Hampaista

Tänään käytiin suuhygienistillä ja kylläpä neiti niin mielensä pahoitti kun joku ronkki hampaita. :) Saatiin positiivista palautetta hampaiden hoidosta (tai sen yrityksestä). 8 hammasta on tällä hetkellä, uusia tulee sitten omaan tahtiinsa. Jännä sinänsä kun puhuttiin kariesbakteerista, itselle kun ne on olleet itsestäänselvyyksiä ja sitten taas on ihmisiä jotka eivät piittaa pätkääkään. (Tai sitten ei vaan yksinkertaisesti ole tietoa)
 
Muistaakseni meitä varoiteltiin tuosta kariesbakteerihommasta aika paljon jo neuvolassa, mutta voihan se toki olla, etteivät kaikki neuvolat/terkkarit painota ihan samoja asioita.

Minä huomasin pojan hampaita harjatessa, että etualahampaiden juureen on jäänyt sellaista plakilta vaikuttavaa töhnää :sad001 Harmittaa, koska minusta ollaan oltu aika tunnollisia harjaamisen kanssa ja poikakin suhtautuu siihen sikäli myötämielisesti, että olen saanut harjata aika rauhassa. No, täytyy kai ronkkia töhnät pois ja olla entistä tarkempi...
 
Mekin haasteltiin noista kariesjutuista jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä raskausaikana, toki oli kyllä ennestäänkin aiheesta tietämystä.
Neiti ei varsinaisesti rakasta hampaidenpesua, joten meillä vielä suurimmaksi osaksi vaan totutellaan hammasharjaan. Aiemmin oli tosi hankalaa yrittääkään pestä, mutta kun otettiin hammastahna mukaan (kauankohan siitäkin jo on :) ) alkoi sujumaan paljon paremmin.
 
Meillä on edelleen hampaidenpesu yhtä taistelua. Joskus menee huudoksi asti, kun on niin ankeeta puuhaa. Useimmiten poika kuitenkin vaan kiemurtelee, tunkee käsiä väliin ja viskoo päätä puolelta toiselle, niin että lopputuloksena harja tökkää ikeneen, kun yritän vauhdissa sörkkiä suuhun jotta saisin harjattua edes vähän. Hampaita on jo sen verran, että koen tärkeäksi saada pestyä ne, mutta ei ole kehumista lopputuloksessa. Joskus harvoin poika on niin suopeana että pesu onnistuu ihan kohtuullisesti, mutta en voi sanoa että täydellistä pesua olisi vielä tähän päivään mennessä suoritettu (ellei lasketa sitä aikaa kun oli vain kaksi alahammasta). Harmittaa kun homma on tällaista taistelua, enkä tiedä miten kummassa saisin siitä edes siedettävän toimenpiteen pojalle. Ja lisäksi on huono omatunto kun pesu on noin hataralla pohjalla, vaikka kaikkeni yritän, ja syytän itseäni siitä että pojalla on kohta suu täynnä reikiä niinku äidillänsä. Tiedetään että ei se nyt ihan niin mene, mutta pelkään silti pahinta.

Onko kellään muulla tämmöstä taistelua? Vinkkejä miten hommasta saisi "kivaa", vai pitääkö vaan odottaa siihen asti kun poika alkaa ymmärtää jotain ja sille voi selittää "hammaspeikoista" sun muista?
 
Meillä olisi pitänyt aloittaa hampaidenpesu huomattavasti aiemmin, ei tosiaan tullut aloitettua heti ensimmäisen hampaan tultua ja koska ei ollut tottunut, pesu oli oikeasti kamalaa taistelua. Minä syytin itseäni ihan samalla lailla kuin sinäkin Henu, että kohta on hampaat täynnä reikiä. Väkisin en halunnut pestä siksikään, että lusikkakin on neidille välillä kauhistus enkä halua pakottamalla mitään suuhun laittaa. Piti sitten etsiä internetin ihmeellisestä maailmasta apua ja kaksi sanaa jäi päällimmäisenä mieleen, lempeys ja päättäväisyys, nimenomaan tuossa järjestyksessä. Seuraavana iltana kokeilin iloisempaa lähestymistapaa hampaidenpesuun, annoin tahnatuubin käteen pyöriteltäväksi ja vähän hilpeämmällä äänellä kertoilin että nyt pestään hampaat, ja kun sujui hienosti niin tietysti paljon kehuja. Neidillä on sellainen hammasharja jossa on tosi lyhyt pyöreä varsi, jonka keskellä on reikä. Annan harjan omiin käsiin ja neiti saa ite hangata (pureksia) ja minä sitten pesen lopuksi. Näin pienten kanssa on vielä helppoa totutella, myöhemmin se varmasti on paljon hankalampaa.
 
Meillä oli pitkään niin, että neiti vähän pureksi sitä harjaa eikä antanut meidän harjata hampaita ollenkaan. Nyt viime aikoina on onnistunut niin, että ensin saa itse pitää sitä harjaa ja minä sitten lopuksi harjaan kunnolla. Tai kunnolla ja kunnolla, edestä saan harjattua, mitään muuta en ole onnistunut.

Meillä edelleen kuusi hammasta, vaikka ikenet pullottaa vähän joka puolelta ja monta kuukautta on taas kuviteltu että ne tulee ihan just.
 
