Vaikka en Masu olekaan niin sen verran laittaisin kommenttia että etuseinässä istukka saa olla. Ja siitä ei ole muuta ongelmaa kuin että liikkeet tuntuu heikommin vatsan päältä. Mutta kohdun suulla istukka ei saa olla, yhtään. Silloin synnytys hoidetaan keisarinleikkauksella verenvuotoriskin vuoksi. Käsittääkseni silloin ei puhuta vain riskistä vaan vaara on todellinen. Mutta vaikka raskauden alussa istukka olisikin kohdunsuun päällä osittain tai kokonaan, se "siirtyy" kohdun kasvaessa johonkin suuntaan, ja tämän jälkeen ainakaan istukka ei ole estämässä alatiesynnytystä.
Voi kissus, otan osaa teidän murheisiinne, ja vaikka meillä ei täysi sota olekaan päällä niin meinasin kilahtaa tänään ihan kokonaan rakkaalle miehelleni. Hänellä on ajatus, ja hän luulee että maailma jakaa sen hänen kanssaan vaikkei hän avaisikaan suutaan! Olin lähdössä neuvolaan, ja meillä pojat vinkuu aikaa tietokoneelle ja tv:lle jatkuvasti. Yleensä heille annetaan aikaa aamulla, ja sen jälkeen tilanteen mukaan. Miehen mielestä se on ihan ok ajanvietettä, ja pojat tykkää. Äiti on se hirmu joka sanoo että nyt pihalle! Mies oli antanut luvat ja olen sanonut koko kesän kun jurppii että joutuu olemaan se monsteri ja kieltämään, vaatimaan sulkemista jne. Mies oli lähdössä kauppaan, ja pojat tuumasivat että he lähtevät kaverilleen/kirjastoon kun tämä peli on koneella pelattu. Sanoin miehelle että mun aika ei odota, katso että ovet on lukossa kun talo on tyhjä. Hän ihmetteli että mitä pitäisi tehdä, tuumasin että varmaan nyt pitäisi sopia sanallisesti jotain poikien kanssa että he ovat kotona tai lähtevät heti, huonekin pitäisi siivota loppuun ennen lähtöä. Minä lähden neuvolaan, mieti nyt! Ja heidän ulko-ovien sulkemiset ovat aika heikoilla kantimilla. Niin ne murheet muuttuvat kun lapset kasvavat. Meillä ei ole enää se murheena että minkävärinen haalari lapsilla on. Vaan missä he ovat, milloin he ovat tulossa ja millä kulkevat. Ikää on todella se 7 ja 9.