Haaveena esikoinen

@Elliania Joo kiitos, ihanaa jos muistat tsekata! Oon siis aiemmin jotain just yöksi laitettavia "puikkoja" käyttänytkin, mut tuntu et nekin vaan örsytti enemmän. Mut ei enää muistikuvaa, et mitä ne olikaan, ni ei ehkä jaksais kahlata taas koko apteekin valikoimaa läpi, vaikka hurjan yksilöllistähän se tietty on mikä kenellekin sopii.

Ai niin, mun piti jo aiemmin kommentoida hormonien jättämisen jälkeistä ovulointiasiaa. Mulla tosiaan vuosikausia ollut paritkin keltarauhashormonit yhtäaikaa käytössä ja lopuksi endon hoitoon tarkoitettu hormonivalmistekin muutaman kuukauden. Mä luulen erittäin vahvasti, et mä ovuloin eka kerran vasta täs kolmannessa kierrossa hormonien poisjättämisen jälkeen. Sain melkein kiinni ovisplussan ja sit oli kunnon ovislimat. Et siinä voi tosiaan kestää kropalla muutama kuukausi ennen kuin se alkaa taas ovuloimaan.
 
Täällä kp10 ja luulen että ovulaatio pian varmaan oireista päätellen huomenna tai ylihuomenna. Kun sellaisia ovikseen aikaan olevia limojakin. 🤣 Ja vatsaa nipistelee. Testaan varmaan huomenna sittenkin kun jos jaksan käyn aamulla hakee sen paketin testejä apteekista.
 
Oi, täällähän on ollut kovasti keskustelua! Pistän pikaista omanapaa tähän väliin: Kp 12 ja valmistaudutaan urakoimaan tällä viikolla. Loppuviikosta ois lähtö riippumattovaellukselle, saa nähdä miten luovia ratkaisuja majoitevalinta vaatii tärppipäivinä 🤭

Mies kävi siemennesteanalyysissä ja tulokset oli normaalit 🥳 oli liikuttavaa nähdä miten helpottunut toinen oli. Koitan nyt parhaani mukaan olla osoittamatta itteäni syyttävällä sormella muusta kuin hätähousuilusta. Muistuttelen siis itseäni että tää on vasta meiän kahdeksas yrityskierto ja vuodenkin yritys on ihan normaalia ennen kuin tärppää 🧘‍♀️

Labrassa ois tarkoitus käydä ennen vaellusta. Varaillaan sitten sen jälkeen aikaa gynelle niin pääsen rutisee mun lyhyestä luteaalista. Toivon että sieltä löytyis joku helppo reseptit kouraan ja yritystä jatkamaan -tyyppinen ratkaisu. En oo henkisesti valmis mihinkään aukkareihin tai muihin tarkempiin selvittelyihin tässä vaiheessa.
 
Kiitos 😊 Joo toi olikin hyvä pointti, että keholla saattaa kestää hetki palautua pillereiden lopetuksen jälkeen. Mun eka ovistestailukierto olikin heti kun lopetin pillerit, eli on varmaan ihan hyvin mahdollista ellei jopa todennäköistä, etten silloin ovuloinut edes ollenkaan. Kierto oli muutenkin tuo lyhyt 26 silloin, mikä ei itselleni ole normaali.

Mutta tosiaan en kertonut ihan koko tarinaa, ettei olisi heti tullut hirveän pitkä sepustus itsestäni. Eli nyt toukokuussa annoin uuden mahiksen ovulaatiotesteille. Tein testin kaksi kertaa päivässä, kun ekalla kerralla tein vain kerran päivässä. Kun en kp 14 mennessä ollut saanut testiin mitään muuta kuin tasaisen haaleaa viivaa, sain hermoromahduksen ja varasin gyneajan seuraavalle aamulle. Tässä vaiheessa kierto oli ollut tuota 25-26, joten ajattelin, että se on nyt pillereiden lopettamisen jälkeen uusi kiertoni pituus, ja että ovulaation olisi pitänyt jo olla. Gynellä sitten todettiin, että 14mm follikkeli oli vasta kasvamassa, mutta että munasarjat yleisesti olivat aktiiviset (pelkäsin jo varhaisia vaihdevuosia, kun kierto oli niin lyhentynyt aiemmasta..) ja kaikki näytti hyvältä. Gyne toppuutteli testien kanssa, kehotti välttämään ylimääräistä stressaamista ja vain harrastamaan seksiä 2-3 päivän välein kierron keskivaiheilla. Tuosta kierrosta tulikin sitten se 32 päivää, mikä sopisi yhteen sen kanssa, mitä ultrasta näkyi.

