Esikoista odottavat

[Tyyne.]

Sama fiilis! Joko tiedät, milloin pääset ekaan ultraan? Jotenkin sitä ei osaa ajatella, että tuolla jotakin on, ennen kuin se on konkreettista. Ei tiedä miten tähän suhtautuisi siihen saakka, varsinkin kun on lukenut näitä keskenmenotarinoita. Eihän sitä voi tietää miten tässä käy, niin ei uskalla kovin edes vielä itsekään ajatella asiaa eteenpäin. Pitkiä on viikot ultraan, mulla vasta kuukauden päästä...

Heh :D Oon nyt käynyt jo kahdesti ultrassa. Eka oli viikoilla 7+0 ja silloin alkio ei ihan vastannut viikkoja, mutta syke löytyi. Toinen oli tänään, kun mulla hermo petti tähän oireiden helpottamiseen ja hyvään oloon. Nyt sikiö vastasi viikkoja eli oli ottanut kasvua kiinni.

Tää on varmasti monen mielestä hysteeristä ja turhaa, mutta mulle tämä toi nyt mielenrauhan :) Eka ultra oli siis lapsettomuustaustan vuoksi kunnalliselta puolelta, mutta tämä toinen oli sitten yksityisellä. Eihän tämä keskenmenonriskiä poista tai vähennä, mutta ainakin tiedän, että nyt on kaikki hyvin.

Mitkä viikot sulla on nyt menossa? :)

 

[Daiya]

Heh :D Oon nyt käynyt jo kahdesti ultrassa. Eka oli viikoilla 7+0 ja silloin alkio ei ihan vastannut viikkoja, mutta syke löytyi. Toinen oli tänään, kun mulla hermo petti tähän oireiden helpottamiseen ja hyvään oloon. Nyt sikiö vastasi viikkoja eli oli ottanut kasvua kiinni.

Tää on varmasti monen mielestä hysteeristä ja turhaa, mutta mulle tämä toi nyt mielenrauhan :) Eka ultra oli siis lapsettomuustaustan vuoksi kunnalliselta puolelta, mutta tämä toinen oli sitten yksityisellä. Eihän tämä keskenmenonriskiä poista tai vähennä, mutta ainakin tiedän, että nyt on kaikki hyvin.

Mitkä viikot sulla on nyt menossa? :)

Aa sulla on tällanen tilanne! Mutta onpa hienoa että oot päässyt tarkistaan asiaa ja kaikki on ollut vielä hyvin. Kyllä se oma mielenrauha on todella tärkeä tässä vaiheessa, joten en ihmettele yhtään. Vaikka se tosiaan ei siiheen riskiin vaikutakaan, mutta ainakin tietää että tällä hetkellä kaikki on hyvin. Eli ei se ainakaan turhaa varmasti ole, eikä minusta mitenkään hysteeristäkään.

Mulla on nyt 9+0, ja kun periaatteessa mitään muuta konkreettista todistetta asiasta ei ole kuin positiiviset testit sillon alussa, niin kyllähän sitä välillä epäilee että onko tämä nyt todellista vai ei.. eilen neuvolassa kävin ja ei saatu sydänääniä kuulumaan, mutta sain ensi viikolle uuden ajan, voidaan yrittää kuulemma sitten uudelleen. Tästä nyt en kovin huolissaan ole itse, enempi se neuvolantäti sitä tuntui stressaavaan että huolestunko, sanoin kyllä että ymmärrän ettei se vielä välttämättä onnistu. Katotaan sitten ensi viikolla uudestaan

 

[Carris]

Heh :D Oon nyt käynyt jo kahdesti ultrassa. Eka oli viikoilla 7+0 ja silloin alkio ei ihan vastannut viikkoja, mutta syke löytyi. Toinen oli tänään, kun mulla hermo petti tähän oireiden helpottamiseen ja hyvään oloon. Nyt sikiö vastasi viikkoja eli oli ottanut kasvua kiinni.

Tää on varmasti monen mielestä hysteeristä ja turhaa, mutta mulle tämä toi nyt mielenrauhan :) Eka ultra oli siis lapsettomuustaustan vuoksi kunnalliselta puolelta, mutta tämä toinen oli sitten yksityisellä. Eihän tämä keskenmenonriskiä poista tai vähennä, mutta ainakin tiedän, että nyt on kaikki hyvin.

Mitkä viikot sulla on nyt menossa? :)

Mahtavaa Tyyne, että siellä oli kaikki nyt niinku pitikin!

