Heinäkuun höpöttelyt
- Ketjun aloittaja hillevi
- Aloituspäivämäärä
IhaNainen
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Tänään kävi rakas ystävä vuosien takaa kylässä ja sanoi että "Oot kyllä pienentynyt, ennemmin kuin paisunut tuon raskauden myötä." Kieltämättä mulla on pääsääntöisesti tosi hyvä olo, ei turvotusta eikä juurikaan kolotuksia, korkeintaan hetkellisiä. Olen kyllä niin onnellinen parhaillaan tästä odotuksesta! Ja koko perheestä :D
IhaNainen
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Hmm no toinen lapsi tulossa. Ensimmäinen raskaus aikanaan päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, josta edelleen syytän sitä saakutan sikainfluenssarokotetta. Eli kolmas raskaus. Ystävä piirissä on paljon lapsia ja olen aina ollut kovin kiinnostunut näistä asioista, jos jotakin sellaista tarkoitit 
Jossain vaiheessa jo murehdin etten koskaan edes tule saamaan omaa perhettä, kun tuntui että ikää vaan karttuu eikä sitä oikeaa miestä tule kohdalle. Tai no tulihan niitä, mutta muuttuivat sitten tavalla tai toisella ei niin oikeiksi, tai itse muutuin. No hyvä näin, nyt olen tasapainoisessa ja hyvässä parisuhteessa. Töitä tuli tehtyä ja uraa luotua, mitä en kyllä koskaan haaveillut, osannut edes haaveilla moisesta nuorempana. Ilmeisesti minun tähtiini oli kirjoitettu tämä elämän kulku näin 
Jossain vaiheessa jo murehdin etten koskaan edes tule saamaan omaa perhettä, kun tuntui että ikää vaan karttuu eikä sitä oikeaa miestä tule kohdalle. Tai no tulihan niitä, mutta muuttuivat sitten tavalla tai toisella ei niin oikeiksi, tai itse muutuin. No hyvä näin, nyt olen tasapainoisessa ja hyvässä parisuhteessa. Töitä tuli tehtyä ja uraa luotua, mitä en kyllä koskaan haaveillut, osannut edes haaveilla moisesta nuorempana. Ilmeisesti minun tähtiini oli kirjoitettu tämä elämän kulku näin 
Käytiimpäs tänään (tai oikeastaan eilen) tutustumassa synnytyssairaalaan eli TAYS:iin. Eihän siellä varsinaisiin synnytyssaleihin päästy käymään, mutta nähtiin paljon kuvia ja käytiin katsomassa, mihin pitää ilmottautua. Ihan hyvä sekin, niin osaa sitten mennä oikeeseen paikkaan, kun aika koittaa :) En vaan ollut tullut tosiaankaan aikaisemmin ajatelleeksi, että neuvolakorttia pitäisi kantaa koko ajan mukana ennen, kun tuolla sanottiin asiasta ja sitten vielä kysyttiin, että kuinkas monella se on mukana tällä hetkellä. Onneksi ei ollut mukana ihan kaikilla muillakaan :D
Se tosiaan kannattaa kuljettaa mukana... Itse jouduin karvaasti sen kokemaan kun menin yskää valittamaan ihan päivystykseen ja päädyinkin sieltä kiireellisenä päivystyspotilaana äitiyspolille ja kortti ei ollutkaan mukana... Sain aika monta kertaa kuulla, että ompele nyt jatkossa se kortti siihen käsilaukkuun kiinni!!
Jonnukka
Vauhtiin päässyt keskustelija
Itse yritin varata tuollaisen tutustumiskierroksen omaan synnytyssairaalaan, mutta vastauksena tuli etteivät järjestä kesäisin. Netistä löytyy dia-esitys jonka voin katsoa, hah. Ei ole tarpeeksi henkilökuntaa kuulemma. Synnytystapa arvion yhteydessä käyn kuitenkin omatoimisesti tutkailemassa paikkaa :)
nappo
Sukkela juttelija
Juu Poris ei ole enää mitää. Harmittaa et ku tääl ensikertalaisia ollaan niin olis ollu kiva käydä tutustumassa Porin toimintaan ku ainut mitä siellä sairaalassa oon käyny niin siitäkin on jokunen vuosi aikaa..
