Esikoista odottavat

Täällä kans odotetaan esikoista 10+3. En meinaa vieläkään uskoa todeksi ja varsinkin nyt kun on pari viikkoa ollut kohtalaisen oireetonta ja paha olo hävinnyt. Ensi viikolla on eka varsinainen ultra, joten sitten uskaltaa taas hetken hengähtää jos siellä on kaikki hyvin. Alkuraskauden ultrassa näkyi ihan oikea tyyppi, jolla sydän sykki ja kaikki oli hyvin. Toivottavasti nytkin
 
Onko jokin yllättänyt raskaudessa? Itseäni ihmetyttää miten helposti solahdin kohtalaisen terveelliseen elämään. Aiemmin olen epäillyt itseäni niin itsekkääksi, että tekisi tiukkaa luopua mm. alkoholillisista juhlimisista. Jollekin se on kai sushi :D
Tosin pelkkä väsymys tekee sen ettei tarvitse haikailla illanistujaisiin kun heti töistä päästyä alkaa haikailla peiton alle ja unille.
 
Mä yllätyin miten totaalisesti heti väsähdin enkä jaksakaan touhuta niin kuin olin ehkä ajatuksissani kuvitellut. Toivon, että myöhemmillä viikoilla energiat palaa :)
 
Mä oon yllättyny miten rauhallinen oon ollu. Ja tää oireettomuus on ollut tosi kummallista. Kuullu nii paljo tarinoita/kauhukertomuksia pahoinvoinneista yms. että odottelin isoja ja rajuja oireita omalle kohalle myös. Mut eipä siis juurikaan mitään oireita ole ollut..
 
Muakin hämää vähäiset oireet kun kuvitteli vaikka mitä tulevan. Reagoin normaalisti herkästi vaikka mihin mutta nyt ollut yllättävän hyvä olo. Pahoinvointia kesti viikon ja nyt vain lievää etomista/närästystä ja turvotusta ja väsymystä. Jotenkin se oireiden vähyys myös pelottaa että onko kaikki varmasti kunnossa. Vaikka varhaisultrassa oli kaikki ok niin olin jo parin päivän kuluttua epäileväinen että entä jos sydämen syke oli vaan kuviteltua jne. Eli ehkä lievää hysteriaa ilmassa, mitä en myöskään osannut odottaa. :D
 
Muakin hämää vähäiset oireet kun kuvitteli vaikka mitä tulevan. Reagoin normaalisti herkästi vaikka mihin mutta nyt ollut yllättävän hyvä olo. Pahoinvointia kesti viikon ja nyt vain lievää etomista/närästystä ja turvotusta ja väsymystä. Jotenkin se oireiden vähyys myös pelottaa että onko kaikki varmasti kunnossa. Vaikka varhaisultrassa oli kaikki ok niin olin jo parin päivän kuluttua epäileväinen että entä jos sydämen syke oli vaan kuviteltua jne. Eli ehkä lievää hysteriaa ilmassa, mitä en myöskään osannut odottaa. :D

Mulla sama! Nyt reilun viikon ollut tosi hyvä olo, paitsi kova turvotus vatsassa. Mut muuten elänyt normaalisti. Taas maistuu normi ruoka ja illanvietoissakin olen käynyt alkoholitonta olutta siemailemassa. Muuten huolestuttais, onko raskaus keskeytynyt, mutta kotidopplerilla on sykkeet löytyneet hyvin. Ei tarvi jännittää näitä viikkoja siihen NT-ultraan. Tai ainakaan niiden sykkeiden puolesta. Nyt menossa rv 9+5. :)
 
Voi kun toiveikkaana luen teidän pahan olon loppumisesta. Mulla alko viikko plussan jälkeen ja pahentunut koko ajan. Se on myös yllättänyt, koska pahoinvointi rajoittaa elämistä. Alkaa aamulla, voi kestää koko päivän ja yön. Usein väliin mahtuu pari "parempaa" hetkeä milloin ei okseta. Muutoin työt on kärsinyt, vapaa-ajalla en uskalla lähteä mihinkään kun en halua oksennella kylillä tai vieraiden luona. Olo alkaa olla epätoivoinen ja ahdistunut. Ruokaa ei mene paljon, kun kaikki etoo. Hajut etoo, mielikuvat etoo. Kaikkea liikunnasta pieniin aterioihin yms kokeiltu. Myös pieniä määriä salmiakkia. Ei lopu tämä... :depressed:
 
Voi kun toiveikkaana luen teidän pahan olon loppumisesta. Mulla alko viikko plussan jälkeen ja pahentunut koko ajan. Se on myös yllättänyt, koska pahoinvointi rajoittaa elämistä. Alkaa aamulla, voi kestää koko päivän ja yön. Usein väliin mahtuu pari "parempaa" hetkeä milloin ei okseta. Muutoin työt on kärsinyt, vapaa-ajalla en uskalla lähteä mihinkään kun en halua oksennella kylillä tai vieraiden luona. Olo alkaa olla epätoivoinen ja ahdistunut. Ruokaa ei mene paljon, kun kaikki etoo. Hajut etoo, mielikuvat etoo. Kaikkea liikunnasta pieniin aterioihin yms kokeiltu. Myös pieniä määriä salmiakkia. Ei lopu tämä... :depressed:

Mulla on täysin sama tilanne. Olen lohduttautunut sillä "uskomuksella", että mitä huonommin äiti voi, sitä paremmin lapsi voi. :D Ärsyttävintä on kun ei jaksa keskittyä kunnolla mihinkään kun koko ajan etoo.
 
