Esikoistaan odottavat tammikuiset

Moikka!

Täällä ei vielä ole oikein uskallettu ostoksille....yksi Me&I kiva ruskea body tuli hankittua siskon kutsuilta jo ennen raskautta vaatekaapin ulkopuolelle roikkumaan ihan onnen tuojaksi :D Onnea oli ja viime joulukuisen keskenmenon (vk8) jälkeen positiivisia uutisia saatiin helatorstain aattona. <3

Pikkusisko raivasi omia varastojaan tuossa 2 viikkoa sitten ja sieltä pelastettiin kirppikselle viemiseltä Tripp Trapp tuoli, autoturvakaukalo ja pinnasänky. Perheessä on kiertänyt sellainen vanhanaikainen korisänky, joka menee ihan alkuun mainoisti. Itsekin siinä nukkuneena tarjoaa varmaan ihan hyvät unet ;)

Muuten olen vauvanvaateosastolla vaan tyytynyt hypistelemään ennen kuin näen omin silmin pienen tulokkaan varmasti olevan masussa...

 
Varovasti varpaillani saavun tähän ketjuun. Ensimmäinen olisi täälläkin tulossa, jos vaan kaikki hyvin sujuu. Tosin laskettu aika laskureiden mukaan on tammikuun 30.päivä, joten voipi olla että tältä puolelta joudun vielä tuonne helmikuisiin siirtymään.

Ensimmäinen neuvola mulla 4.7 ja tällä hetkellä mennään siis viikoissa 7.

kaikenmoista ajatusta päässä on piisannut. Innostusta ja ahdistusta.
Isoin pelko on lapsen mahdollinen koira-allergia, taloudessa kun elikoita löytyy.
Lisäksi olen kerennyt jo moneen kertaan panikoimaan oman ajan ja vapauden menetystä, parisuhteen muutosta, rahojen riittämistä jne
Pääsääntöisesti kuitenkin mieli on hyvä ja odottava. Kun nyt vaan kaikki olisi kunnossa ja mukelo mukana loppuun asti!
 
Täälläkin odotellaan esikoista. Meilläkin ehkäisy jätettiin pois, mutta ei olevinaan yritetty vaa tulee jos on tullakseen ;) Silti koko ajan sitä odotti sitä plussaa, joka onneksi melko pian tulikin. Nyt vaan jännäillään onko masussa ketään vai ei. Jotenkin olen ihan varma että jotain sattuu tai että ei siellä ketään ole. Ensimmäinen neuvola on 25.6 ja ultrasta ei vielä tietoakaan. Toivottovasti mahdollisimman pian. Mulla on ollut hirveitä alavatsa kipuja, mutta sanoivat neuvolasta että kivut on hyvä asia. Eilen tuli kuitenkin n. 10 tippaa vaaleanpunaista verta pönttöön, mutta se jäi siihen. En tiedä mitä ajatella. onko muilla tullut vuotoa tai vatsa kivut olleet kovia? Nyt mennään siis rv 7+3.

 
Lumena täällä on menossa nyt viikko 9. Itelläni oli kanssa tuolloin 7 viikon aikoihin tosi kovia alavatsakipuja, muistuttivat kovasti menkkakipuja. Miullekin neuvolantäti sanoi että ihan normaalia on mutta kyllä se silti hieman tuolla takaraivossa pelottaa koko ajan :( Meillä on takana yksi kohdunulkoinen raskaus ja yksi keskenmeno, joten senkin takia hieman varpaillaan ollaan myös. Neuvolasta sanoivat myös miulle että veren "tihkuminenkin" on ihan normaalia ja sitä tapahtuu monille mutta ei ole vaarallista :)
 
Noora88 Kiitos vastauksesta, tietty heti helpottaa ku kuulee että jollain muulla on vastaavaa ollut :) Ja oon tosi surullinen sun puolesta aikaisemmista vastoinkäymisistä :/ Jos saan vielä kysyä, oliko raskaus erilainen esimerkiksi kohdunulkoisessa? Ei ole pakko vastata jos yhtään tuntuu pahalta :( 
 
