Hankintoja

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mannikka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä on siskolta saatu sitteri jossa vauva voi olla aika makaavassa asennossa ja sitten saatiin myös kehto ja se on kyllä ihana musta :)
 
Niiiiin ja sitteri meil o pepputärinällä.. auttoi vähäisiin ilmavaivoihin ni oli mielestäni loistava..

Meil o jokasella ollu kehto ja on nii helppo ottaa se toho sängyn viereen ja hiuka hyssyttää et toinen nukahtaa :") ♡
 
Meil oli ennen sitteri jossa oli tärinä ja se oli ihan unelma. Sitteri ollut tosi tarpeellinen kahden erittäin paljon oksentavan lapsen kanssa, joita ei voinut pitää kuin kohoasennossa.
Pinnasänky on meil ollu ihan turha, koska nukutaan perhepedissä. Vauvat on nukkuneet vieressä siihen saakka et oma sänky on alkanut kiinnostaa ja siirtyvät suoraan junnusänkyyn. Tosin meillä herätään joka aamu niin et koko perhe nukkuu vierekkäin sulassa sovussa :)
Mä haluisin semmosen metallisen tai punotun ensisängyn lähinnä päivä käyttöön ja varmaan ostankin jos halvalla vastaan tulee.
 
Meillä on esikoisen jäljiltä Ikean pinnis, jossa saa pohjan kahteen eri korkeuteen ja lapsen kasvettua pinnisiästä pois (eli kun alkaa kiipeämään yli laidan), saa pinnislaidan pois ja tilalle turvalaidan. Meillä mentiin esikoisen kanssa tällä sängyllä 2,5v asti :) Tulee ainakin käyttöön koko rahan edestä....


Niin ja Manduca- kantorepun oon hommannut nyt jo tälle pienelle sekä pari vaatetta.. Yritän jatkuvasti hillitä itseäni mut vaikeaa se on :grin Ja ihana äitini tekee pätkis-villapussukkaa sekä villakapaloa, kun itselläni ei aika neulomiseen riitä.....
 
Meillä esikoinen nukkui meidän sängyssä ekat 8 kuukautta. Siirtyi pinnikseen, kun alkoi liikkua enemmän. Äp-laatikkoon väsäsin pehmusteen odotusaikana, siinä hän nukkui yhden yön ehkä. :grin

Nyt ollaan mietitty jotain Ikean peruspinnistä, jonka sais sivuvaunuksi meidän sänkyyn. Esikoisen sänky on Leanderin, eli pinnis muutettiin junnusängyksi hänen ollessaan vähän alle kolme. Monet ihmetteli miksi niin myöhään, mutta lapsi ei ikinä pyrkinyt sängystä pois omin nokkineen ja mahtui sinne vielä, joten miksipä ei. :) Sitä paitsi pinnis oli mätimpi, kuin tuo junnu -versio. :)
 
Meillä on vauvat nukkunu ain alusta asti omassa sängyssä ja 4kk ikäsenä on muutto omaan huoneeseen.

Monella ystävällä on alusta asti vauvat nukkunu vieressä ja oon ain miettiny et oonko ainoa joka kammoksuu asiaa.. eikö kukaan muu laita lapsia nukkumaan aina omaan paikkaan.
 
Meille tulossa ikeasta perus pinnasänky jossa säädettävä korkeus. Eilen löysin meille Mamas&Papas sitterin, joka on aivan pakko saada, tärinällä ja musiikilla :)
 
Meillä myös esikoinen nukkui alusta asti omassa sängyssä ja puolivuotiaana siirtyi omaan huoneeseen. Minä en halunnut vauvaa viereen, kun halusin pitää meidä sängyn miehen kanssa kaksin, enkä olisi edes uskaltanut nukkua rennosti vauvan vieressä. Tosin esikoinen muutti takaisin meidän huoneeseen 10kk:n iässä, kun yöt hajosivat täysin, mutta edelleen oli omassa sängyssä.

Nyt ajattelen ehkä vähän lievemmin ja jos vauva on huono nukkumaan saa tulla viereen, että saan itse nukuttua. Meillähän esikoinen oli loistava nukkuja, joten helppoa oli pitää omassa sängyssä. Tavoite on, että vauvakin nukkuu omassa sängyssä ja siirtyy esikoisen kanssa samaan huoneeseen tuon 4-6kk:n jälkeen.

