohan kova fyysinen rasitus aiheuttaa tälläistä
 
Ymmärrän todella mistä puhut :Heartred Mulla oireet vaihtelee mutta esim pahoinvointi selkeästi helpottanut viime viikosta. Olen nyt rv 5+5 tai 5+6.

En tiedä suojelenko itseäni innostumasta vai onko tämä sitä äidin vaistoa kun tuntuu että kaikki ei ole hyvin.

Asiaa ei sinänsä auta se että olen nukkunut aika huonosti, onneksi olen lomalla vielä viikon. (Tosin nyt on vähän liikaakin aikaa märehtiä).

Olen myös niin hullu että menen huomenna käymään yksityisellä. Tiedän ettei viikkojen puolesta vielä paljon kannattaisi ultrailla mutta en vain pysty olemaan itseni kanssa.... En tiedä miten saisin tämän hulluuden osaltani loppumaan :confused005

Anteeksi tämä vuodatus ja tsemppiä kovasti sinulle ja kaikille muille :Heartred:Heartred:Heartred:Heartred:Heartred

nimimerkillä esikoista odottavan aika on yllättävän pitkä :wtf
Tsemppiä ja kerro miten yksityisellä meni! <3
 
Mistä voisi johtua.. tein tänään fyysisesti raskaan työpäivän ja heti työpäivän jälkeen kun pääsin istumaan autoon ja rauhoittumaan alkoi voimakkaat menkkamaiset kivut alavatsalla. Ne keski sen tunnin verran ja loppui.. voikohan kova fyysinen rasitus aiheuttaa tälläistä
Voi! Kai se on kehon tapa ilmaista, että täytyy ottaa vähän kevyemmin :) täysin normaalia ja vaaratonta kuitenkin, kun vaan muistaa kuunnella itseään ja himmata! :) <3
 
Voi! Kai se on kehon tapa ilmaista, että täytyy ottaa vähän kevyemmin :) täysin normaalia ja vaaratonta kuitenkin, kun vaan muistaa kuunnella itseään ja himmata! :) :Heartred

kiitos! Nyt voin taas hengähtää. Pitää varmaan töissä kertoa asiasta pomolle niin voisi vaikuttaa siihen että saisin tehdä töitä meidän kevyemmällä osastolla :)
 
Laitan nyt tännekin puolelle. Täällä muutaman päivän tiputtelu vuotoa, tänään aamupissasta tehty testi todella haalea haamu, joten kesken meni :sad010Onnea ja pysyvyyttä muille maaliskuisille ❤️ tää poistuu takavasemmalle.

Olen pahoillani Unelma_ jaksamista tähän hetkeen ja voimia sekä mielenrauhaa mahdolliseen uuteen raskauteen :Heartblue
 
Mulla on tänään jotenkin niin surullinen olo. Oon aivan varma et mulla on tuulimuna tai alkion kehitys pysähtynyt. Mitään oireita ei ole eikä tunnu siltä että olis raskaana. Mietin vaa miten valmistaudun henkisesti huonoihin uutisiin. Anteeksi masentava viesti. Onko muilla samanlaista masennusta?

Itse reagoin mielialallisesti herkästi hormoneihin jo kuukautisten aikana ja samanlaista vuoristorataa tuntuu olevan nytkin. Välillä kaikki on kurjaa jonkin pikkuasian takia tai aivan syyttäkin ja kaikki murehduttaa ja pelottaa ja muutaman päivän päästä asiat ovat paljon paremmin taas. Itsellä raskausajatuksia suojelee ehkä kunnon paha olo, mutta silti on välillä sellainen olo ettei tästä mitään tuu ja "kärsii turhaan". Luulen, että kun tästä alkuraskaudesta selvitään niin mielikin pysyy paremmin mukana ja konkreettisten muutosten myötä helpottaa kun voi seurailla sikiön vointia luotettavammin ja varmistuu myös se, että joku on vatsassa olemassa.
 
Tuohon mielialojen heilahteluihin ja hormonimyrskyihin,, oletteko huomanneet ruokavaliolla olevan vaikutusta asiaan? :) M
syön nykyään tosi terveellisesti ja puhtaasti, eikä minulla viime vuosina ei ole ollut minkäänlaista pms-oireilua. Myös tässä raskaudessa mieli on tasainen ja harmoninen verrattuna 10v takaiseen, jolloin olin todellinen hormonihirmu. :laughing002
 
Misumuru ja turotus :Heartpink

Ymmärrän ja komppaan. Sama fiilis ollut enemmän ja vähemmän viikon verran. :oops: Valmistaudun koko ajan siihen että ultrassa sanotaan että ei täällä mitään ole. :smiley-angry017

Ymmärrän todella mistä puhut :Heartred Mulla oireet vaihtelee mutta esim pahoinvointi selkeästi helpottanut viime viikosta. Olen nyt rv 5+5 tai 5+6.

En tiedä suojelenko itseäni innostumasta vai onko tämä sitä äidin vaistoa kun tuntuu että kaikki ei ole hyvin.

Asiaa ei sinänsä auta se että olen nukkunut aika huonosti, onneksi olen lomalla vielä viikon. (Tosin nyt on vähän liikaakin aikaa märehtiä).

Olen myös niin hullu että menen huomenna käymään yksityisellä. Tiedän ettei viikkojen puolesta vielä paljon kannattaisi ultrailla mutta en vain pysty olemaan itseni kanssa.... En tiedä miten saisin tämän hulluuden osaltani loppumaan :confused005

Anteeksi tämä vuodatus ja tsemppiä kovasti sinulle ja kaikille muille :Heartred:Heartred:Heartred:Heartred:Heartred

nimimerkillä esikoista odottavan aika on yllättävän pitkä :wtf

Tsemppiä teille kaikille jotka painivat tän tunteen kanssa. Minä myös.

Toivon kovasti täällä että tämä olisi esikoisen odotuksen aiheuttamaa neuroottisuutta eikä mikään vaisto.
 
Tultiin kaveri porukan kanssa mökille. Kaveri 15vuoden takaa, kysyi varmaan n.3h jälkeen, et oonko raskaana :hilarious: . Luulin et olin soluttautunut niin hyvin, mut ei. Lukee vissiin jo otsassa :hilarious: .

Mulla on aivan jäätävä nälkä, siis ihan hullu ja pohjaton. Jotenkin muistan tän vaiheen raskaudesta aina tosi väsyttävänä aikana, mut nyt ei väsytä mut voisin syödä mitä vaan :p . Kohdussa tuntuu ”kasvukipua”, samalta siis tuntuu kun aijemminkin. Semmosta vähän repivää, ihan kun sielä paisuis ilmapallo. Ärsyttää kyllä hetkittäin mieltä, kun siitä tulee sellanen epämukava olo. Tietty oon päällimäisenä onnellinen et kaikki tuntuu etenevän normaalisti :grin . Joskus oon lukenut, et jos synnytyskivut tulis yhtäkkiä naiselle, se kuolis siihen kipuun. Et sen takia synnytys kolottaa ja tuntuu hetkittäin epämukavalle, tietenkin lopussa eniten. Naisen keho valmistautuu synnytykseen. Koitan sit vaan ajatella vihlasut ja repäsyt, tälläsenä kehon omana valmistautumiskeinona :laughing002 vaikka suurimmaks osaks tuntuukin inhottavalta ja menee hetkittäin kärttyseks, kun niitä joutuu kestämään.

Aurinkoisia heinäkuun päiviä kaikille! Tsemppiä odotukseen!

Unelmalle voimia :grumpy: ! Tosi kurja tilanne:Heartpink
 
Takaisin
Top