 

[kevätrulla2022]

Hei taas! Miten odottaminen on edennyt, onko ilmennyt uusia kummallisia juttuja vai onko kaikkeen voinut varautua? Täällä pahoinvointi päättynyt, onneksi, mutta tilalle nivelten kipeytymistä; lonkat, nilkat, polvet, lantio ja alaselkä kaikki kipeinä pienestäkin rasituksesta, mikä on ihan kummallista. Niskapoimu tänään kuvattu ja kaikki siltä osin ok, se on huojentavaa :)

 

[Dristiina]

Mulla on myös alkanut selkä vihottelemaan. Se ei tykkää istumisesta, paikallaan seisomisesta eikä kyyristelystä. Vain kävely on ok. Hiukan haastavaa mun työn kannalta :D Pahoinvointia on edelleen ja välillä totaalista väsymystä, mutta pahin väsymysvaihe on kyllä takana. :)

 

[Mörkö]

"Tuntuuko sinusta, että et olisi raskaana lainkaan?" kysyi Vau-sovellus eilen ja juuri se on tää mun oloni nyt Pahoinvointi on väistynyt eikä muitakaan oloja ole. Maha ei näy, eikä liikkeitä tunnu. Välitila, josta kuulemma pitäis nauttia Sykkeitä kuuntelen tasaseen (about kolmen pvän välein) ni voi ees sit todeta ehkä vielä olevansa raskaana 14+4 tänään.

 

[kevätrulla2022]

"Tuntuuko sinusta, että et olisi raskaana lainkaan?" kysyi Vau-sovellus eilen ja juuri se on tää mun oloni nyt Pahoinvointi on väistynyt eikä muitakaan oloja ole. Maha ei näy, eikä liikkeitä tunnu. Välitila, josta kuulemma pitäis nauttia Sykkeitä kuuntelen tasaseen (about kolmen pvän välein) ni voi ees sit todeta ehkä vielä olevansa raskaana 14+4 tänään.

Välillä olo on sellainen, että asian unohtaa, mutta itsellä maha on jo sellainen, että muistuttaa olemassa olostaan jos nappi painanut housuista koko päivän. Ja nuo yllämainitut kivut. Ja lyhyt pinna. Melkeen toivoisi isompaa mahaa että ymmärtäisi, että kaikki oireisto johtuu just tästä. Toisaalta tosi mielenkiintoista seurata kaikkia uusia tuntemuksia.

 

[Daiya]

Hei taas! Miten odottaminen on edennyt, onko ilmennyt uusia kummallisia juttuja vai onko kaikkeen voinut varautua? Täällä pahoinvointi päättynyt, onneksi, mutta tilalle nivelten kipeytymistä; lonkat, nilkat, polvet, lantio ja alaselkä kaikki kipeinä pienestäkin rasituksesta, mikä on ihan kummallista. Niskapoimu tänään kuvattu ja kaikki siltä osin ok, se on huojentavaa :)

Mullakin pahoinvointi sinällään helpottanut, mutta maha niin tukossa koko ajan että varsinkaan iltaisin ei meinaa ruoka mennä alas sitten muuten. Tänään alkoi alaselässä tuntua, toivotaan että oli ohimenevää.. mutta mulla näkyy jo maha ja ei kyllä vielä tarttis [emoji51] voihan se olla että oon vaan turvoksissa huonon syömisen takia mutta pahasti näyttää siltä, että farkkuja ei enää kauaa pidetä.. ja nyt siis vasta 10+6.

 

[Mimppunen]

Ihanaa lueskella että porukalla on alkanut pahoinvointi väistymään. Kovasti vielä itse odottelen sitä päivää kun ei ois tätä jatkuvaa kuvotusta. Alkaa olla sekä henkisesti että fyysisesti melko loppu jo. Muuta ei päivän aikana juuri jaksa kun käydä töissä, kun sielläkin joutuu useamman kerran käydä pönttöä halaamassa. Mielikuvat ei ennen raskautta ollu tästä odotusajasta ihan tällaiset

 

[Daiya]

Ihanaa lueskella että porukalla on alkanut pahoinvointi väistymään. Kovasti vielä itse odottelen sitä päivää kun ei ois tätä jatkuvaa kuvotusta. Alkaa olla sekä henkisesti että fyysisesti melko loppu jo. Muuta ei päivän aikana juuri jaksa kun käydä töissä, kun sielläkin joutuu useamman kerran käydä pönttöä halaamassa. Mielikuvat ei ennen raskautta ollu tästä odotusajasta ihan tällaiset

Kuulostaapa kamalalta, toivotaan että alkaa tosiaan pian helpottaa! Onko sulla mahdollisuutta hakea saikkua, niin ei tarvitsisi vetää itteään ihan äärirajoille jaksamisen kanssa? Kannattaa kyllä jos vaan suinkin pystyt, kuulostaa sellaiselta. Tärkeää kuitenkin että myös pää pysyy kasassa, tämä kun on pitkä projekti. Voimia!