Hyvä että sulla paljastui tuo ovuloimattomuus gynellä ja sait siihen avun. Ainahan puhutaan, että tuo 35 päivää on vielä aivan normaali kierto, ja sitä pidempi voisi viitata kierron häiriöihin, niin eipä sitä mitenkään olisi voinutkaan tietää. Toivottavasti nuo letrot nyt tepsivät!
Joo eiköhän se ovis yleensä ihmisillä tule siinä KP11-20 välillä! :smiling-eyes: Ja kyllähän siinä hyvin voi vuosi kestää ennen kuin tärppää vaikka kaikki menisi juuri oikein joka kierrossa. Mulle oli helpottavaa kun katsoin Dextran lääkärin luennon ja antoi siellä synninpäästön että normaali arkistressi ei niin vaikuta, vasta sellainen stressi mikä tulee siitä kun esim. läheinen kuolee tai sairastuu syöpään tai on valtavia rahahuolia tms on se mikä sitten heikentää hedelmällisyyttä. Nyt on kiva kun ei tarvi niin stressata sitä että stressaisin liikaa! :tears: Eli ei huolta jos välillä vähän stressaa, se on normaalia elämää! Toivon silti mahdollisimman stressitöntä arkea sinne! :red-heart:

Joo silloin syksyllä oli 35 päivää, sitten "paheni" ja kierrot oli pahimmillaan 46 päivää. Toivoin että letroilla olisi kunnolla lyhentynyt, ekassa letrokierrossa näkyi KP15 ultrassa kaksi follia, yksi 18mm ja toinen 14mm, eli olisi voinut luulla että ihan pari päivää siitä olisi tullut positiivinen testitulos kun follit ilmeisesti kasvaa 2mm päivässä ja irtoaa 2cm kokoisina - mutta testit silti näytti negaa viikon... Lopulta viimein KP22 tuli positiivinen, ilmeisesti se isompi ei sitten päättänyt irrota ollenkaan tai muuttui kystaksi? :loudlycrying: Toivoisin että se toinen edes sieltä irtosi kun tuli positiivinen ovistestiin, mutta aloin epäillä sitäkin... Mutta no, sentään kierron pituus oli 33 (luteaali jäi valitettavasti lyhyeksi progesteronituesta huolimatta), eli kyllähän se nyt parempi on kuin 46!

Hei mutta tuohon maitohappobakteeriasiaan, mulla oli jossain kohtaa kans toistuvaa hiivaa ja muita mahaongelmia, mulle on tästä ollut paljon apua:
Oon käyttänyt tuota maaliskuusta asti, sekoitan iltaisin krekkalaisen jogurtin sekaan (jogurttiakin aloin syömään päivittäin jos siitä olisi ph-tasapainoon apua). Aloitin pienellä annoksella niin kuin purkissakin lukee ja nykyään syön sen 2 rkl/pv. Syön lisäksi ainakin yhden hapankorpun päivässä. Oon yrittänyt pitää sokerit minimissä mutta pari kertaa viikossa tulee joku jäätelö tai patukka syötyä. Mutta havahduin nyt siihen että mun edellinen hiiva on ollut tammikuussa! Ennen sitä oli pahimmillaan 2-3 kuukauden välein. Erityisen ihmeellistä kun viime kierrossa talleteltiin 2 päivän välein viikon ajan, olin ihan varma että siitä menosta taas tulisi hiiva, mutta ei tullut! Ehkä sokerin välttelystä tai kuidusta tai jogurtista tai maitohappobakteerista tai sitten kaikista näistä yhteensä on ollut apua! 🤞
 