Sekä vauvaa ja isompaa lasta en kyllä uskaltaisi ottaa samaan aikaan meidän sänkyyn. Esikoinen pyörii ja potkii tosi paljon unnissaan, niin helposti satuttaisi vauvaa.
 
Monet ottavat vauvan viereen nukkumaan, koska kokevat yöimetykset helpommaksi, kun ei tarvi hyppiä sängyn ja pinniksen väliä.

Ite ajattelin sivuvaunua sängyn viereen, mutta tuskinpa vauva sielläkään parin ekan kuukauden aikana paljoa on. Saa nähdä.
 
Meillä neiti on nukutettu alusta asti äippäpakkauksen laatikkoon/pinnikseen, ja yöllä syötön yhteydessä monesti jättänyt viereen nukkumaan. Sit joskus 6kk jälkeen siirsin yölläkin takas omaan sänkyyn. Itselle oli vaikea nukkua kun toinen heilu vieressä.. Omaan huoneeseen siirrettiin pikkusen ennen 1v ikää ja yöt parani sillä huomattavasti!
 
Juu sen tiedänki..
Mä en oo koskaa imettäny enkä imetä mut luulempa että siltikään ei tulis vauva mein sänkyyn.
Tietysti hyvä niille jotka pystyy nukkuu vauva siin vieres.

Mä oon sen vertta omahyväne et mein sänky on vaan mein eikä lasten ollenkaa :)
Enkä mä kyl osaa nukkuu jos mein sängys o jottai ns ylimäärästä :)
 
Onneksi kaikki perheet saa nukuttaa niinku haluaa. Vauvoja ja vanhempia sekä tilanteita on kumminkin monenlaisia. :)

Meidän ei ollut aluksi tarkoitus nukuttaa vieressä, mutta lopulta se oli syöttämisen kannalta helpompaa. Lisäksi alussa oli itselle helpottavaa, että vauva oli siinä meidän päiden välissä ja tunsin pikkuisen hengityksen vaikka omilla kasvoillani, koska pelkäsin alussa kovasti kätkytkuolemaa.

Toisaalta olen miettinyt olisiko syöttöjen määrä ollut vähäisempi ja unet yhtenäisempiä, jos vauva ei olisi koko ajan ollut siinä maidon tuoksussa?

Nyt olen miettinyt babynestin hankkimista, mutta toisaalta epäilyttää onko siinä reunat liian lähellä vauvan kasvoja. Nukutettiin esikoista selällään ja hän tykkäsi aina kääntää pään sivulle.
 
Joo kaikki on niin erilaisia..
Meillä toi oma sänky on siks myös ehkä paras vaihtoehto ku enhän mä jaksais töihinkä lähtee jos unet ei ois riittävät..
Siis et jos pieni ois mein vieres ja pelkäisin litistäväni hänet :/
 
Minäkin pelkäsin alussa tuota vauvan päälle kääntymistä. Alussa vauva kuitenkin vedettiin aina oman peittonsa päällä (kehitin tosi hienon laitoksen äp-täkistä taittamalla sen kaksin kerroin ja laittamalla sinne väliin villaisen kosteussuojan, että vauva ei kastele/kakkaa meidän sänkyä :grin) sängyn yläpäähän, meidän tyynyjen väliin. Kun olin kovassa kuumeessa, mies huolehti vauvasta ja minä nukuin erillään. Alitajunta kyllä piti muuten huolen, että itse nukuin sen reilut puoli vuotta tiukasti kyljelläni. Selkäjumeja sitten availtiinkin kiropraktikolla sen jälkeen useampaan otteeseen.

Nyt toivoisin vauvan nukkuvan omassa sängyssäön, mutta saa nähdä kuinka käy.

Esikoisen aikaan psykologi, jolla kävin, vakuutteli, että se päälle kääntymisen riski liittyisi lähinnä esim. kovaan kuumeeseen tai muuhun sairauteen tai humalaan. Mene ja tiedä onko näin.
 