Ei taida yleisestikään olla ainakaan tää alkuraskaus ihan sitä mitä mielikuvaa myydään, toivotaan että se hehku tulee jossain vaiheessa meille kaikille! :D

 

[Mimppunen]

Yhden päivän oon ollu sairaslomalla, kun pomo lähetti kotiin todeten, ettei työ taida onnistua, kun enemmän tuli vietettyä aikaa vessassa. Töistä ennen raskautta kovasti toitotettiin ennen raskautta, että pitää muistaa sit ettei raskaus ole sairaus, joten se ehkä vaikuttanu siihen etten ole viitsinyt sitä hakea. Toisaalta työ on myös ihan hyvää harhautusta, kun on jotain mihin pakko yrittää keskittyä.
Mutta kovasti yritän pitää uskoa yllä, että pian sen varmasti mullakin alkaa helpottaa.

 

[kevätrulla2022]

Yhden päivän oon ollu sairaslomalla, kun pomo lähetti kotiin todeten, ettei työ taida onnistua, kun enemmän tuli vietettyä aikaa vessassa. Töistä ennen raskautta kovasti toitotettiin ennen raskautta, että pitää muistaa sit ettei raskaus ole sairaus, joten se ehkä vaikuttanu siihen etten ole viitsinyt sitä hakea. Toisaalta työ on myös ihan hyvää harhautusta, kun on jotain mihin pakko yrittää keskittyä.
Mutta kovasti yritän pitää uskoa yllä, että pian sen varmasti mullakin alkaa helpottaa.

Ei oo sairaus ei, mut ei oksentaminen ihan tervettäkään ole :D itse olin 2vkoa saikulla neuvolan määräämänä kun alkoi olla niin toivoton olo sen pahoinvoinnin kanssa. Se helpotti, kun ei tarvinut olla työkunnossa tai tsempata, pystyi rentoutumaan eri tavalla ja pää ei ihan järähtänyt. Suosittelen jos on mahdollista.

 

[MelonSoda]

Tänään 14+0. Pahoinvointia ei ole ollut enää hetkeen, ellen ole liian pitkään syömättä.
Maha ei vielä näy, mutta tuntuu vähän jos makaan selälläni ja painelen. Olen kyllä ihan tyytyväinen ettei näy koska tämä on jouluyllätys isovanhemmille. Myös työni on aika fyysistä ja iso maha on varmasti sitten haasteellinen. Toivon vain kovasti ettei se paisu ihan hurjiin mittoihin...

Onko muilla muuten ollut vatsakipuja jos on kantanut jotain painavaa? Välillä sattuu jos kannan yhdellä kädellä jotain. Ja alkuviikosta kävin yksin kaupassa. Kannoin painavaa ostoskoria ja alkoi todella kipeästi sattumaan alavatsaan. Siirsin kassan jälkeen ostokset reppuun ja kotimatka oli kyllä yhtä köpöttelyä kun kipu vaan jatkui. Otan kyllä puheeksi seuraavassa neuvolassa, mutta ihmetytti vain miten voi tehdä näin kipeetä näin varhaisessa vaiheessa raskautta.

 

[MinnaV]

Joo mulla tulee välillä kovat kivut jos oon kantanu jotain. rv 10:llä meille tuli kotiin kalustetoimitus ja sen kantaminen oli pakko jättää kesken kun alko krampata niin lujaa. Sen jälkeen oon vähän vähentäny painavien juttujen kantamista. Mut vaihtelee kyllä ihan päivittäin et mitkä jutut alkaa sattumaan. Jotenkin luulin että se olisi vasta myöhempien viikkojen ongelma.

 

[kevätrulla2022]

Kipuja jos jonkinlaisia, ehkä kovempana jos on painanut tukka putkella ja nostellut raskaita juttuja. Siivouspäiväkin johtanut loppupäivän lepoon, ehkä ei enää voi itse siivoilla..