Kovasti valmennuksessa näytettiin kuvia et mistä sinne mennää jne... No kai sie si ohjataa oikeeseen paikkaa ku on tosi kyseessä :D
Kovasti valmennuksessa näytettiin kuvia et mistä sinne mennää jne... No kai sie si ohjataa oikeeseen paikkaa ku on tosi kyseessä :D
Kellitys
Piirimestaruustason postaaja
Nyt olen minäkin alkanut nähdä unia synnytyksestä. :D Varsin omituisia synnytysunia kyllä ovat olleet, tuskin kuitenkaan ihan unien tapaan synnytys menee. Todennäköisesti on vielä se n. kuukausi aikaa synnytykseen, mutta silti alkaa jo tuntua siltä, että voisikohan sen skipata. En todellakaan ole unohtanut sitä kipua, mutta harva siitä synnytyksestä täysin kivuitta selviää. Sattuu ne supistukset yleensä edes vähän, ennen kuin saa puudutetta. Pitää aloittaa itsensä henkinen tsemppaus jo: sattuuhan se, mutta kyllä se ohi menee! Ja lopputuloksena on nyytti kainalossa. Sitä onnea odotellessa. 
Liitoskivut nähtävästi kiusaavat nyt sitten silloin tällöin. Onneksi ei ole uudestaan tullut ongelmaa kävelemisen kanssa kuitenkaan. Meidän piti pieneen reissuunkin vielä lähteä ihan päiväselti, mutta tytölle nousi kuume. Meni onneksi parissa päivässä ohi. Hirveästi ei ole kyllä liikuntaa nyt harrastettu, ja tuntuukin, että nyt sitä painoa on varmaan sitten tullut. Herkuteltukin on vähän, mutta onneksi aika paljon myös ihan fiksuja herkkuja, kuten mansikoita. Eikä aina minkään kermavaahdon kera. Noh, ylimääräistä ei kyllä edelleenkään ole muualla kuin mahassa, joten eiköhän niistä kiloista eroon pääse sitten, vaikka siinä menisi aikaa. Olen muutenkin suunnitellut sellaista ajankäyttökalenteria meidän perheen aikuisille, sen avulla saisi ehkä itseään niskasta kiinni myös liikunnan suhteen sitten Paken synnyttyä. Lasten kanssa kun tuntuu aina löytyvän tekosyitä, miksi liikkuminen ei niin onnistu. Kun pitää olla lastenkin kanssa, ei viitsi jättää puolisoa yksin lastenvahdiksi kovin monta kertaa viikossa yms. Mutta voihan sitä kuntoilla kotonakin. Moisen kalenterin suunnittelukin on hauskaa, jospa se tekisi sitten toteuttamisestakin hauskempaa. :D Aion siis siihen sisällyttää muutakin kuin liikuntaa, esim. kotitöiden jakamisen voi laittaa siihen, kissojen ja koirien leikittämisen ja hoitamisen (varsinkin kissojen leikitys on jäänyt vähän paitsioon sekin, vaikka edes 10 min päivässä olisi jo tarpeeksi), yhteisen ajan puolison kanssa, leikkihetket tytön kanssa yms. Kaikenlaista olen itselleni tämänkin vuoden mittaan lupaillut, ja silti menee liikaa aikaa kaikkeen ihan muuhun. Ja olen muutenkin aina saanut paremmin aikaiseksi, kun on kunnon suunnitelmat ja listat tehtävistä asioista.
Ihanaa heinäkuuta ja loppuodotusaikaa kaikille! :) Pikkuhiljaa niitä pieniä elokuisia alkaa syntyä lisääkin.