Muokattu viimeksi:
Täällä vaan väsynyttä omanapailua: piinailupäivät pitäisi pystyä skippaamaan jollain lailla, on tää epäinhimillisen ikävää piinailla! 🫣 Tänään ollut jotain outoa optimismia liikkeellä noista aamun ihme nippailuista johtuen. Käytiin sushibuffetissa lounaalla ja oli jotenkin vaikea nieleskellä mitään alas. Ja mietin, että parin viikon päästä pidetään työkavereiden kanssa grillibileet, joissa on aina medium-pihvejä... Että miten sen selittää, jos joutuu jättämään ne väliin!

Tyypilliseen tapaani laukkaan taas vauhdilla asioiden edelle. Todellisuudessa olen edelleen hyvin pessimistinen sen suhteen että tässä mitään olisi tapahtunut. 😅

Hyvää yötä kaikille ja stressivapaata hellepäivää huomenna! 🌞
 
Nopea huomio täältä, ihmeellisiä mahakipuja oli yöllä ja edelleen nippailee. Dpo 7. Ei sais tämmösiä olla, kun heti alkaa miettiä, että voisko tää nyt liittyä kiinnittymiseen tms....... 😑
No juu, täällä kans dpo8 jomotusta ja rinnat enempi turvoksissa kuin yleensä. Yritän pysyä kaukana testeistä ja ajatella että tavallista aktiivisempi menkkakierto vaan eikä muuta 😅🙈
 
Täällä vaan väsynyttä omanapailua: piinailupäivät pitäisi pystyä skippaamaan jollain lailla, on tää epäinhimillisen ikävää piinailla! 🫣 Tänään ollut jotain outoa optimismia liikkeellä noista aamun ihme nippailuista johtuen. Käytiin sushibuffetissa lounaalla ja oli jotenkin vaikea nieleskellä mitään alas. Ja mietin, että parin viikon päästä pidetään työkavereiden kanssa grillibileet, joissa on aina medium-pihvejä... Että miten sen selittää, jos joutuu jättämään ne väliin!

Tyypilliseen tapaani laukkaan taas vauhdilla asioiden edelle. Todellisuudessa olen edelleen hyvin pessimistinen sen suhteen että tässä mitään olisi tapahtunut. 😅

Hyvää yötä kaikille ja stressivapaata hellepäivää huomenna! 🌞
Mitäs jos sanot, että oot todennut, että sulla ei sula raaka liha/saat mahavaivoja siitä? Mulla oikeasti mahavaivojen (siis varmaan kiitos närästyslääkkeiden) ei ainakaan aiemmin edes sulanut liha, joka ei ollut täysin kypsää. Tuli vaan huono olo ja (sori TMI-varoitus) saatoin vielä 8h jälkeen oksentaa sitä ulos. Ulkomailla en millään kerran meinannu saada pihviäni kypsänä, kokki itse kyllä kypsyi jo, ja tivasi multa närkästyneenä, et olenko sit raskaana vai mitä? 😅🤣 Mut jos mä maksavana asiakkaana tilaan well donen niin ei luulis olevaan liian vaikeasti pyydetty. Ja siis sain kaksi kertaa medium miinuksen et en valittanu ihan pienestä punerruksesta.
 
Täällä kp 27 ja ei vieläkään ovisplussaa..

Mä oon miettinyt sitä, että kuinka paljon stressi vaikuttaa siihen että ovulaatio viivästyy. En periaatteessa oo kokenut olevani hirveän kuormittunut nyt viimeaikoina yleisesti, mutta viime viikolla kun oli vika työviikko ennen lomaa, niin alkoi kyllä jo syksyn kuviot ahdistaa, ja huomasin aiemmin mulla yleisenkin ahdistusrintakivun palanneen. Nyt jäin lomalle, ja tänään heräsin siihen että niskat on niin jumissa että hyvä kun sängystä pääsi ylös, mikä mulla kanssa on stressiperäinen oire. Viime kesänä loman alkuun oli sama. Eli taitaa kuitenkin olla niin, että aika kuormittunut olen ollut tässä viimeaikoina, ja keho siitä huomauttaa. Niin jos se myös viivästyttää ovista? Jossain luki että stressin pitäisi olla tasoa läheisen kuolema tai syöpä, jotta kiertoon vaikuttaa. Itsellä oon kuitenkin huomannut jälkikäteen että pitkien kiertojen aikaan usein sattuu esim. kuormitusta töissä tai yt-neuvottelut. Voihan olla sattumaakin, mutta tällaista mietin täällä nyt kun pääkään ei käänny :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: :Grinning Face With Smiling Eyes:
 