Mulla on täysin sama tilanne. Olen lohduttautunut sillä "uskomuksella", että mitä huonommin äiti voi, sitä paremmin lapsi voi. :D Ärsyttävintä on kun ei jaksa keskittyä kunnolla mihinkään kun koko ajan etoo.

Mua itkettää kun tuntuu et menee aika hukkaan kun vaan makaa ja oksuilee. Kaikki tuntuu hankalalta ja olo on vaan niin sietämätön. En mieti kuitenkaan vielä pidemmälle, koska en tiedä mitä tekisin jos tää ei loppuisikaan ekan kolmannen jälkeen vaan jatkuisi pidempään. Välissä unohtuu jopa, että miksi niin on paha olo. Välillä jaksaa taas aamusta tsempata itteään et kyl tää tästä, vaikka onkin kovin toivoton olo.
 
Toukoesikoinen2019: Ymmärrän hyvin tuon turhautumisen. Toivon sinulle kovasti voimia ja että olo pian helpottaa.
 
Täällä myös esikoista odottava!
Jännää aikaa! Nyt meneillään 11+4 ja epätodelliselta välillä tuntuu, kun on ainoastaan pissannut yhdelle pahvitikulle puolitoista kuukautta aiemmin ja muuten asiaa ei ole kukaan varmistanut. Onneksi (??) on ollut sen verran säkki olo, että se puhunee raskauden puolesta. Muutaman päivän päästä eka ultra ja jännityksellä odotan vielä sitä "virallista vahvistusta".
 
Täällä kans yksi esikoisen odottaja :) Ensi viikolla ensimmäinen neuvola, varmaan sitten asia vielä konkretisoituu itsellekin enemmän. Lähinnä tässä vielä on aika epäuskoinen, ja ennemmin panikoiva kuin pelkästään onnellinen :oops: mutta eiköhän se tästä!

Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa kamppaileville, toivotaan että olo pian helpottaa!
 
Onko jokin yllättänyt raskaudessa? Itseäni ihmetyttää miten helposti solahdin kohtalaisen terveelliseen elämään. Aiemmin olen epäillyt itseäni niin itsekkääksi, että tekisi tiukkaa luopua mm. alkoholillisista juhlimisista. Jollekin se on kai sushi :D
Tosin pelkkä väsymys tekee sen ettei tarvitse haikailla illanistujaisiin kun heti töistä päästyä alkaa haikailla peiton alle ja unille.

Mulla on tää kans yllättänyt. Ennen raskautta tuli nautittua kohtalaisen usein viiniä, tupakoitua ja juhlittua paljon. Mut nyt ei oo ollut mitään ongelmia sen suhteen ja bileissä on käynyt sen verran kun on jaksanut ja ollut ihan mukavaa, vaikkei jaksakaan enää niin pitkään ja ei tule nautittua alkoholia. Tosin viiniä silti välillä haistelen, kun se nyt vaan on hyvää :) Ei silti tee edes mieli maistaa.

Ruokavaliokin on muuttunut paljon terveellisemmäksi melkein kuin itsestään kun tuntuu että sitä ihan vaistomaisesti haluaa tarjota tuolle pienelle kaiken mitä se tarvitsee.

Oon mieheltä tilannu jo Hanko Sushin partyplatterin sitten synnärille eväiksi. En tosin tiedä saako sinne tuoda omia ruokia? Sushia tekee kyllä kokoajan mieli eli taidan ehkä sortua tekemään itse kypsennetystä kalasta tai kasvis-sushia jossain vaiheessa xD

Mut se mikä on yllättäny ehkä eniten on tää väsymys. En vaan aina osaa erottaa että johtuuko näistä pimenevistä päivistä, rankasta työstä vai sitten raskaudesta.
 
Mulla on tää kans yllättänyt. Ennen raskautta tuli nautittua kohtalaisen usein viiniä, tupakoitua ja juhlittua paljon. Mut nyt ei oo ollut mitään ongelmia sen suhteen ja bileissä on käynyt sen verran kun on jaksanut ja ollut ihan mukavaa, vaikkei jaksakaan enää niin pitkään ja ei tule nautittua alkoholia. Tosin viiniä silti välillä haistelen, kun se nyt vaan on hyvää :) Ei silti tee edes mieli maistaa.

