Heinäkuun höpötykset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Menna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onneksi me ollaan uskottomia :biggrin vai uskomattomia? Uskonnottomia? Niin voidaan järjestää ihan millaiset kemut tahansa. Miten olis sellanen leijonakuningas-tyylinen vauvan esittelytilaisuus?

Olen jopa miettinyt sellaista, että heti kun vauva syntyy niin laittaa kaikille tekstarin että "nimeksi muuten tulee..." niin pääsee siitäkin vaivasta, kun eihän sitä tilaisuutta VAUVALLE järjestetä kuitenkaan. Tai ainakaan allekirjoittaneella ei ole mitään palautetta omasta kastetilaisuudesta :happy112 Tulkoot sitten kun tulevat katsomaan.

No tässä on kyllä vakavampikin puoli, mun vanhemmat on eronneet jo yli 15 vuotta sitten ja mun isä vihaa mun äitiä YHÄ niin paljon, ettei heitä uskalla samaan huoneeseen laittaa :sad001 Joten vaikka haluaisi miten perinteiset juhlat, ei tule onnistumaan. Mun käly on ihan ihmeissään että miten joku voi yhä olla niin katkera ja aikoo kyllä heidän lapsen ristiäisiin pyytää molemmat samaan aikaan, siitä vaan jos mielen haluaa pahoittaa. "Eikai nyt oman lapsenlapsen juhlissa ala mitään kuittailemaan, ei kukaan voi olla sellainen" VOI KYLLÄ VOI!
 
Mä niin tiedän EeVei ton vanhempien vihoittelun.. Omat vanhemmat eivät myöskään voineet olla saman katon alla eronsa jälkeen. Kaikki omat juhlat järjestettiin aina kahdessa eri paikassa, halusin tai en jne. Nyt isäni on siis jo kuollut, eli sen puoleen ei tarvitse raapia päätä.
 
Minä oon alkanu ristiäisiä miettimään heti kun raskausviikkoja oli täynnä 12 :D Paikka on valittuna, mutta ei vielä varattuna, mutta luulempa sen järjestyvän sitten kun vauva on maailmassa. Mekin ollaan päädytty seurakunnan tiloihin, sillä se on jotenkin stressittömämpää+kaikki vieraat mahtuu hyvin. Itse olen miettinyt, että haluaisin pyytää ystävääni/tulevaa kummitätiä laulamaan yhden biisin tilaisuudessa... Jotenkin paljon olen raskauden aikana kuunnellut Jonne Aaronin laulamana Katri Helenan biisiä Lintu ja Lapsi. Se olisi jotenkin ihana jos sen voisi ystäväni siellä esittää (jos siis suostuu). Siis jos joku nyt hoksaa ton biisin niin erityisesti haluaisin sen tommosena hidastemposempana niinku Jonne sen on sovittanut, enkä niinkään alkuperäisenä. Mutta olen site miettiny, että ruukaako ristiäisissä olla mitään tämmöstä ylimäärästä ohjelmaa ja onko se jotenki tyhmää haaveilla tommosesta? :s

Te jokka aijjotta pitää ristiäiset, niin montako kummia ootte valinnu ja tuleeko teille yhtään ns. epävirallisia kummeja? Meidän poitsulle on valittu yhteensä 5 kummia joista yksi on siis epävirallinen kummi.
 
Retrokki, ei varmastikaan ole missään määritetty, etteikö ristiäisissä voisi olla "esityksiäkin". Jokainenhan tekee asiat omalla tavallaan, ja se mikä miellyttää sinua on varmasti oikein hyvä järjestely.
Meillä on ihan mietinnässä nuo kummit vielä.. Mulla ei juurikaan ole sellaisia läheisiä ystäviä, ketä voisi harkita, ja isännän sisarukset taitaa olla kummeina noille aikaisemmille lapsille. Tietty mulla on kaksi siskoa, joita voi harkita. Mutta siis, ihan kesken on tämän asian miettiminen!
 