 

[Mimppunen]

Mä oon vähän alkanut jännittää, kun on kipuja myös levossa, mut josko olisivat vaan niitä laajenemiskipuja. Ultrassa ainakin sanottiin, että kannattaa varautua, että kohtu alkaa kasvaa melko vauhdilla ja kaikkiin vaatteisiin ei pian ehkä enää mahdu. Painon laskun takia sitä ongelmaa ei vielä ole ollut.

Mietityttää myös voiko olla mahdollista, ettei vatsan alue ole vielä ihan toipunut kahdesta tähystysleikkauksesta, jotka tehtiin reilu vuosi sitten vapun aikoihin. Leikkely oli kuitenkin aika massiivista ja kohdistui myös kohdun pintaan. Jos haaveita raskaudesta ei olis ollut olis ilmeisesti koko kohtu poistettu.

Nyt vaan todella toivon, että tyyppi jaksais pysyä matkassa sillä yritys on oletettavasti meidän viimeinen.

 

[Tsih]

Mulla on ollu n. viikon verran ajoittaista pistelyä ja viiltelyä vatsan reunoilta. Luin jostain, että nää on nimenomaan sitä, kun kohtu alkaa kasvaa ja venyttää ympäröiviä rakenteita pikkuhiljaa. Kuulemma näillä viikoilla (13 alkaen) kohtu alkaa laajenemaan ylöspäin vatsassa, eli ns. uudet alueet alkaa reagoida sisällä tapahtuvaan myllerrykseen. Mullakaan ei ole paino noussut juuri ollenkaan, edelleen ollaan samassa lukemassa kuin 1. neuvolan punnituksessa.

 

[yrpykkä]

Mä oon vähän alkanut jännittää, kun on kipuja myös levossa, mut josko olisivat vaan niitä laajenemiskipuja. Ultrassa ainakin sanottiin, että kannattaa varautua, että kohtu alkaa kasvaa melko vauhdilla ja kaikkiin vaatteisiin ei pian ehkä enää mahdu. Painon laskun takia sitä ongelmaa ei vielä ole ollut.

Mietityttää myös voiko olla mahdollista, ettei vatsan alue ole vielä ihan toipunut kahdesta tähystysleikkauksesta, jotka tehtiin reilu vuosi sitten vapun aikoihin. Leikkely oli kuitenkin aika massiivista ja kohdistui myös kohdun pintaan. Jos haaveita raskaudesta ei olis ollut olis ilmeisesti koko kohtu poistettu.

Nyt vaan todella toivon, että tyyppi jaksais pysyä matkassa sillä yritys on oletettavasti meidän viimeinen.

Siellähän voi olla kiinnikkeitä ja arpikudosta leikkauksista johtuen ja kun kohtu venyy, niin kipuilee enempi kuin jos ei olisi leikkauksia takana. Tämä pohdiskeluna vain.
Tarrasukkia runsaasti pikkutyypille!

 

[Mimppunen]

Siellähän voi olla kiinnikkeitä ja arpikudosta leikkauksista johtuen ja kun kohtu venyy, niin kipuilee enempi kuin jos ei olisi leikkauksia takana. Tämä pohdiskeluna vain.
Tarrasukkia runsaasti pikkutyypille!

Joo, niin mä oon vähän ajatellutkin, mut toki huoli nousee helposti pintaan. Etenkin kun tätä on niin kauan odottanut ja toivonut. Ja oikeestaan just oli sellanen tilanne et alkoi se usko ja toivo hommaan loppua, niin sit onnistui.

Toisaalta ehkä pitäs vaan opetella luottaa, et kaikki on hyvin kunnes toisin todistetaan. Tähän mennessä kuitenkin kaikki ollut aina hyvin ja tyyppi ollut kovinkin eläväistä sortti

 

[CucuMama]

Hei kaikki! Siirryn tänne tuolta kesäkuisista kun tänään ultrassa aikaistettiin la 31.5. Esikoista myös odottelen, miehellä ennestään 6-vuotias tyttö mutta itsellä ei omia. Ultrassa saatiin nähdä oma pieni tänään ja rakastuttiin hetkessä, kaikki oli hyvin, mutta edelleen tosi epätodellista tämä että siellä oli viisi senttinen pieni ihminen joka heilutteli :)

Itsellä päättyi juuri yli 4 viikon sairasloma, pahoinvointi oli niin pahaa ja voimakasta aamusta yöhön, tipassa käytiin yms. Mutta kun 11+ alkoi niin oksentelu loppui kuin seinään. Nyt alkaa elämä voittamaan. Huomenna alkaa 12+ :)