 
Kohdunulkoinen raskaus kun oli niin silloin ei edes tiedetty että olin raskaana. Ensiapuun piti lähteä järkyttävien vatsakipujen takia, kun ei edes kävelemään pystynyt. Lääkäri otti kokeita ja totesi että olin raskaana ja kova epäilys kohdunulkoisesta. Ei siinä oikein ehtinyt edes mitään ajatella kun makasin jo tarkkailtavana keskussairaalassa. :( Mutta jotenkin hyvillä mielillä tämän raskauden kanssa nyt olen, jotenkin on erilainen, jos se sitten olisi hyvä merkki :) 29.6 olisi np ultra. Sitä odotellessa :)
 
Ei mulla ne kivut nyt niin pahoja onneksi ole ollut että olisin lääkäriin lähtenyt. Oon varma että kaikki menee nyt hyvin meillä molemmilla :) Pitää yrittää olla positiivinen! Meillä varmaan vasta joskus heinäkuussa ja varhaisultraan yksityiselle ei oo varaa, eikä siis halua maksaa niin paljon :) Ilmottelehan sitte ultra kuulumiset ;)
 
Heippa kaikkia tulevat tammikuu äidit :)

Ajattelin kanssa itse uskaltautua ja liittyä teidän seuraan, vaikka mua serkut peloitelleet näistä nettisivustoissa, joissa kuulema vaan "höyrytään" vauvoista ja raskaudesta, ihan kuin se olisi ainut asia elämässä ja nyt kun olen tässä lukenut parin kuukauden ajan näitä keskusteluita yleensäkin ja joihinkin varovaisesti vastannut, niin en ymmärrä nyt serkkujeni omaa "höyhötystä" , ehkä ovat olleet aivan väärillä sivuilla aikoinaan. Itse ainakin olen saanut teistä kovasti tukea näin virtuaalisesti, koska omaa raskauttani en halua kovasti vielä jakaa ympärilleni (kummankin vanhemmat tietävät ja muutama lähipiiristä), ihan oman pelon takia. Tämähän hieno juttu :))))

Siis täällä mennään nyt viikolla 11 ja ajoittain tulee tunne että olenkohan raskaana,vaikka oireita on, nyt vasta tullut todella paha kuvottava olo, ei voi syödä kuin vähän kerrallaan, ruoka tökkäseen muuten ylös ja sellainen vetämätön olo, tekis mieli vaan maata sohvalla ja nauttia hiljaisuudesta. Painoa tullut ja mahan kohdalla jo musta pallo, vaikka luin jostain neuvolan kirjallisuudesta, että paino ei nouse ensimmäisen 1/3 ajalla,.... jep....saan aivan varmaan kovaa ripistystä neuvolasta, mutta minkä sille voi...

Itse uskon, että lapsi tuo tullessaan erilaisen elämän, samallalailla kun aikoinaan koira tuli perheeseen, aluksi pelkäsi että rajoittaa kaiken sosiaalisen elämän ja tämän kuuden vuoden aikana koirani, ei ole kertaakaan ollut esteenä sosiaaliselle tai muulle elämälle. Se on vain itsestä kiinni, pystyykö itse pyytämään ja OTTAMAAN vastaan apua varsinkin lastenhoidossa. Itse ehkä oman amattinikin puolesta teen paljon töitä sen eteen, että elämässä olisi se mikä tähänsä asia, se on vain ja ainoastaan yksi niistä monista, ja siitä ei saa tulla koko elämä, muuten unohtuu se elämän tasapaino. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö saisi nauttia 24/7 äitiydestä päin vastoin. Tietenkin jokainen tekee omat ratkaisut. Itse olen jo 35-vuotias "äitikokelas", joka nähnyt elämää monelta eri kantilta ja päiväkirjat paljon sellaista mitä ei ehkä tulevaisuudessa voi äitinä paljastaa ;) , joten varmasti tulen nauttimaan äitiydestä ja sen arjesta , mutta olen jo sanonut puolisolleni, että jos alan kulkemaan ilman rintaliivejä päivät pitkät, tukka kampaamatta, samat vaatteet toista viikkoa päällä, huomata ja isolla äänellä.  Mutta vaikka nautin tästä raskaudesta ja tulevasta äitiydestä, niin välillä tulee samoja ajatuksia kuitenkin, tässäköhän tämä elämä sitten on, miten ystävien kanssa voi viettää "laatuaikaa". No nämä ajatukset kuulema tulevat kaikille mammoille, hormoniheittelytkin kuulema jo sen tekevät. Joten annetaan vaan niin itkukohtausten vaan tulla juuri ennen nukkumaan menoa, että mies aivan ihmeissään vieressä, että mitä nyt tapahtui, mitä tein väärin ;))