Pitää aloittaa itsensä henkinen tsemppaus jo: sattuuhan se, mutta kyllä se ohi menee! Ja lopputuloksena on nyytti kainalossa. Sitä onnea odotellessa. Liitoskivut nähtävästi kiusaavat nyt sitten silloin tällöin. Onneksi ei ole uudestaan tullut ongelmaa kävelemisen kanssa kuitenkaan. Meidän piti pieneen reissuunkin vielä lähteä ihan päiväselti, mutta tytölle nousi kuume. Meni onneksi parissa päivässä ohi. Hirveästi ei ole kyllä liikuntaa nyt harrastettu, ja tuntuukin, että nyt sitä painoa on varmaan sitten tullut. Herkuteltukin on vähän, mutta onneksi aika paljon myös ihan fiksuja herkkuja, kuten mansikoita. Eikä aina minkään kermavaahdon kera.
Noh, ylimääräistä ei kyllä edelleenkään ole muualla kuin mahassa, joten eiköhän niistä kiloista eroon pääse sitten, vaikka siinä menisi aikaa. Olen muutenkin suunnitellut sellaista ajankäyttökalenteria meidän perheen aikuisille, sen avulla saisi ehkä itseään niskasta kiinni myös liikunnan suhteen sitten Paken synnyttyä. Lasten kanssa kun tuntuu aina löytyvän tekosyitä, miksi liikkuminen ei niin onnistu. Kun pitää olla lastenkin kanssa, ei viitsi jättää puolisoa yksin lastenvahdiksi kovin monta kertaa viikossa yms. Mutta voihan sitä kuntoilla kotonakin. Moisen kalenterin suunnittelukin on hauskaa, jospa se tekisi sitten toteuttamisestakin hauskempaa. :D Aion siis siihen sisällyttää muutakin kuin liikuntaa, esim. kotitöiden jakamisen voi laittaa siihen, kissojen ja koirien leikittämisen ja hoitamisen (varsinkin kissojen leikitys on jäänyt vähän paitsioon sekin, vaikka edes 10 min päivässä olisi jo tarpeeksi), yhteisen ajan puolison kanssa, leikkihetket tytön kanssa yms. Kaikenlaista olen itselleni tämänkin vuoden mittaan lupaillut, ja silti menee liikaa aikaa kaikkeen ihan muuhun. Ja olen muutenkin aina saanut paremmin aikaiseksi, kun on kunnon suunnitelmat ja listat tehtävistä asioista.Ihanaa heinäkuuta ja loppuodotusaikaa kaikille! :) Pikkuhiljaa niitä pieniä elokuisia alkaa syntyä lisääkin.
Kyyneleet alkoi virtaamaan kun luin Kellityksen viimoisen lauseen :)
LA tosiaan lähestyy ja jotenkin sitä turvaa ajatuksissaan tähän foorumiin. Ihanaiselle ja kaikille muillekin hyvää heinäkuuta. Käyn täällä aina välillä lukemassa kanssasisarten ajatuksia, saaden näin vertaistukea olemiseeni :)
LA tosiaan lähestyy ja jotenkin sitä turvaa ajatuksissaan tähän foorumiin. Ihanaiselle ja kaikille muillekin hyvää heinäkuuta. Käyn täällä aina välillä lukemassa kanssasisarten ajatuksia, saaden näin vertaistukea olemiseeni :)
polkulainen
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tutustuttiin sitten tänään tuohon synnytyssairaalaan. Tuli hieman ristiriitainen olo: aiemmin on sanottu, että saa itse päättää kivunlievityksestä, mutta nyt pidettiinkin epiduraalia ihan itsestään selvyytenä.
Jossain jo kyselinki, onko kukaan meinannu hankkia äitiyspakkaukseen reunapehmusteen vai onko ihan turhake?
