Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Testaillut vähän kaikenlaisilla testeillä.Varmasti tosi surullista pettyä aina uudelleenVoimia sinne negatiivisten ajatusten ja tunteiden kanssa elämiseen
Mitä testejä käytät? Oon kuullut, että ainakin osa varhaisraskaustesteistä on niin herkkiä, että usein jo näyttää plussaa, vaikka kaikki raskauden edellytykset ei olisikaan vielä kohdillaanEhkä käytetyn testin vaihdos voisi auttaa?
@Elliania Olen koostanut ukon vitamiinidosetin sinkistä, seleenistä ja d-vitamiinista. Ubiqinon kanssa silloin tällöin, mutta toinen totesi mun pursuilevan dosetin nähdessään että meneeköhän mulla jo liian lujaaYmmärrettävästi tulee tunteet pintaan, kun toisen tilanne muistuttaa niin paljon sitä mitä itse niin kovasti toivoisiSe on iso viesti sydämeltä, että tätä unelmaa kohti kannattaa pyrkiä.
Minulla minun ihana gyne sanoi sitä, että jos hän saisi päättää niin ihan ekana just miehet tutkittaisiin, kun monesti syy löytyy myös sieltä päästä ja tapoja tutkia löytyy ja keskenmenojakin voisi miestä tutkimalla ehkäistäEli tosi tosi hyvä, kun osasit ottaa puheeksi ja hänkin ottaa vitamiininsa ja on tutkimusmyönteinen.
Tässä oon kans lääkäreissä ravanneena huomannut, että tosi vähän yleensä otetaan kumppania huomioon ja keskitytään vaan siihen potentiaalisesti synnyttävään osapuoleen. Siksikin on niin freesiä, kun oma gyne niin suoraan sanoo, että kaikki testeihin
Mitä vitamiineja hän ottaa? Suositteletko? Kiinnostaa![]()
Juu kävin siis gynekologilla maanantaina ja hän sanoi että kyllä moni asia menee oikein kun kumminkin kolme kertaa raskaus alkanut vaikkakin kaikki kolme meni kesken, sanoi myös että kemialliset raskaudet ei vaikuta seuraavan onnistumiseen negatiivisesti.VoiJoo, kuulostaa siltä, että selkeästi kropassa kyllä tapahtuu jotain raskautumiseen viittavaa. Voisiko sen ajatella olevan toivoa antava viesti siitä, että saattaisi onnistuakin?
Joo, mä en tee yhtään niitä varhaisia, mutta saattaa olla, että suojaan vain itseäni siltä varhaiselta pettymykseltä niin. Teen testin vasta, kun menkat on ollu noin viikon myöhässä. Joskus on tullu pari päivää myöhässä ja oireet on viitanneet hyvin varhaiseen keskenmenoon. Oon koittanu ajatella, että luonto hoitaa minun puolesta sen, että vain tähän maailmaan valmis lapsi jatkaa kasvuaanMutta tietty se, etten testaa heti on myös tarkottanu sitä, että oon nähny elämässäni vain yhden plussaraskauden näytöltä. Mulla oli käytössä semmonen tavallinen clearblue, jossa oli viikot, mutta ei mikään varhainen siis. Ymmärrän siis tosi hyvin kaikkia, jotka mieluummin haluaa tietää edes pienistäkin onnistumista
![]()
No joo, mutta ihan totta, dpo 9 on kyllä todella aikainen. Silti tuntuu että ovulaatiosta on noin 100 vuotta aikaa, kun on ehtinyt tapahtua niin paljon kaikkea sen jälkeen.
Toivotaan, että päättyisi hyvin, mutta on tässä onneksi myös ehtinyt jo käsitellä ajatusta, että jos ei tulekaan onnistumaan. Ihanaa, että sullakin on puoliso tukemassa. Sama täällä, mutta hänkin enemmän olemalla läsnä kuin verbaalisesti (jossittelemalla eri vaihtoehtoja miten vois käydäIhana, kun kirjoitit. Tuntuu jotenkin tosi lohdulliselta, että meitä samassa veneessä olevia löytyy, vaikka tietysti soisin sinulle heti pikimmiten pikkuisen syliteltäväksi
Joo, aluksi mulle riitti se tieto siitä, että tämä ryhmä on olemassa ja lueskelin paljon iltaisin. Tää sivu oli (ja on) mulla jo kirjanmerkeissä
Sitten kun tuli plussa, niin melkein tein jo profiilin, että oisin päässy mukaan tammikuisiin, mutta tuntui alitajuisesti siltä, ettei tuo pieni selviä sinne asti. Siellä jo hehkuteltiin ja puhuttiin salaisen ryhmän perustamisesta. Silloin mietin, että itseksenikö pitää sit turista tyhjässä julkisessa tammikuu-ryhmässä, että pääsen salaiseen mukaan jälkikäteen, kun pienen epävarma tilanne viimein jotakuten ratkeaa.
No, nyt oli vain hyvä, etten kerinnyt sinne hehkuttamaan raskautta, kun löytyi tämä kuollut pieni tokasta ultrastaJa tämä keskustelu tuntuu just oikealta paikalta
Mulla on ihana kumppani, joka tukee omalla tyylillään. Ennemminkin siis arjen teoin ja halitellen. Hän on enemmän tulevaisuuteen orientoituva ja optimistinen, mä kaipaan välillä myös menneen ja tunteiden reflektointia. Oon sen verran verbaalinen, että kaipaan itse niitä lohdun sanoja, ja jo täällä lukemani muille annetut lohdun sanat on ollu todella parantavia![]()
Ja samoin myös tosi lupaavalta kuulostaa @Heipsy! Pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin ja tärppäisi 
Rinnat on ollut tässä kierrossa ihan tosi kipeät, mutta nyt kierron loppua kohden kipu on helpottanut. Ja muutenkin oon havainnut, että pahimmat oireet alkaa helpottaa pari päivää ennen menkkoja. Myös mieli on eniten maassa muutamaa päivää ennen. Jänniä havaintoja!