Kaikille ihanaa sunnuntai päivää sateesta huolimatta <3
 
Heippa Marbella77!

Täällä aika samansuuntaisia ajatuksia...myös tuossa elämän menossa. Meillä koira on nyt 3v ja hieman jännittää sen suhtautuminen vauvatulokkaaseen. Mietimme myös, josko vielä syksyllä ottaisimme sille kaverin. Vähentäisi varmaan mustasukkaisuutta ja antaisi tietenkin myös lajitoveriseuraa. 

Olemme matkustelleet paljon ja tietenkin haluaisimme tulevaisuudessakin matkustaa. Se on toinen mikä varmaan hieman muuttuu ainakin suunnitelmallisemmaksi.

Sunnuntain jatkoa, sateinen keli mutta aurinkoinen mieli :D
 
Tiiättekö mitä? Haluaisin jo ostaa vaunut :D Kahtelen ihania vaunuja päivät pitkät! Katotaan vaan nii ostan kohta jo yhdet ja sitte kaduttaa ku löydänkin jotku ihanammat. Mitähän tästäki tulee... Haaveissa olis tällaiset turkoosina: http://www.brio.fi/To_Go_Stroller/Prams_and_Pushchairs/Happy/Happy_Combi_Pram.aspx  :) Nyt vaan haaveilen, että löytäisin sellaset vähän käytetyt niin sais melko halvalla. Onko muilla jo tällaisia haaveiluja?
 
Moikka!

Mäkin olen Untamoisen tapaan katellu vaunuja, mut jotenki tuntuu että vaatis hirveesti energiaa perehtyä kaikkiin ominaisuuksiin ja mitkä olis parhaat ja mitä pitäs olla ja mitä ei saa olla yms. Joten taidan jättää sen asian toistaseks siihen asti, kunnes tulee kuulemma sellanen "pesänrakentamisvaihe", jospa sillon energiaa olis enempi.
Onko teidän esikoista odottavien vatsa jo kasvanut? Mullei ole muuta ku läskiä tullu, paino noussu useemman kilon, mut alkaa ihan selkeesti tuntua vatsassa sellanen kova kohta joka kasvaa päivä päivältä. :) 
Huomenna nt-ultra ja heti sen jälkeen toinen neuvola, kivvaa. :))

Vilmaliini ja pötkö 11+2
 
Moikka!

En tainnut vielä tänne ilmoittautua, joten hoidetaan se nyt kuntoon :)
Viikkoja kasassa nyt 12 + 4, nt-ultra takana (1,2mm ja verikoe ok), eka neuvola käyty ja kaikki muu ok, paitsi äidin paino ei saisi kovasti nousta... Jep, hiukka oli huono olo ja kun duuni oli sellaista, että päivisin oli oltava jaloillaan 12 tuntia, niin syömällähän siitä selvisi :). No, nyt ei sitten olekaan viimeiseen 3,5 viikkoon tullu yhtään lisää kun olo on helpottanut.

Alkuajan etominen ja kuvotus ovat kaikonneet, toki heikko olo tulee jos ei syö. Ainoa ärsyttävä oire on se kun aivastaa, niin saattaa ihan älyttömästi vihlasta alavatsasta. Sama on tapahtunut pari kertaa aamulla sängyllä maatessa, kun on yskäissyt. Käsittääkseni ihan normaaleja juttuja, mutta inhottavia.