Mä pelkään kätkytkuolemaa ja äidin lähellä nukkumisen on todettu sitä ehkäisevän. Mulla itselläni uniongelmat on niin jäätävät et ainoa miten pystyn nukkumaan edes muutaman tunnin on pitämällä vauva lähellä ja tämä malli on meiän perheessä se kaikkein toimivin :)
 
Me ei hankita mitään isompaa ennen kuin tiedetään, missä asutaan. Nukkumispaikaksi ollaan kuitenkin suunniteltu jotain sivuvaunua, josta bebe olisi helppo nostaa imetykseen ja johon voisi myöhemmin lisätä neljännenkin laidan. Jos ei ehditä hankkia ajoissa, on äitiyspakkauksen laatikko hyvä vaihtoehto ja siihen on olemassa vanhat reunuksetkin. Ajatus perhepedistä tuntuisi itselle tavallaan kätevältä, mutta en ihan hahmota, miten se toimisi meidän nukkumistavoilla. Sänky on nimittäin tavallista parivuodetta kapeampi, ja me nukutaan yhteisen peiton alla. Kaksinkin tuntuu välillä siltä, että tilaa on liian vähän.

Nukkumisjärjestelyt kyllä mietityttävät, koska niin paljon olen kuullut siitä, kuinka ensimmäiseen neljään vuoteen ei perheessä nukuta. Aloin eilen lukea kirjaa Unihiekkaa etsimässä, jonka avulla vähän hahmottelen, minkälaisia vaihtoehtoja on uniasioiden parantamiseksi. Etukäteen ei toki voi tietää, mikä sopii juuri meille, mutta tuntuu rauhoittavalta lukea erilaisista ratkaisuista. Aion kuitenkin pitää äitiyslomaa (luulin, että kaikki pitävät), joten en mieti vielä sitä, miten jaksan töitä väsyneenä aivan ensimmäisten kuukausien aikana.
 
Pitäisin mielelläni äitiyslomaa jos tässä ammatissa sellasta sais ilman että siitä joutuu maksamaan.
Töihin on palattava mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen.
Se vähän pakkaa stressaamaan.

Mitä noihin valvomisiin tulee ni ei kai kaikki yövalvota :)
Meillä 3 aikaisempaa on ruvennu nukkuu 7-8vko ikäsenä täysiä öitä :)
 
Meilläkin toiveena, että pieni olisi tullut minuun enemmän kuin mieheen joka tuli vanhempiensa sänkyyn aina välillä nukkumaan. Itse oon sairaalasta asti tultuani nukkunut omassa sängyssä ja täysiä öitä jo kuukauden ikäisenä ja kuulemma ollut helppo lapsi.
Meille tulee siis pienelle myös oma sänky enkä aio ottaa meidän sänkyyn nukkumaan. Oon tosi tarkka omasta nukkumatilastani niin parempi pienelle ja meille, että on heti se oma sänky jossa nukkua :).

Mielenkiintoista lukea erilaisia ajatuksia tästäkin, kun meille ei ole tullut mieleenkään missään vaiheessa että pieni nukkuisi meidän kanssa.
 
Meillä on sen verran kapea sänky, etten uskalla ottaa vauvaa viereen, joten hankitaan sellainen pinnasänky, jonka saa sivuvaunuksi. Esikoista yöllä imettäessä pari kertaa nukahdin itse ja heräsin siihen, että olin kääntynyt vauvan päälle. Multa puuttuu se paljon puhuttu äidinvaisto tossa kohtaa. Oli tosi raskasta nostella vauvaa öisin takaisin pinnasänkyyn. En ymmärrä miksei hommattu sivuvaunuversiota jo silloin... meille tulee myös vuokrattava pyörillä kulkeva vaavisänky (www.vaavi.fi). Se oli esikoisen kanssa ihan huippu päivällä ja vauva myös nukkui yöt siinä ensimmäiset kuukaudet. Mietittiin jopa vuokraisko kaks tällä kertaa, kun on kaks kerrosta...
 
Me saatiin parikymmentä vuotta lapselta lapselle kiertänyt rottinkinen vauvasänky. Se onkin eka ja ainut asia mitä meillä vielä on hankittuna! Siinä on pyörät alla, joten varmaan ihan kätevä. Ja eikös ne rottinkikalusteet ole nyt kiertänyt myös takaisin muotiinkin ;) Minäkin toivon, että vauva nukkuis omassa sängyssä. Jännittää tuo päälle pyörähtäminen aika paljon kuten monia muitakin tuntuu jännittävän. Mutta sen näkee sitten miten käy.
 
Takaisin
Top