Mäkin olen kärsinyt erilaisista vatsavaivoista ja kokeillut aiemmin pariakin eri maitohappobakteeria. Olen nyt 3 kk syönyt Alflorexia ja tuntuu, että maha on viimein rauhoittunut. Pystyin viimein jättämään närästyslääkkeet pois kokonaan. Vatsalääkäri suositteli mulle juuri sitä ja luin netistä, että muutkin ovat saaneet siitä apua. Sit toinen mikä on hyvä on Vivomixx, tai siis sen nimi on vaihtunut ollen DCS22 nykyään. Se on vaan niin kallista et otan kuurin silloin tällöin. Suosittelen lämpimästi myös ruuansulatusentsyymejä silloin jos syö jotain minkä tietää olevan mahalle haaste. Olen saanut niistäkin avun kun ruokavalio alkoi olla jo liian kapea, ja voin jopa syödä silloin tällöin annoksen hernekeittoa niiden kanssa ilman jäätäviä mahakipuja, mikä on jo mulle tai siis mun mahalle aikamoinen suoritus 😅

Ja siis näiden tehosta hedelmällisyyteen mulla ei ole mitään tietoa, mut kun tiedetään ihmisen olevan kokonaisuus, niin eipä siitä hyvästä suoliston tilasta mitään haittaa ainakaan ole!

Muakin kiinnostaisi noi ph-asiat, jos jollakulla jotain hyvää valmistetta tukemaan sitä. Paininut niiden kanssa joskus vuosia sitten kaiken kokeilleena ja nyt taas näyttää ikävästi siltä et alkaa vaivata. Liekö tälläkin jotain tekemistä hormonien kanssa tai sit ei paikat kestä joka toinen päivä tahtia 🫠
Kiitos vinkeistä!

Mulla on ollut pieni kokeilupurkki tuota Alflorexiä, ja nyt kun muistelen niin se kyllä vaikutti toimivan. Käyttö vain jotenkin jäi. Täytyy ostaa taas!

Käsittääkseni suora yhteys hedelmällisyyteen liittyy nimenomaan vaginan ph-tasapainoon/bakteerikantaan. Ainakin bakteerivaginoosin on todettu lisäävän keskenmenojen todennäköisyyttä, ja lisäksi huono vaginan ph-tasapaino saattaa haitata siittiöiden etenemistä kohtuun. Mutta en hämmästyisi, jos yleisesti suolistonkin bakteereilla olisi jonkin rooli asiassa, kun tuntuu, että niiden merkityksestä opitaan koko ajan lisää.

Itse olen käyttänyt apteekista löytyviä emätingeelejä tasapainottamaan tilannetta aina menkkojen jälkeen. Mulla on ollut käytössä mm. Gynevian, Femisanin ja Yliopiston apteekin omat geelit. Mutta varsinaista pitkäkestoista apua en ole niillä saanut, eli en tiedä voinko suositella niitä 😅
 
Joo eiköhän se ovis yleensä ihmisillä tule siinä KP11-20 välillä! :smiling-eyes: Ja kyllähän siinä hyvin voi vuosi kestää ennen kuin tärppää vaikka kaikki menisi juuri oikein joka kierrossa. Mulle oli helpottavaa kun katsoin Dextran lääkärin luennon ja antoi siellä synninpäästön että normaali arkistressi ei niin vaikuta, vasta sellainen stressi mikä tulee siitä kun esim. läheinen kuolee tai sairastuu syöpään tai on valtavia rahahuolia tms on se mikä sitten heikentää hedelmällisyyttä. Nyt on kiva kun ei tarvi niin stressata sitä että stressaisin liikaa! :tears: Eli ei huolta jos välillä vähän stressaa, se on normaalia elämää! Toivon silti mahdollisimman stressitöntä arkea sinne! :red-heart:

Joo silloin syksyllä oli 35 päivää, sitten "paheni" ja kierrot oli pahimmillaan 46 päivää. Toivoin että letroilla olisi kunnolla lyhentynyt, ekassa letrokierrossa näkyi KP15 ultrassa kaksi follia, yksi 18mm ja toinen 14mm, eli olisi voinut luulla että ihan pari päivää siitä olisi tullut positiivinen testitulos kun follit ilmeisesti kasvaa 2mm päivässä ja irtoaa 2cm kokoisina - mutta testit silti näytti negaa viikon... Lopulta viimein KP22 tuli positiivinen, ilmeisesti se isompi ei sitten päättänyt irrota ollenkaan tai muuttui kystaksi? :loudlycrying: Toivoisin että se toinen edes sieltä irtosi kun tuli positiivinen ovistestiin, mutta aloin epäillä sitäkin... Mutta no, sentään kierron pituus oli 33 (luteaali jäi valitettavasti lyhyeksi progesteronituesta huolimatta), eli kyllähän se nyt parempi on kuin 46!

Hei mutta tuohon maitohappobakteeriasiaan, mulla oli jossain kohtaa kans toistuvaa hiivaa ja muita mahaongelmia, mulle on tästä ollut paljon apua:
Oon käyttänyt tuota maaliskuusta asti, sekoitan iltaisin krekkalaisen jogurtin sekaan (jogurttiakin aloin syömään päivittäin jos siitä olisi ph-tasapainoon apua). Aloitin pienellä annoksella niin kuin purkissakin lukee ja nykyään syön sen 2 rkl/pv. Syön lisäksi ainakin yhden hapankorpun päivässä. Oon yrittänyt pitää sokerit minimissä mutta pari kertaa viikossa tulee joku jäätelö tai patukka syötyä. Mutta havahduin nyt siihen että mun edellinen hiiva on ollut tammikuussa! Ennen sitä oli pahimmillaan 2-3 kuukauden välein. Erityisen ihmeellistä kun viime kierrossa talleteltiin 2 päivän välein viikon ajan, olin ihan varma että siitä menosta taas tulisi hiiva, mutta ei tullut! Ehkä sokerin välttelystä tai kuidusta tai jogurtista tai maitohappobakteerista tai sitten kaikista näistä yhteensä on ollut apua! 🤞
Joo toi on kyllä helpottava tieto, helposti sitä tällaisena suht stressiin taipuvaisena ihmisenä alkaa stressata siitä, stressaanko liikaa. 🤣

Tuohan kuulosti hyvältä, että letrojen ansiosta kierto oli jo lyhentynyt ja isot follikkelit kasvamassa. 😊 Eiköhän sieltä ainakin toinen lähtenyt liikkeelle, jos ovistestikin niin näytti! Käsittääkseni siinä, miten nopeasti follikkeli kasvaa ja minkä kokoisena munasolu irtoaa, voi olla aika paljonkin yksilöllistä vaihtelua.

Mahtava juttu, että oot saanut selätettyä nuo hiivaongelmat! Tuo itsellekin uskoa siihen, että omalla toiminnalla asialle voisi vielä kohentaa.
Ja kiitos tuosta tuotevinkistä, vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Kuitua koitan muutenkin saada enemmän, niin tuo voisi olla hyvä tuki tähän projektiin.
 