Täällä alkas kaikki olla valmista pientä varten, nyt eikun odotellaan, että saadaan pieni tuhisija syliin
Tsemppiä ja mukavaa odotusta kaikille elomammoille! :)
Täällä alkas kaikki olla valmista pientä varten, nyt eikun odotellaan, että saadaan pieni tuhisija syliin
Tsemppiä ja mukavaa odotusta kaikille elomammoille! :)
Jännä ettei ole enempää elovauvoja syntynyt, kohta kyllä! Mullakin vaikka on LA 31.8. tai joissain laskureissa jopa 1.9., on sektioon enää kuusi viikkoa. Se on pysäyttävän vähän.
Synnytystunnelmiin pääsin keskiviikkona, kun meidän uuhi poiki kaksoset. Olin alusta loppuun paikalla muka avustamassa - ensikertalaisia sekä minä että uuhi - mutta onneksi kaikki sujui mallikkaasti. A-kaksosta tosin jouduin auttamaan puolitoista tuntia ennen kuin oikea imuote löytyi ja sai tuiki tärkeät ternit. Nyt ovat molemmat terhakkaina pihalla. Tosi pieniä olivat, ehkä aavistuksen ennenaikaisia, arviolta (käsituntumalla) puolitoista kiloa, kun tavoitepaino olisi ihmisvauvan verran.
Sen verran siinä herkistyin, että sain illalla sympatiasupistuksia, mutta onneksi täällä masuasukki on pysynyt vielä matkassa. Leppoista loppuaikaa kaikille!
Synnytystunnelmiin pääsin keskiviikkona, kun meidän uuhi poiki kaksoset. Olin alusta loppuun paikalla muka avustamassa - ensikertalaisia sekä minä että uuhi - mutta onneksi kaikki sujui mallikkaasti. A-kaksosta tosin jouduin auttamaan puolitoista tuntia ennen kuin oikea imuote löytyi ja sai tuiki tärkeät ternit. Nyt ovat molemmat terhakkaina pihalla. Tosi pieniä olivat, ehkä aavistuksen ennenaikaisia, arviolta (käsituntumalla) puolitoista kiloa, kun tavoitepaino olisi ihmisvauvan verran.
Sen verran siinä herkistyin, että sain illalla sympatiasupistuksia, mutta onneksi täällä masuasukki on pysynyt vielä matkassa. Leppoista loppuaikaa kaikille!
Kellitys
Piirimestaruustason postaaja
Onnittelut Hellille karvaisista vauveleista! On sitä synnytystä kyllä aina jännä seurata, ja pienten vauveleiden elämän ensihetkiä. :) Saat nyt nauttia niistä pikkuisista ennen oman syntymää. Oispa meilläkin kissanpentuja talossa, mutta on jotenkin ollut viime kuukausina ihan muuta mielessä kuin kasvatussuunnitelmat. :D
Tänään kuukausi laskettuun aikaan! Luulisi, että joitain elokuisia syntyisi jo heinäkuun puolella. Tuskin kaikki mennään lasketulle ajalle tai sen yli. Pakko on itsekin täyttää auto äärimmilleen, kun lähdetään tänään takaisin Jyväskylään. Äitini luona on ollut säilytyksessä mm. turvakaukalo ja vaunukoppa, ja tietysti esikoiselta pieneksi jääneet vaatteet. Äiti on kyllä luvannut tuoda ihan lähiviikkoina noita tavaroita, mutta ajattelin, että jos edes sen turvakaukalon saisi nyt vietyä. Se on sitten ikävä, jos sitä ei olekaan ja vauva päättäisi syntyä etuajassa. Vaatteet nyt saa aina mahtumaan jonnekin koloseen.