Tavaroita en ole hankkinut vielä lainkaan. Toivon, ettei myöskään tuleva isoäiti niitä ala heti ostella (voi olla toiveajattelua). Olen sen verran taikauskoinen, että ennen rakenneultraa pyrin olla ostamatta yhtään mitään vauvalle, mutta itselle täytyy ostella jotain housuja, koska muuten parissa viikossa täytyy olla ilkosillaan. Turvotusta mahan kohdalla on sen verran. Farkkuihin ei ole enää toivoakaan mahtua, mutta onneksi kesällä ei niitä tarviikaan :)

Mulla on sukurasitteena diabetesta, joten joudun jo heinäkuun puolivälillä ekaan sokerirasitukseen, toinen on sitten joskus viikoilla 24-26. Neuvolalääkäri on 10.7. ja tuo rakenneultra sitten elokuun lopulla. Näitä odotellessa :)

Ann1kk1 ja Enska 12 + 4
 
Mä nyt sitten sekosin alennusmyynneissä ja hankin pari unisex-väristä (pääasiassa valkosta) vaatekappaletta pienelle: pari kietaisubodya, housuhaalarit ja koon 50 hupparin :D.  En vaan käsitä, miten ne voi mahtua kenellekään. Kuitenkin lapsella on vaipat ja kaikkea. Onko ne muka oikeasti niin pieniä? :D

Nostan kyllä hattua heille, jotka eivät halua selvittää lapsen sukupuolta ennen syntymää, sillä sukupuolettomia vaatteita on lähes mahdotonta löytää. Etenkin tyttöjen vaatteet tuntuvat olevan jotenkin todella sukupuolta alleviivaavia: röyhelöä pinkkiä, pitsiä ja aaaargh. Tämän päiväisen jälkeen melkein toivon, että vauvallani on kivekset.

Saisikohan jostain tietää, kuinka paljon lapsi tarttee vaatteita sillä olettamuksella että pyykkikone pyörii lähes päivittäin? En halua hamstrata liikoja, mutten myöskään kääriä lasta johonkin äidin vanhaan villapaitaan, kun lapsen omat vaatteet on kaikki pesussa.
 
Mä nyt huutelen vieraisin pöytiin (en ole ensiodottaja), mutta ehkä se on ihan ok ;)

http://www.vau.fi/Forum/Odottajat/Laskettu-aika-2011/Laskettu-aika-tammikuussa-2011/Minka-verran-vauva-tarvitsee-vaatteitatarvikkeita/1583T/

Tossa linkki, jossa on keskustelua siitä, paljonko vauva tarvitsee vaatteita ym.
Mä haalin melko paljon vaatteita kirppikseltä, samoin toinen mummo (huuto.netin vaatepaketeissa on välillä aikamoisia helmiä.. :D) ja toinen mummo taas kanto kaupasta vauvalle vaatteita, ennen kun Ellen oli edes syntynyt. Joten meillä oli 50-74 kokosia vaatteita aivan valtavasti (liikaa..). Toisaalta se oli hyvä, koska osa vaatteista osottautui epäkäytännöllisiksi (esim. 50cm tiukat farkkulappuhaalarit :D), joten ne jäi sitten pitkälti käyttämättä. Tällä kertaa aion haalia ainakin pienenpieniä kietasubodeja lisää, musta ne oli helpompi pukea ihan vastasyntyneelle päälle, kun perusbodyt.
Äitiyspakkauksessa ei ole kovinkaan montaa 50-56cm vaatetta, joten jos ei halua kääriä hihoja ja lahkeita, niin niitä kannattaa muutama hankkia. Ja äippäpakkauksen toppahaalari tais ainakin meillä olla kokoa 68cm, eli aika iso vielä vastasyntyneelle.

Ja pssst. Polarn O. Pyretillä on aika paljon unisex vaatteita (ihania kirkkaita värejä), eikä ne tyttöjenkään vaatteet mitään vaaleanpunaisia rimpsu-unelmia ole. Mä en ite voi sietää juuri niitä pitsiunelmia, joten meiän tytön vaatekaappi on aika Po.p painotteinen.

 
Mulla on alkanu oireet helpottaa, osaksi. Maha on edelleen kauhea turvotuspallo, ja mietinkin, että näkyyköhän vauvamaha ikinä tämän turvotuksen alta :D Voi kun tämä jo helpottais. Rinnat on edelleen arat.

