Hehkeä huhtikuu

Voi ei Sasuli... Mä en edes tunne teitä, mutta itken silmät päästäni täällä... Miten voikin elämä olla epäreilua! Kamalaa.....  Ihan hirvittävästi voimia ja jaksamista teille ja hyvää matkaa pienelle enkelipojalle.
 
Tippa tuli täälläkin silmään ;( Paljon voimia sasuli90 <3

Outi24 Meillä oli 36+4 painoarvio aikas huikee myös :D Lääkäri otti sen kaksi kertaa heittojen vuoksi ja sai tälläiset lukemat 3,7kg ja toisella mittauksessa 3,9kg. Ei mikään keijukainen siis :) No mutta nyt olis sitten Torstaina TAYSsiin aika ja mikäli sinne mahtuu silloin niin ottavat käynnistykseen <3 Tai sitten perjantaina! <3 Ei malttaisi odottaa <3
 
Suuret osanotot sasuli90 sinne teille! Itkuhan se tuli, kenellekkään toivois tuollaista! Voima halauksia täältä <3
Millä viikoilla sinun enkelipoika syntyi??





Omaa napaa tänne, yhtenä vielä ollaan. Jotain se varoittelee tuolla mutta ulos ei vielä halua tulla!Noh, päivä kerrallaan eteenpäin. Väsymys on jotain ihan mahotonta, vaikka yöt tulee nukuttua aikas hyvin!!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!!

Marde ja ukkeli 38+4
 
Voi järkytys.. ihan kamalaa Sasuli90.

En pysty pidättään kyyneliä. Toi on ihan kamalaa. Pahin pelkoni et viime metreillä sattuu jotain. Ikinä ei tiedä mitä tuleman, voi vaan toivoo parasta ja pelätä pahinta.

Lämpimät osaanotot ja jaksamista ja voimia surun keskellä sekä sulle että miehellesi.
 
Voi miten surullista! Lämmin osanottoni Sasuli90 menetyksenne johdosta ja voimia teille jotta jaksatte eteenpäin.
 
Sasuli, osanottoni suuren menetyksen johdosta Aivan kamalaa, tuota ei toivoisi kenellekkään, niin suuri tuska ja suru se varmasti on. En ees pysty kuvittelemaan kuinka pahalta teistä tuntuu. Taas yks opetus meille kaikille, että mikään ei ole itsestään selvää..
Voimia koko perheelle <3
 
Suuri osanottoni Sasuli90! Kun luin viestisi, jäin vaan tuijottamaan konetta ja miettimään asioita, elämä todellakin on epäreilua! Kyllä tässä todella surkea mieli tuli itsellekin. En osaa edes kuvitella suruanne! Hirveesti voimia teille ja paljon voimahaleja! <3 Ja hyvää matkaa enkelipojallenne <3




 
Voimia teille maailman pimeimmällä hetkellä, Sasuli90! Tänään kävi monta kertaa mielessä että mitä jos viimeisillä viikoilla sattuukin jotain ikävää. Ja kun tulin tänne lukemaan niin itku tuli. Mua on alkanut pelottaa aina kun liikkeitä ei ole vähään aikaan tuntunut. Varsinkin nyt kun liikkeet on muuttuneet hitaammiksi ja jotenkin erilaisiksi. Ja samalla on kamalaa tietää että itse ei pysty vaikuttamaan asioiden kulkuun millään tapaa. Olisipa luonto tehnyt meille kaikille pienet ikkunat masuun, että näkisi miten siellä voidaan.

Mä alan olla jo niin hermona ettei nukkumaanmenosta tahdo tulla mitään. Päivällä sitten kostautuu kun esikoinen on pirteä ja haluaa leikkiä.
 
Sasuli90 tuo suru on varmasti sanoinkuvaamaton. Syvin osanottoni. Se on niin pysäyttävää kuinka pienestä elämä on kiinni. Etsitte varmasti vastauksia siihen, mitä tapahtui ja surette vielä pitkään ja toivon siihen oikein kovasti voimia sinulle ja miehellesi.
 
Hyppäsin tuolta huhtikuun puolelta tänne katsomaan kirjoituksia.

Sasuli90 syvä osan ottoni. Ihan itku pääsi kun luin kirjoituksesi. Miten voikaan elämä olla niin epäoikeuden mukaista???
Toivon paljon valoa elämääsi surun keskellä!
 
Voimia ja jaksamista Sasuli90! Surettaa teidän puolesta, vaikka emme tunnekaan. Tämmöistä ei soisi sattuvan kenellekään...
 