Me tehtiin kummeissa linjaus, että sisaruksia ei pyydetä kummeiksi. Meillä ajatus oli siinä, että tädit, sedät ja enot on iso osa jo valmiiksi lapsen elämää niin "laajennettiin" vauvan tukiverkostoa ottamalla meille tärkeät ystävät kummeiksi :)
 
Eevei: Meilläkin vanhemmilla oli ennen tuollaista, että eivät oikein voineet olla samassa tilassa, mutta onneksi nyt jo pystyvät siihen ja jopa ihan hyvissä väleissä! :) Meillä ei siis aiemmin ollut juurikaan sukujuhlia joissa olisi esim. isäni ollut paikalla (asuimme äidin kanssa, niin meidän juhlat järjestettiin siellä). Onneksi äitipuoleni kuitenkin on saanut isääni hieman järkeä ja äiti osaa käyttäytyä tietyissä tilanteissa. :D

Retrokki: Eiköhän ne ristiäiset voi järjestää ihan omannäköisiksi, että jos haluaa esiintymistä. :) Itselläni ongelmissa päättää laulettavia lauluja, kun tuntuu ettei osaisi karsia. Pitää lähempänä keskustella papin kanssa, että montako virttä/muuta laulua olisi järkevää. Olen ymmärtänyt, että normaalisti olisi kaksi: yksi alussa ja yksi lopussa?

Ja meille tulee tosiaan se kaksi kummia. Minun isosiskoni ja miehen isoveli. Molemmilla olisi ollut enemmänkin sisaruksia, mutta nuo ne "läheisimmät" johtuen kai pienestä ikäerosta. Ja halusimme vain kaksi kummia, koska emme jaksaneet miettiä kenet sitten pyytäisimme ja sisarusten puolisoja emme kummeiksi pyytäneet ihan sillä, että minä ja siskon mies olemme niin eri planeetoilta ettei tuntunut luontevalta häntä kummiksi pyytää ja koska emme häntä pyytä, niin emme viitsi miehen veljen kihlattuakaan pyytää. Kavereita emme ristiäisiin kutsu, vaan ehkä heille järjestämme jotain omaa tilaisuutta joskus myöhemmin. Kummallakaan ei ole niin läheisiä ystäviä, että kummiksi kutsuisi tai ainakin nykyään nähdään noita ystäviä niin kovin harvoin.
 
Mile: Kauan siihen meni että alkoivat tulla toimeen, vai pitääkö munkin odottaa että joku heittäisi veivinsä :smiley-angry005 yli 15 vuotta on jo niin pitkä aika, että tuskin tilanne mihinkään korjautuu enää. Faijakin jo kohta 65v, ja ei vieläkään ole tullut mieleenkään että vikaa voisi olla ehkä hänessäkin. Ylipäänsä millään saralla...

Harmi kun miekin olen saanut niin hienon käytösmallin siltä että edelleenkin pitää joskus oikein taistella että pystyy myöntämään toiselle "Olet oikeassa, minä olen väärässä, anteeksi", mutta kyllä itseään voi kehittää jos vain haluaa kovasti ja tiedostaa omat heikkoudet :happy119
 
Meilläkin oli linjauksena että meidän veljistä kukaan ei ole kummi kun he ovat jo enoja ja setijä ja ei ees niin läheisiä meidän kanssa. Kummeiksi meillä on valittu minun serkkuni ja mieheni ja minun kolme erittäin hyvää ystävää!
 
EeVei: Mitähän siinä olis mennyt... Kymmenisen vuotta kai, en ihan tarkkaa muista. Tässäkin taustalla sitten se, että veljelläni ja isälläni meni sukset ristiin ennen veljen tytön ristiäisiä ja meinasi kieltää isääni tulemasta lapsenlapsensa ristiäisiin ja äitini oli sitten isäni puolella tässä, niin kaipa se edesauttoi noiden sopua. :D Vähän jääräpäitä nuo meidän perheen miehet aina joskus ja niiiiiin pitkävihaisia.
 