Mies sanoi tänään kivan jutun, tuli hyvä mieli ihan. 🥹 Kysyi että olenko testaillut ovulaatiota. Että milloin se on. Ja sanoin etten ole testannut ja sanoi siihen että pitäskö niitä testejä hakea jotta tietää tarkasti. Tarjoutui vielä maksamaan ne että varmasti haen. No hain mä sitten. 🤣
 
Meillä oli tänään letrojen kontrolli uä ja hitto sieltä löyty polyyppi paskasta kohasta😣 gyne suositteli sen poistoa ja tottakai se halutaan pois, kun voi vaikuttaa kiinnittymiseen. Mutta ja paskin mutta tähän kohtaan, se maksaa yksityisellä n. 3t ja julkiselle voi olla 3kk jonot🥲 no jonotellaan julkiselle sitten, mutta ei tehä inssiä ennen kun sieltä tulee tietoa, että poistaako ne ees sitä. Voivat todeta, että eivät poista kun on niin yleisiä ja sit jatketaan hoitoja siitä huolimatta.

Nyt jatketaan sitten kotona yrittämistä, tähän kiertoon vielä tulee luget, mutta muuten letroilla mennään. Harmittaa ihan vietävästi. Mutta koitan aatella, että tää on meijän parhaaks ja että ainakin saadaan hetki aikaa taas säästää.
 
Voi ei @Heipsy , ihan tosi kurja kuulla :sad-face: Kolme kuukautta tuntuu tässä tilanteessa tosi pitkältä ajalta! Onko niin, että polyypista huolimatta kiinnittyminen ja raskaus voisi onnistua, jos kotona tärppäisi? Niin paljon tsemppiä, tuollaiset takapakit yrittämisessä on kyllä niin turhauttavia!
 
Mua hirvittää jo etukäteen, että mikä lähipiirin reaktio, etenkin miehen puolelta tulee olemaan, jos ja kun raskaudun ja ilmoitetaan asiasta muille. Anoppi ilmoitti miehen synttärilounaalla aiemmin tänä vuonna, että häneltä on kyselty, milloin meille tulee jälkikasvua. Hän oli kuulemma vastannut, että hänen mielestään me ollaan pariskunta, joka ei tee lapsia 😬 Eipä tee hirveästi mieli kertoa pian alkavasta yrityksestä, kun vastaanotto on jo etukäteen tällainen

edit: ja pahoittelut kun en vastaile vielä muiden viesteihin, opettelen vasta keskustelukulttuuria täällä :tears:
 
Mua hirvittää jo etukäteen, että mikä lähipiirin reaktio, etenkin miehen puolelta tulee olemaan, jos ja kun raskaudun ja ilmoitetaan asiasta muille. Anoppi ilmoitti miehen synttärilounaalla aiemmin tänä vuonna, että häneltä on kyselty, milloin meille tulee jälkikasvua. Hän oli kuulemma vastannut, että hänen mielestään me ollaan pariskunta, joka ei tee lapsia 😬 Eipä tee hirveästi mieli kertoa pian alkavasta yrityksestä, kun vastaanotto on jo etukäteen tällainen

edit: ja pahoittelut kun en vastaile vielä muiden viesteihin, opettelen vasta keskustelukulttuuria täällä :tears:
Juu ymmärrän ton hirvityksen mitä lähipiiri sanoo. Esim sisko maininnut aikasemmin että olisi liian aikaista hankkia lasta mun ja miehen. Sen jälkeen kun eka keskenmeno oli. ☹️ Ja oma äiti sanonut että pitäisi myös odottaa että jos pian raskaana olen että mitkä heidän reaktiot olisivat. 🥴
 
Olipa ikävä löytö @Heipsy 😔

@Kali @Syssymyssy hassusti sanottu teille, lisää varmasti jännitystä kertoa. Meilläkin jotkut varmasti yllättyisi kun ollaan oltu yhdessä vasta vuosi, juuri muutettiin yhteen eikä olla naimisissa. Joidenkin mielestä olisi varmasti tosi hätiköity päätös.

Ollaan kuitenkin päätetty, ettei odotella tässä enempää, kun meillä menee yhdessä tosi hyvin ja erillään kummankin elämä on kunnossa. Olemme kolmekymppisiä ja haaveilemme useammasta lapsesta. Päätimme siis jo yrittää kun eihän sitä voi olla varma miten elämä menee vaikka olisi ollut 10 vuotta naimisissa ennen lapsia.
 
Takaisin
Top