Mulla on onneksi jo parit äitiysvaatteet kirpparilta ostettuina ja parit saatu kaverilta ja niillä selviän aika pitkälle. Rintaliivejä joudun lähtä tässä ostamaan, kun on tasan yhdet jotka enää menee, muut on käyneet pieniksi. :/

Oon ostanu vauvalle muutamia vaatteita kirppareilta. Pari päivää sitten löysin Tokmannilta kolmella eurolla todella söpön 56cm valkoisen bodyn, johon oli eteen ommeltu iso mansikka :D Oli pakko ostaa, vaikka ehkä sopii paremmin tytölle enkä tiiä kumpi tulossa. Mutta ei sillä oo niin paljon merkitystä että minkälaisia ne vaatteet on :)

Mekään ei näillä näkymin aiota ottaa selvää kumpaa sukupuolta tulokas on. Mun värimaku on sellanen retro, eli maanläheisiä sävyjä tykkään käyttää. Joka tapauksessa vauvan tarvikkeissa tulee olemaan paljon vihreitä ja ruskeita ym. värejä niin ei ole merkitystä sukupuolella. Ja ajatus on muutenkin, että jospa tämä ei jäisi meidän viimeiseksi lapseksi niin niitä tavaroita voi käyttää myöhemmin uusiksi.

Jee, huomenna 12+0 :)
 
Mie tuolla aiemmin vastailin ahdistuksiin ym. että ei oo vielä tullut semmoista, mutta suunnilleen tossa viikko sitten iski ihan yhtäkkiä päähän ajatus että mitä hittoa mie oon tekemässä :D Se oli ku märkä rätti kasvoille, oikeasti olin sitä mieltä että tästä EI voi tulla mitään, eikä tässä ole mitään järkeä. Nyttemmin menny onneksi ohi :) Ehtii varmaan muutamat kerrat tulla noita ajatuksia tässä matkan varrella, mutta onneksi ne on vaan ajatuksia.

Muutaman pienen vaatteenkin oon ehtinyt hankkia, en tajua miten ne voi olla niin pieniä! Ja vaunukuume mullakin on ihan hillitön. Onneksi mies on meistä se järjen ääni, mie olen Älystä ja Väläyksestä Väläys :D
 
Liitytään täältäkin joukkoon!

Toisaalle jotain jo olenkin kirjoitellut, mut lähinnä lukijana toistaiseksi pysytellyt.

Viikkoja ois tänään kasassa 13 ja nt-ultrassa (+verikokeissa) oltiin kesäkuun puolivälin paikkeilla, jolloin nt oli 0,7mm ja crl 34mm, syke oli 171/min. Tutkimuksissa ei ollut viitteitä downista. Viikon päästä ois toinen käynti neuvolassa.

Neuvolan arvio lasketusta ajasta oli 6.1 ja ultralääkäri muutti sen 8.1, eli ei hurjia muutoksia, pääasia että syntyisi vuoden 2013 puolella!

Kaikinpuolin muuten raskaus on sujunut hyvin, koko aikana olen 2krt oksentanut, ja olo on tullut ja mennyt yhtä nopeasti, päänsärkyä on nyt 11-13 viikoilla alkanut hieman olla, mutta kärsin normaalisti migreenistä ja tämä on pientä ja tämän kanssa pystyy elämään!
Rinnat nyt on kasvanut (aika hurjastikin, olen aika pienikokoinen) ja masukin hieman pömpöttää..

Juhannusviikko oltiin reissussa ja kaikki meni kivasti, enkä ruokailuakaan niin kauheasti "ajatellut", maalaisjärjellä matkassa, eikä mistään epämääräisistä kioskeista ostettu ruokaa/jäätelöä.
Pienelle ostettiin "tuliaisiksi" sellainen pieni vauvanvaate-lahjapaketti, jossa oli jotain myssyä ja potkupukua ym.. ihan vaan muistoksi, että masuasukas on ollut ekalla ulkomaanmatkallaan ;o)

Mitään muuta lastentarviketta ei vielä sitten ole ostettukkaan, vaikkakin tänään kävin hypistelemässä potkupukuja ja bodyjä paikallisella lastenvaatekirppiksellä ja katselemassa jos jotain ns. talvivaatetta olisi ollut...