Joo no tuota ei varmaan voi odottaa, ollaan veljen kanssa samalla mielellä tässä asiassa, ja äitikään tuskin on unohtanut kaikki auton uudelleenmaalaukset naarmutusten jäljiltä, öiset hiljaiset puhelut, postimyyntiluettelotavaroiden vyöryn, poliisille ja lastensuojeluun tehdyt aiheettomat ilmoitukset jne.... että lähtisi iskää ikinä puolustamaan millään saralla.

Kumpa meistä tulisi hyviä vanhempia, niin myötä- ja vastamäessä :)
 
Mä olen miettinyt tosi paljon nimen antoa... mut ekana noi kommentit ettei unohdu.
Mun vanhemmat eros 2000 ja eilen olivat ekan kerran samassa huoneessamuutaman minuutin.
Kastejuhlissa voi olla esityksiä, tosi usein lapset laulaa siellä jonkin kauniin laulun.

Mulle nimi on HIRVITTÄVÄN tärkee juttu, koska se kulkee mukana koko elämän ja jotenkin uskon että nimestä saa tietyllä tavalla voimaa. En kuitenkaan ajatellut kastaa lasta, koska en kuulu kirkkoon ja samalla mietin että kaikki muut mun lapset on kastettu. Eli pitäiskö tää seuraavakin? Nimenanto juhlan haluan järjestää, Kummi ehdokkaat ei kuitenkaan kuulu kirkkoon, eli en oikeen tiedä ketä kummeiksi. No onneks on vielä pikkasen aikaa miettiä.
 
Täällä kanssa pähkäillään ristiäisiä. Omat vanhemmat alkaa olla jo iäkkäitä ja liikkuminen on mitä on ja tällä hetkellä isä ei edes pysty vaivojensa takia ajamaan autoa ja äitillä ei ole ajokorttia. Huoh. o_O Äiti onkin väläytellyt että jos ristiäiset pitäisi siellä heidän luonaan joka on 80 km meiltä tästä kotoa. Sikäli olisi helppoa että heidän ei tarvitsisi stressata ristiäisiin pääsystä ja matkustamisesta ja siellä olisi tilaakin mukavasti. Meidän omaan kotiin ei siis ainakaan mahduta vaikka perheen kesken vain juhlitaan (minun ja miehen vanhemmat ja sisarukset + kummi), kerrostalo kaksiossa ku asustellaan. Jos kaikki pääsevät paikalle, väkeä kertyy kuitenkin kummien lopullisesta määrästä riippuen 13-15 aikuista ja 7 lasta meidät itsemme mukaanlukien. Kummeja siis tulossa 2 tai 3. Kaksi on jo päätetty, kolmatta mietitään vielä kun en tiedä onko pojalla oltava se miespuolinen kummi myös ;) Toinen kummi on mieheni sisko ja toinen yhteinen hyvä naispuolinen ystävämme. No, onneksi jotain on päätetty, nimittäin se tärkein eli nimi :love017

Ja taas vaan jaksan ihmetellä ajan kulua, tänään rv 32+0. Ihan pian vauva onkin jo täällä, alkukuusta kun on tuo laskettu aika. Voisi jopa ajatella että pisimmillään se 10 viikkoa enää. 10 VIIKKOA! Miltähän hän näyttää, onko luonteeltaan yhtä itsepäinen mutta leppeä kuin vanhempansa ja mitenkähän me häntä osataan hoitaa ja kasvattaa?! Yksi asia on onneksi varma; oon aivan umpirakastunut poikaan jo ennen syntymää :love022Ihana ihana ihana vauva <3 (Olipas imelää :laughing002 ai mitkä hormoonit?).
 