Meillä maaginen apu hampaiden pesussa on ollut hammastahna. Sitä on ollut mukava imeskellä harjasta :)
 
Meillä ei ole oikein ollut mainittavaa apua siitäkään että poika saa ensin itse "harjata". On kokeiltu seisovilteen, istuvilteen, makuulla, peilin edessä kikkaileminen, suihkun aikana peseminen, naurattamiset, laulamiset, lelut ynnä muut. Enkä minäkään halua että siitä tulee ikävien kokemusten myötä pojalle vielä pahempi mörkö, joten olen myös parhaani mukaan ollut reipas ja tsemppimielellä ja kehunut kun on sujunut hyvin. Mutta kyllä se kiristää hermoja välillä. Yritän lohduttautua sillä mitä suuhygienisti silloin tapaamisella sanoi, että parempi sekin että harja tahnoineen edes käy suussa, kuin ei ollenkaan. Että jos joka kerta ei onnistu niin hyvin, niin ei haittaa. Entistä vaikeammaksi se homma koko ajan menee, kun hampaita tulee lisää ja pitäisi saada ne poskihampaatkin pestyä. Pojalla nyt siis 12 hammasta. No jaa, eiköhän tämäkin tästä ajan myötä suttaannu, niinku muutkin asiat mitä on joskus murehtinut :)
 
Meillä suht säännöllinen iltarutiini on tyttö potalle ja harja käteen. Sen hammastahna maistuu ainakin mun suuhun super hyvältä, niin ehkä sen takia tykkää.. Välillä antaa mun harjata, välillä ei. Mutta sitä voi vaivihkaa auttaa pelleilyn kautta.
Välillä harja on potassa ja välillä sillä on harjattu laatan saumoja jne..
Onneks tuo ei syö sokeria käytännössä koskaan, niin sekin jo vähän suojaa.
 
Meilla pojan hampaat harjataan vain 2-3 kertaa viikossa. :oops: Pitaisi tsempata tuon suhteen. Aamuisin tuskin on mahiksia, mutta jos edes joka ilta. Yleensa mies kylvettaa pojan n. joka toinen paiva ja hampaiden harjaus onnistuu siina kylvyn yhteydessa, kun poika istuu kylpytuolissaan ammeessa ja sille antaa vaan harjan kateen. Hammastahna on niin hyvan makuista, etta poika vaan pureskelee sita harjaa ja lopuksi hampaat harjataan aikuisen toimesta nopeesti. Ainakin noin kylpyrutiinien yhteydessa ko. toimenpide on mennyt ilman kiukkuja. Varmaan eri juttu, jos alettaisiin harjaamaan joka ilta. Nyt pitaisi oikeasti vain tsempata...
 
Haa. Hammas numero 9 eli ensimmäinen poskihammas on vihdoin puhjennut yläriviin. Vastahan mä olen elokuusta asti ollut varma, että ihan just se hammas sieltä puhkeaa :grin Pieniä merkkejä oli kyllä nytkin ilmassa, mutta minä olen tuijotellut lähinnä alaleukaa, niin tuo ylähammas pääsi puhkeamaan vähän varkain :)
 
Nyt kun poika aloitti poskihampaiden teon, niitä taidetaankin tehdä sitten urakalla. Ensin ei mitään moneen kuukauteen, sitten kaksi yläposkihammasta joulun alla ja nyt ovat alaposkihampaat ihan pinnassa. Yllättävän vähän mitään kiukuttelua, joskin pari vikaa yötä ennen hampaan kärjen puhkeamista on ollut vähän levotonta. Ehkä parempi näin päin, tulevat kerralla ja toivottavasti sitten saadaan olla taas vähän aikaa rauhassa :)
 
Meillä on ilmestynyt ensimmäinen poskihammas. Muutama yö oli varsin levotonta ja hampaidenpesu ei oikein taas onnistu, saa nähdä tuleeko niitä nyt sitten lisääkin samaan syssyyn.
 
Olemme pysyneet uudenvuodenlupauksessamme, etta pojan hampaat harjataan joka ilta! :) Vaan katsotaan sitten, kun tulee eka oikein kunnon kiukkuilta, niin siina saattaapi menna sekin lupaus...
 
Meillä pestään myös joka ilta, välillä sujuu paremmin ja välillä vähän huonommin mutta pääasia että edes yritetään pestä. :)
 
Neidille on nyt viimeinkin tullut uusia hampaita ainakin kaksi, alas yksi kulmahammas ja yksi eteen vanhojen viereen. Ylhäälle en saanut katsottua. Mä jo ajattelin että se jää kuusihampaiseksi. :rolleyes:
 
Meidän alaposkihampaatkin puhkesivat noin viikko sitten, eli kuukaudessa saatiin neljä uutta hammasta. Alahampaat kasvavatkin näköjään ylähampaita vauhdikkaammin, niistä näkyy jo nyt koko hammas kun yläposkihampaista pilkistää edelleen vasta toinen puoli. Mutta nyt saldo on 12 hammasta, voiton puolella ollaan :)
 
Yläposkihampaiden puhkeaminen kestää tosi kauan! Näyttää, että mitään edistystä ei ole tapahtunut, aina vaan pilkottaa saman verran hammasta näkyvissä! :confused: Tää projekti kyllä kestää vielä pitkään. Onneksi hammastuskia ei ole nyt kovin usein ollut.
 
Takaisin
Top