Haaveena esikoinen

Me muutetaan tasan kahden viikon päästä keskiviikkona uuteen ihan vähän vaan isompaan kämppään. Ainoa positiivinen asia mitä tapahtunut tai tapahtumassa tänä vuonna. Siellä toki ei olisi kyllä kuten täällä niin vain 1 makuuhuone ettei edes olisi esikoiselle tilaa mutta jotenkin niin pessimistinen olo esikoisen saamisen suhteen ettei sillä mitään väliä ole. Tuntuu lähinnä typerältä toiveajattelulta että me mukamas lapsi saataisiin joskus. 😂 Samoin varmaan varataan matka kesäkuulle koska tuskin mä silloinkaan vieläkään seitsemättä kertaa raskaana olen. Tai olisi kesken menossa korkeintaan jos olisin raskaana silloin.

Nyt kai menossa dpo6, mutta toivosta ei tietoakaan, että elättelisin toivoa pysyvän plussan suhteen. Tuntuu tässä vaiheessa vaan sellaiselta itselleen valehtelulta toivoa jotain parempaa kuin kemiallisia, keskenmenoja tai suoraan nega testejä. 🙄 Joku varmaan voisi ajatella mitä me sitten yritämme? Suoraan sanoen en ole varma edes enään miksi jatkamme edes tätä helvetin esikoisen yrittämistä. Pakko kai jossain vaiheessa lopettaa koska realisoituu enemmän että emme tule onnistumaan. Se sopii tähän meidän yritykseen se lausahdus että hulluuden määritelmä on se että tekee samat asian uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia. Ja sitähän me tässä teemme. Yritämme saada mua raskaaksi toivoen että eri lopputulos. Mutta miksi tulisi eri lopputulos??? 😒 Viisaampi ja järkevämpi ihminen olisi varmasti meidän tilanteessa jo luovuttanut, tyhmähän mä taidan olla....
 
Takaisin
Top