Voimia ja jaksamisia teidän perheelle Sasuli! Tuollaista ei toivoisi kenenkään joutuvan ikinä kokemaan, maailma tuntuu välillä niin epäreilulta paikalta! :(
 
Ite oon ollut aina loppuraskauksissa todella neuroottinen ton napanuoran suhteen ja aina oon pyytänyt kattomaan ultrassa, että missä napanuora on ja eihän vaan oo kiertynyt kaulan ympärille. Esikkoni syntyessä, hällä oli 3 kertaa napanuora ittensä ympäri - kerran kaulan, kerran mahan ja kerran vielä jalan ympäri. Napanuora piti leikata poikki siinä vaiheessa, kun pää ei päässyt kunnolla syntymään ja veti aina takasin vauvaa sisällepäin. Poika oli melko sininen syntyessään, mutta ei jättänyt onneksi mitään ongelmia. Luojan kiitos, napanuora oli harvinaisesti melkein metrin pituinen ja riitti.

Muuten täällä olo on melkosen normaali, tosin kyljistä ei enää ahista, mutta pissattaa öisin sitäkin useammin. Nyt saa ravata pari, kolme kertaa yössä pissalla eli alhaalla on. Asentoa en ees uskalla arvailla, mutta enää ei monotukset tunnu ylhäällä, vaan oikealla ja pelkään taas ainakin osittaista poikkitilaa. Tulis vaan äkkiä aika sinne kokoarvioultraan....
 
Mä kysyin kans viimeks polilla ollessani siitä napanuorasta, mut ei vastannu. Sillon olin siis siellä sen rajun oksennustaudin takii, ja ku ei liikkeitä tuntunu moneen tuntiin.. Ihmettelin kovasti, ku ei voinu vastata mulle suoraan.. Kysyin et onks se kaulan ympäri, mut sano vaa ettei sil o mitään merkitystä. Et se nyt voi olla käden ympärillä, jalan ympäri tai kaulan ympärillä, ettei sil o mitään merkitystä tässä vaihessa. Ei sit kertonu miten oli -  et oliko kiertyny vai ei.. Kummallisia osa lääkäreistä ku ei voi puhuu suoraan..

Kutinat yltyny, mut nyt on sit jo poli kiinni. Oli päivällä nii monta rautaa tulessa, ni en sit soittanu viel polille, mut huomenna varmaankin tarttee.

Saatiin kämppä myytyä!!!! Jee. Hyäksyttiin tarjous ja nyt sit odotellaan vielä ettei mitään yllättävää löydy kosteuskartotuksessa. Se on vast parin viikon päästä, mut sit päästään kauppakirjoja allekirjottaan ja aletaan tosissaan hakee meille uutta asuntoo. Ihanaa ku tääkin jo ratkes näin nopeesti. Eka joka kävi kämppää kattomassa teki täyden tarjouksen. Voiko paremmin mennä.


Pullia leivottu ja nyt vois piipahtaa pihalla, ku aurinkokin porottaa niin kirkkaasti. Viikon jatkoja kaikille.
 
Hei!

Oon ollu aika huoleton ja luottanu suuremman ojan raskausajasta siihen, että kaikki menee hyvin. Tietysti, oon tietonen monenlaisista komplikaatioista, joita joi matkan varrella sattua, mutta jotenkin niitä ei ole ajatellut omalla kohdalla mahdollisiksi. Paljon on pyöriny mielessä Sasulille tapahtunut, mutta täytyis vaan jaksaa uskoa ja toivoa siihen että kaikki menee hyvin, jotta jaksais raskauden loppuajan. Tietysti realistinen on hyvä olla.

Mulla on ollu kohtalaisen "helppo" raskaus, mutta nyt on muutamina päivinä ollut kyllä niin väsy että. Nytkin tuntuu että istualleen nukahtaa. Se harmittaa, kun on tottunu touhuamaan ja liikkumaan. Lonkat ja alavatsan lihakset on myös aika kippeeet. Nyt vaan täytyis malttaa lepäillä ja mennä oman voinnin ehdoilla  päivä kerrallaan. Ottaa päikkärit ja nautiskella. Mun raskaus voi kestää vielä esim kuukauden... koska nyt raskausviikko 38.

Tsemppiä kaikille, aletaan tosiaan olla niillä viikoilla, että pikkuhiljaa alkaa siellä täällä tapahtumaan. Toivotaan, että kaikilla menis mahdollisimman hyvin ja saatais olla terveenä ym.

Täytynee lähteä happi"hyppelylle" aurinkoon.

 
Voi ei, voimia ja jaksamisia Sasuli. <3 Maailman kauheinta että äiti menettää lapsensa, niin väärin.. :'(



 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top