Meilläkin pähkäillään ristiäisiä ja sitä kun kummeja tulee olemaan 4 kappaletta mutta yksi ei kuulu kirkkoon niin mitenköhän pappi suhtautuu siihen yms :/ meillä on kolmio missä asustetaan mutta ei kyllä mahduta sinne niitä ristiäisiä viettämään kun ihmisiä tulee varmaan se 20-30 kpl niin pitää kysellä kirkosta että onko heillä jotain tilaa missä järjestää pienet pullakahvit :) Täälläkin on jo nimi päätetty jee!
 
Meilläkin on nimi valmiina pienokaiselle. :) Ristiäissuunnitelmatkin hyvällä mallilla. Ainakin näin alustavasti. Tarpeen mukaan tehdään muutoksia sitten. ^^ Ei enää kauaa pienokaisten syntymään, mutta silti välillä tuntuu, että siihen on niiiiin hirmuisen kauan. Meinaa viikot mennä välillä turhan hitaasti, kun on vaan kotosalla. Pitäisi kai osata nauttia, kun on vielä paljon omaa aikaa, mutta en mie oikein ossaa... :D
 
Meillä järjestetään ristiäiset anoppilassa, kun meillä on pieni kaksio niin ei kaikki mahtuisi. Hieman tuottaa ehkä vaikeuksia kun asuvat reilun 20km päässä lähikunnassa että pääsevätkö kaikki paikalle. Kummit on oikeastaan jo päätetty mutta ei kaikkia vaihtoehtoja lyöty lukkoon. Etunimi on päätetty jo ajat sitten!:) mutta toista saatikka sitten kolmatta nimeä ei keksitä millään! Kait nekin jossain vaiheessa vaan keksii ja ihmettelee miten ei heti tajunnut:D
Itsestäkin tuntuu että viikot on alkanut madella, kai sitä pienokaista vaan odottaa niin malttamattomasti<3
 
Meillä taitaa olla poika tulossa, vaikka se ei varmaa olekaan. Harmi vaan, että juuri pojan nimestä ollaan niin epävarmoja... on yksi nimiehdotus ensimmäiseksi nimeksi, mutta kumpikin on siitä vähän epävarma. Parempiakaan ei olla keksitty, että ehkä se sitten on se nimi. Toisaalta olen huojentunut, jos ei tarvi antaa nyt tytölle nimeä, kun tytön toisesta nimestä oli vähän erimielisyyksiä.

Vielä kun jaksan tämän ja huomisen, niin on eka työviikko takana loman jälkeen! Hienoa. On ollut kyllä vähän rankkaa, mutta kyllä se tästä. Kunhan ei miehen flunssa tarttuisi mulle, *turhaa toivoa*...

Musta on taas alkanut tuntumaan, että on Nälkä koko ajan! Vaikka just söin aamupalan, taas ois nälkä.
 
Tsemppiä elenna töissä jaksamiseen! Ja mä niin jaan ton jatkuvan nälän tunteen, ihan koko ajan voisi ja pitäisi syödä jotain... kumma, kun en edes oikein mitään saa aikaiseksi, eli kulutus on kyllä ihan minimissään.
 
Eilen tuli kaksi tukevasti humaltunutta, rähjäistä tatuoitua miestä onnittelemaan ulkona oikein kätellen. Eivät meinanneet millään jättää mua rauhaan. Etenkin toinen oli ihan huumassa, kyseli kuinka pitkällä olen ja onko ensimmäinen ja hoki, miten ihana ja iloinen asia ja tuijotti mahaa kuin olisi syönyt sitä silmillään. Ja sit se kysyi, onko mulla miestä :D! Kun näytin sormuksia että kyllä joo naimisissa olen, niin sen onnellinen ilme hiipui vähäksi aikaa, mutta sitten se tokeni ja pani minut lupaamaan, että otan mieheni mukaan synnytykseen, kun aika on (no tottakai). Hoki, että se on miehelle niin tärkeää. Iloinen, onnellinen asia. Lopulta se sen juopunut toveri otti sitä käsivarresta ja sanoi, että nyt kyllä jatketaan matkaa. Ja mä lähdin pesemään käteni.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top