Esittäytymisketju

[jamm]

Hei!
Olen 34v. ensimmäisen lapsen odottaja :)
On todella vaikeaa uskoa vielä raskautta, oireita ei ole paljoa ja tätä on yritetty yli 2 vuotta. Inseminaatiolla tuli tämä plussa. Yksi keskenmeno oli 1v8kk sitten. Toivon että tämä tulee syliin asti
Toivottavasti kaikilla muillakin

Kaksi koiraa on perheessä, vähän jännittää toisen kohdalla, miten hyväksyy vauvan..vai pitääkö koirasta luopua tai rajoittaa sen liikkumista kun vauvakin alkaa liikkumaan. No aika näyttää..

 

[Reggie]

En voi uskoa, että pääsen kirjoittamaan tänne!

Oon 27v ja odotan esikoista. Tätä lasta on yritetty ja toivottu pitkään ja hartaasti, nyt oli ensimmäinen lääkkeellinen kierto, enkä voi uskoa, että se toimi. Useampi keskenmeno on meidän kohdalle osunut ja se luo pelkoja tähän odotukseen, mutta koitan olla murehtimatta asioista, joihin en voi vaikuttaa. Haluan uskoa siihen, että tämä pieni tulee syliin asti

 

[Laakeripuu]

Moikka!

Kiva nähdä täällä meitä pitkään yrittäneitä, niin huikeaa on se tunne, kun vihdoin onnistuu :) Minulla ikää 37 vee ja mies 38 vee, yhdessä ollaan oltu reilu 5 vuotta. Yritys aloitettiin aika lailla tasan kolme vuotta sitten ja noin vuosi sitten päästiin Taysiin hoitoihin. Meistä ei varsinaista vikaa löydetty, mutta varmaan jotain mun ikään liittyvää häikkää oli munasoluissa, kun ei omin voimin onnistuttu.

Heti ekasta inssistä tulin raskaaksi, mutta se meni kesken viikolla 8. Käytiin viikolla 7 varhaisultrassa ja siellä näkyi silloin syke, mutta oikein muuta mittaa ei saatu otettua, ja käskettiin tulla viikon päästä uudestaan. Silloin seuraavan ultrapäivän aamuna sanoin miehelle, että tissit ei oo enää yhtä kipeät, se on varmaan kuollut. Ja niinhän se oli. Lääkkeellinen tyhjennys kotona ja tuskallinen toipuminen menetyksestä alkoi.

Meille tehtiin vielä 3 inssiä ilman tulosta, jonka jälkeen siirryttiin tähän ivf-hommaan. Lyhyellä kaavalla mentiin ja tosiaan heti ekasta tuoresiirrosta tuli tämä plussa. Väkisinkin takaraivossa on se uuden menetyksen mahdollisuus, mutta jotenkin nyt on niin hyvä fiilis, etten jaksa/halua murehtia tulevaa. Jos keskenmeno tulee, käsittelen sen sitten. Toistaiseksi keskityn vaan positiivisiin ajatuksiin (eli varmaan paniikki iskee huomenna)

Tampereella asutaan kissan kanssa ja minä tällä hetkellä vaan himassa, koska sain kenkää töistä (matkailuala + korona = ei hyvä). Mutta aloitan yamk-opinnot tammikuussa, joten kohta alkaa taas tekemistä olla. Kaiken kaikkiaan paska vuosi, mutta tämä joulukuu näyttäisi vielä pelastavan homman näillä hyvillä uutisilla

 

[CherryRed]

Mustakin on niin ihanaa, että meitä kauan yrittäneitä on täällä <3 Ei ole helppo tie monelle päästä edes tähän askeleeseen. Herkistää ihan, kun tiedän teitä tuolta lapsettomuuspuolelta. (snif, hormonit)
Toivotaan, että saadaan kaikki pitää nämä pikkaset kyydissä.

 

[Marmani]

Täällä 27 v. Toisen lapsen odottaja :) Esikoistyttö täyttää ensi viikolla 11 kk ja imetän häntä edelleen, joten en uskonut plussaavani ennen sen lopettamista. Mutta toisin kävi! Ensimmäistä yritettiin 10 kk mutta tämä toinen tärppäsikin sitten ensimmäisestä yrityskierrosta

 

[Amelii]

Täällä toisen lapsen odottaja, esikoinen pian 4v. Miehen kanssa taivalta jo yli 10 vuotta takana. Esikoinen sai alkunsa heti, kun alettiin edes ajattelemaan yrittämistä ja nopea raskautuminen tuli vähän shokkinakin. Nyt tämä raskaus antoi hetken itseään odotuttaa, mutta suht nopeaan kuitenkin sai alkunsa. Ekassa raskaudessa otin niin rennosti, että mulle sanottiin, että olen kuin olisin jo useamman raskauden käynyt läpi. Nyt puolestaan jännitän kaikkea ja epävarma olo siitä, että ylipäänsä olen raskaana ja että tämä menee onnellisesti loppuun asti. Viimeksi oli elämä melkoisesti enemmän mullinmallin, nyt on jo seesteisempää. Ehkä siksi nyt on aikaa ja jaksamista murehtia tätä raskautta.