Vaunuja ja turvakaukaloita olen jo vuosikaupalla katsellut ja mielessäni valinnut..
Josta tulikin mieleeni, tietääkö joku missä vaiheessa vaunuissa ym. vaihtuu "uudet vuosikerrat", kun muistelisin sen olevan joskus keväällä?

Mites on teidän lisäravinteiden laitanne, syöttekö jotain lisiä, vai vaan riittävästi normaalin ruuan kautta?

Ensiviikon neuvolaa odotellessa...
 
Jee, tänään 12+0, olo mitä loistavin ja alavatsaa kevyesti painellessa tuntuu selkeesti missä kohtu on ja mihin se loppuu. :) Kaipa tuo alkaa tuolta pikkuhiljaa erottua. 
Toissapäivänä ostettiin ensimmäinen unisex-body vaikka vahva epäilys tytöstä onkin. 
Mä oon muutaman viikon syöny jotain mammavitamiinia, ku tuntuu et ruokavalio koostuu tällä hetkellä lähinnä kebabista ja pitsasta, painokin noussu kyllä sit sen mukaan. :-/

 
Mä en ole uskaltanut vielä ryhtyä ihmettelemään vauvatavaroita enkä (ihme kyllä) ole edes käynyt näpelöimässä vauvanvaatteita :) Mutta nyt alkaa piakkoin olla 12 viikkoa täynnä ja ultrassa kaikki oli erittäin hyvin niin alkaa vähitellen tuntua jotenkin todelliselta tämä. Jospa nyt uskaltaisi jo alkaa miettiä noita juttuja! Meillä pinnasänky on jo tiedossa, mutta siihen se sitten melkein jääkin. Jonkin verran varmasti saadaan vaatteita siskolta (jos saa kiertoon laittamiaan takaisin), mutta vaunut ja kaikki muu melkeinpä pitää hankkia. Vähän hirvittää kun asutaan pienessä ja jo ennestään kamaa täynnä olevassa kämpässä, eikä näillä näkymin olla muuttamassa isompaan ainakaan heti syntymän jälkeen (eikä ennen sitä). Täytyy siis todella käyttää mielikuvitusta, että saadaan kaikki tarpeellinen mahtumaan ja toimivaksi systeemiksi (pinnis, hoitopöytä tms. jne.). Ja sitten meillä on vielä 2 v. koirakin, joka on kooltaan aika pieni, mutta persoonaltaan suuri :D huhhuh, vähän jännittää jo, että miten pärjätään, mutta onneksi on paljon auttajia tiedossa :)
 
Moikka kaikille! :)

Täällä ois kans yks tuleva mami, viikkoja ois nyt 13+6, ja laskettu aika on 1.1. Kovasti koitan pinnistellä että uuden vuoden puolelle menee kans :) 19.6 oli ensimmäinen ultra, siellä oli sellanen 7cm pitkä vonkale uiskentelemassa :) seuraava ultra 15.8 ja toinen neuvola 26.7.

Kovasti olen täälläkin käynyt lueskelemassa, mutta nyt vasta kuitenkin uskalsin liittyä :)
Alkuraskaus mulla meni huonovointisena, edelleenkin tuntuu siltä, että haistan kaiken, ja jotkut hajut saavat mut kuvotuksen valtaan, esim. kolikoiden haju (?!?) on maailman kammottavin :D Rinnat ovat edelleen erittäin herkät ja arat. Erittäin turvoksissa olen edelleenkin.

Meillä ei olla itse ostettu vielä mitään, mutta oma kummitätini on kuulemma ostanut jo jonkun söpön unisex asun, ja miesystäväni vanhemmat ovat ostaneet jo rattaat. Olen ajatellut että tässä on vielä vaikka kuinka paljon aikaa, ja lisäksi haluan tietää sukupuolen, niin on vähän helpompi sitten ostellakin :)

Onneksi olkoon vielä kaikille esikoisen johdosta ja toivotaan, että meillä kaikilla menee kaikki hyvin :)
 
Takaisin
Top