Kovasti tekisi mieli kaikenlaista tehdä, mutta sitten kyllä on vähintään ilta tai seuraava päivä hankalampi. On jomotusta ja epämukavaa oloa välillä. Mutta jos vaikka saisi ikkunanpesun suoritettua loppuun ensi viikon aikana, niin sitten voisin ainakin yrittää ottaa iisimmin. :D
Tänään kuukausi laskettuun aikaan! Luulisi, että joitain elokuisia syntyisi jo heinäkuun puolella. Tuskin kaikki mennään lasketulle ajalle tai sen yli. Pakko on itsekin täyttää auto äärimmilleen, kun lähdetään tänään takaisin Jyväskylään. Äitini luona on ollut säilytyksessä mm. turvakaukalo ja vaunukoppa, ja tietysti esikoiselta pieneksi jääneet vaatteet. Äiti on kyllä luvannut tuoda ihan lähiviikkoina noita tavaroita, mutta ajattelin, että jos edes sen turvakaukalon saisi nyt vietyä. Se on sitten ikävä, jos sitä ei olekaan ja vauva päättäisi syntyä etuajassa. Vaatteet nyt saa aina mahtumaan jonnekin koloseen.
Kovasti tekisi mieli kaikenlaista tehdä, mutta sitten kyllä on vähintään ilta tai seuraava päivä hankalampi. On jomotusta ja epämukavaa oloa välillä. Mutta jos vaikka saisi ikkunanpesun suoritettua loppuun ensi viikon aikana, niin sitten voisin ainakin yrittää ottaa iisimmin. :D
Mulla olis vielä kuus viikkoa laskettuun aikaan. Ja vielä olis kaikkee pikkusälää hankittavana, mutta sainkin töistä niin mukavan kirjeen, että palkkaa ei tule ollenkaan. Päinvastoin, oon miinuksella 61 euroa, kun jostain ihmeen syystä perivät lomarahoja takaisin !! 
Liittoon otin yhteyttä heti perjantaina sähköpostilla, toivottavasti saisivat jotain tolkkua tähän asiaan. On se mukava, kun on jo muutenkin sairaslomien takia elänyt tosi niukasti ja sitten ei tulekaan mistään rahaa. Onneks mies tienaa ihan hyvin. Sekään ei vaan kauheesti lohduta, kun tuossa vieressä olis kauhee läjä isoja laskuja odottamassa miehen palkkapäivää. Ei vaan jaksais enää tapella pomon kans näistä asioista!
Liittoon otin yhteyttä heti perjantaina sähköpostilla, toivottavasti saisivat jotain tolkkua tähän asiaan. On se mukava, kun on jo muutenkin sairaslomien takia elänyt tosi niukasti ja sitten ei tulekaan mistään rahaa. Onneks mies tienaa ihan hyvin. Sekään ei vaan kauheesti lohduta, kun tuossa vieressä olis kauhee läjä isoja laskuja odottamassa miehen palkkapäivää. Ei vaan jaksais enää tapella pomon kans näistä asioista!
~Jäde~
Päivystävä dosentti
Mä sain sentäs töistä tän kuun palkan,mut kela olettaa että sillä tän kuun palkalla eletään tää ja ens kuu.ens kuussa saan kelasta vaan 156 euroa,sillä pitäisi ostaa vauvalle vaippoja ja ois kiva ostaa itellekkiin jotain ja laskutkin ois maksettava.no mun laskut menee nyt sit miehen rahoista,kyllä v*****aa.
IhaNainen
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Jaa kyllä mulla vaan Kelan päivärahat aalkoi juosta samana päivänä kuin työnantajan maksama palkka loppui aikanaan. Nythän en ole välissä töissä käynyt, mutta tavallaan laskennallisesti olis palkkaus lokakuulle, kun olen irtisanonut itseni. Tuosta huolimatta kyllä mulla alkaa päivärahat ihan normaalisti kulkea. Selvitteleppä asiaa hieman Kelan kanssa. Niin ja kyllä tässä meidän äitien tulot joka tapauksessa laskee, niin on se ihan kohtuus että isät maksavat vähän toisellalailla noita normi kuluja!