 

[Air4M]

Moikka!

31-vuotias (ihan juuri 32) kolmannen odottaja täällä! Meillä miehen kanssa yhteistä taivalta 9,5v ja naimisissa siitä 6,5v. Lapset täyttävät juuri 5v ja 3v. Reilun viikon ollut kuukautiskipuja, pari päivää sitten tein haalean haamuviiva ja tänään selkeämmän plussaviivan testiin. Edellisiä yritettiin noin puoli vuotta, mutta tämä nappasikin jo toisesta kierrosta. Laskettu aika tällä tietoa 15.8.

Katsotaan nyt, ehtiikö täällä viestejä lukea tai mitään kirjoitella, kun arki on niin kiireistä, mutta yritetään.

 

[hiliima]

Hei kaikille! Olenkin seuraillut tätä foorumia jo parisen viikkoa, teknisten ongelmien vuoksi pääsin nyt vasta kirjoittelemaan itse.

Olen vähän vajaa kolmekymppinen kahden lapsen äiti. Nuorimmainenkin jo useamman vuoden, että onhan tämä taas vähän jännittävää, kun ei ole tuoreessa muistissa kaikki. Muistelen, että en aiemmissa raskauksissa kovinkaan stressannut mitään, nyt miettii koko ajan onkohan kaikki hyvin...

 

[Plumeria]

Moikka! Odotan ensimmäistä lasta. 28v, ja pk-seudulla asutaan. Ensimmäinen raskaus alkoi yllärinä ekasta kierrosta toukokuussa, keskeytynyt keskenmeno huomattiin heinäkuussa.

Eka raskaus oli aika vähäoireinen, joten nyt olen hyvilläni super väsymyksestä ja jatkuvasta ällötyksestä. Harmi vaan että nykyisessä työtehtävässä en pysty tekemään etätöitä :) Töissä on aika raskasta. Koronariski on myös suht suuri työpaikalla, ja se vähän huolettaa.

 

[Iituli90]

Moikka! Liityin eilen tänne heti kun tein elämäni ekan positiivisen raskaustestin . Tuota raskaaksi 2020 -ketjua olen muutaman viikon seuraillut, mutta en vielä saanut aikaiseksi rekisteröityä ennen kuin nyt.

Ekaa lasta siis odotamme, minä 30v ja mies 32v. Yhteistä taivalta ollaan kuljettu jo teinivuosista lähtien. Uskomattoman helposti starttasi raskaus, sillä multa poistettiin vasta lokakuussa hormonikierukka ja muutenkin olen käyttänyt hormonaalista ehkäisyä yli puolet elämästäni. Eli ns. Yk 2 tärppäs ja toivon niin kovin että hyvä onni jatkuu !

Huomasin että tää foorumi on super ihana keino saada vertaiskokemuksia, tukea ja jakaa iloa, varsinkin näin alkuun kun ei oikein uskalla kenellekään kertoa. Kiva päästä lukemaan miten meidän kaikkien elokuisten odottajien raskausaika sujuu !

 

[Leonafrey]

Moikka kaikille! Täällä 28v kolmatta odottava varovasti uskaltautuu kirjoittelemaan nyt viime kierron keskenmenon jälkeen taas plussanneena. Jännittää ihan kauheesti, mutta täytyy toivoa että tällä kertaa kaikki menee hyvin!

 

[Lehtivihreä]

Hei! Nyt 3+5 ja haamuviiva tuli testiin. Vaikea uskoa ja koitan olla liikaa innostumatta, jos meneekin kesken. Olen toivonut vauvaa jo useita vuosia, nyt olen 29-vuotias ja viimein mieheni suostui yrittämään ja tässä toisen kierron tulos yrittämisestä. ♡ jännittää moni asia, mutta onni ja rakkaus voittaa kyllä. Talous, korona sun muut tuovat huolta. Esikoinen olisi siis todella toivottu ja rakastettu, tämä olisi ensimmäinen lapsenlapsi vanhemmillemme. Jännittää ja ihanaa, että on tänä foorumi!

 

[NäkymätönNinni]

Moi! Täytin juuri 29 ja tein elämäni ensimmäisen plussatestin syntymäpäivänäni, nyt mennään 4+3. Tämä oli yk 17, tammikuussa olisi ollut eka inssi. Esikoinen siis olisi ja ensimmäinen lapsenlapsi vanhemmilleni. Asutaan Vantaalla ja ammatiltani olen laboratorioanalyytikko.

Ollaan seurusteltu miehen kanssa 11 vuotta ja kesällä mentiin kihloihin. Hääpäivää ei olla vielä päätetty, ajatus oli kesästä 2022, jotta ehditään säästää, mutta saas nähdä mennäänkö nyt sitten jo aikaisemmin pienimuotoisemmin, jos kyytiläinen pysyy matkassa.

Tämä foorumi on kyllä pelastus, kun tuntuu ettei voi oikein kenellekään puhua ja asia on kuitenkin mielessä koko ajan!

 

[Keltainenkuu]

Moikka! Täällä 31v kahden lapsen äiti. Meillä kolmatta alettiin toivoa tammikuussa, mutta vaihdevuosioireiden myötä tehtiin tutkimuksia ja pari kuukautta sitten sain kuulla että on todella epätodennäköistä että enää raskautuisin. Ei edes hedelmöityshoidoista olisi apua... Kierrot venyi ja tapani mukaan rutiinisti tein raskaustestin viime perjantaina ilman mitään odotuksia kuitenkaan. Sieltä pomppaskin heti leffaviivat silmille, ja siinä aikamoinen järkytys tuli. Täysin yllättäen, ilman mitään ajatuksia tai oireita. Nyt edelleen sulattelen tätä ihanaa uutista

 

[Agnés]

Onnittelut ja tervetuloa kaikille!

 

[Lavendora]

Moi! Täällä uusi elokuisen odottaja Plussasin reilu viikko sitten rv 3+4 ja nyt olisi 5+0. Viivat jo tasavahvat joten kai se on uskottava että raskaana ollaan. Keskenmeno tietysti pelottaa kovasti mutta aika tietysti näyttää miten käy Ekasta kierrosta tärppäsi, en edes huomannut koko ovista mutta kai se sitten oli kun testit näyttää plussaa

Seitsemäs lapsi meille tulossa, isommat on nyt 11kk, 3v, 5v, 6v, 8v ja 9v :) Asia on tosiaan mielessä kokoajan eikä voi kenellekään kertoa muualla kuin täällä netissä

 

[Kisu83]

Heippa kaikille

Eli ens kuussa täytän 38 vuotta, mies pari vuotta mua vanhempi. Mulla on yks kohta täysi-ikäinen tyttö ennestään, joten lasten ikähaarukaksi tulee melko paljon, enkä millään muotoa muista ekasta raskaudesta juurikaan mitään.

Mun elämässä on ollut kolme tärkeää miestä: nuoruuden rakkaus, tyttären isä sekä mies jonka kanssa elettiin uusioperhe-elämää 15 vuotta.
Nyt jaan elämäni uudestaan sen nuoruudenrakkauden kans, ja ootan hänen vauvaa

Oon kotikampaamossa töissä, ykköstyypin diabeetikko ollut 5-vuotiaasta saakka joten omat haasteensa siinäkin saralla, onneks sensoroiva pumppu tekee sokerien hallinnan vähä helpommaksi

Lisäks arkea pyörittää karhukoira sekä pystäripentu, ja kuus kissaa joista kahdelle pennulle pitäis löytyä uusi koti
Asustellaan Pohjois-Pohjanmaalla, tulevat isovanhemmat asuvat vajaan 40 kilsaa päässä, joten hoitoapua löytyy tarvittaessa läheltä.

Muoks: eilen kävin diabeteksen takia näin aikaisessa vaiheessa ekassa neuvolakäynnissä: löytyi sikiö joka vastaa tänään 6+2 viikkoja sekä sydämen syke

 

[Ciara]

Terppa,

Olen 27v yhden lapsen äiti Uudeltamaalta. Poitsu on 9kk ja meillä oli toiveissa pienellä ikäerolla toinen lapsi. No tässä ollaan plussauksen jälkeen, toivotaan että pysyy kyydissä :) Imetän vielä esikoista ja tämä hyppäsi kyytiin ekojen menkkojen jälkeen. ajattelin että kierto on vielä sekaisin eikä siksi menkkoja kuulu, joten päätin testin tehdä. Tuli vähän yllärinä, kuitenkin hyvänä sellaisena
Menkkojen perusteella olisi 7 viikko käynnissä nyt siis :) Jotenkin hauska, rauhallinen fiilis tällä hetkellä.

Kaikille kanssaplussaajille onnea ja toivotaan että pikkuiset pysyy kyydissä <3

 

[shieldmaiden]

Jännityksestä jäykkänä käyn ilmoittautumassa toista odottavaksi. Päällimmäisenä pelkona on että tuleekin km tai muuta ikävää. Plussaa olen tehnyt nyt kolmena aamuna peräkkäin, ja tämä tärppäsi ekasta yrityksestä. Olemme olleet siis todella onnekkaita, ja siksikin pelottaa iskeekö joku karma syystä x tai y.

 

[Mrs. S]

Jännityksestä jäykkänä täälläkin En oikein tiedä, milloin tää jännitys mahtaa helpottaa tällä kertaa. Meillä siis odotellaan myös toista ja toisin kuin esikoisen kohdalla tätä kakkosta saatiin ihan tekemällä tehdä ja nyt vaan toivon niin paljon, että mattoa ei vedetä taas jalkojen alta.

Täällä kirjoittelee 31-vuotias kotiäiti Varsinais-Suomesta. Oikealta ammatiltani olen luokanopettaja ja niihin töihin oli tarkoitus palata viimeistään elokuussa 2022. Meillä on täällä kotona nyt reilu vuoden ikäinen poika, jonka kanssa puuhastelu vie tällä hetkellä kaiken ajan (ja käytössä olevan energian)