Ruokavaliokin on muuttunut paljon terveellisemmäksi melkein kuin itsestään kun tuntuu että sitä ihan vaistomaisesti haluaa tarjota tuolle pienelle kaiken mitä se tarvitsee.

Oon mieheltä tilannu jo Hanko Sushin partyplatterin sitten synnärille eväiksi. En tosin tiedä saako sinne tuoda omia ruokia? Sushia tekee kyllä kokoajan mieli eli taidan ehkä sortua tekemään itse kypsennetystä kalasta tai kasvis-sushia jossain vaiheessa xD

Mut se mikä on yllättäny ehkä eniten on tää väsymys. En vaan aina osaa erottaa että johtuuko näistä pimenevistä päivistä, rankasta työstä vai sitten raskaudesta.

Esikoisen odottaja minäkin ja tosi samanlaisia fiiliksiä. Oon todella yllättynyt siitä, miten helposti pystyin luopumaan viinistä. Toisaalta tää pahoinvointi vähän avitti asiaa, mut aiemmin ajattelin, et viinistä luopuminen ois kaikista vaikeinta. Nyt oon sitä mieltä, et se on ehkä helpoin asia koko raskaudessa. :grin

Sushia on myös tehnyt niiiin paljon mieli. Oon jo suunnitellu et meen heti synnytyksen jälkeen mun lempparisushiraflaan. Toi partyplatter synnärille on myös ihan hyvä idea, hahah.

Väsymys myös tuttua täällä, pakko nukkua päikkäritkin, muuten ei tuu mitään. Myös pahoinvointi on aavistuksen yllättänyt. Eka raskaus päättyi keskenmenoon rv 8 ja silloin ei ollut juuri oireita. Nyt ollut kunnon kuvotusta viimeiset 7 viikkoa, iltaa kohden pahenee aina. Saa nähdä, milloin helpottaa. Viimeistään synnärillä :)
 
Muokattu viimeksi:
Täällä myös esikoista pukkaa, 9+0 :happy:

Yritystä takana reilu 2v. ja hoidoilla onnistuttiin vihdoin! Vauvakuume on ollut ihan mahdoton, mut nyt plussan tultua ja pahoinvoinnin alettua mieli ollut silti alhaalla :oops: Johtuuko sit hormooneista, huonovointisuudesta vai pelosta, jos tää vielä päättyykin huonosti...

Varhaisultran jälkeen 6+5 ollaan kyllä jo melko monelle uskallettu kertoa. Onhan tää niin iloinen asia :happy: Toivotaan nyt, et kaikki menis hyvin ja pahoinvointiki kohta helpottais... jos se mielikin sitten piristyisi!:rolleyes:
 
Täällä kans esikoista oottelen tosiaan nyt jo rv:22+2 nyt on alkanut tuntua paljon todellisemmalta kun potkut ja liikkeet tuntuu toisin kun alkuviikoilla ei meinannut tajuta että tilanne on totta mutta nyt on tilanne toisin ja on ihanaa tuntea liikkeet ja ultrassa nähdä meidän ihanan pojan
 
Täällä kans esikoista oottelen tosiaan nyt jo rv:22+2 nyt on alkanut tuntua paljon todellisemmalta kun potkut ja liikkeet tuntuu toisin kun alkuviikoilla ei meinannut tajuta että tilanne on totta mutta nyt on tilanne toisin ja on ihanaa tuntea liikkeet ja ultrassa nähdä meidän ihanan pojan

Tää onkin itsellä myös yksi huomio; ei aina muista että vauva siellä mahassa kasvaa ja raskaana ollaan. Tai muistaa oireiden takia, mutta tuntuu niin epätodelliselta kun ei ole vielä mitään liikkeitä eikä ole vielä mahaa. Meillä viikot nyt 9+4. Ja sit jotenkin aika uudestaan herkistyy, kun muistaa, että näinhän se olikin, tälle pahoinvoinnille on oikea syy. :grin:happy093
 
Onko jokin yllättänyt raskaudessa? Itseäni ihmetyttää miten helposti solahdin kohtalaisen terveelliseen elämään. Aiemmin olen epäillyt itseäni niin itsekkääksi, että tekisi tiukkaa luopua mm. alkoholillisista juhlimisista. Jollekin se on kai sushi :D
Tosin pelkkä väsymys tekee sen ettei tarvitse haikailla illanistujaisiin kun heti töistä päästyä alkaa haikailla peiton alle ja unille.


Mulla on kyllä yllättänyt tää väsymys... :sleep011 voisin vaan nukkua, varsinkin illat on tosi raskaita. Ja hajuaistin herkistyminen! Suhteellisen rasittavaa, varsinkin kun melkein kaikki hajut tuppaa sitten ällöttämään :confused: ja tosiaan tää tunteiden vuoristorata, pitäis varmaan olla enemmän onnellisen oloinen kuin uskaltaa vielä olla, edelleenkin oon vaan lievässä paniikkivaiheessa...
 
Täällä odotellaan esikoista ja viikkoja on tänään 10+0. Todella epäuskoinen olo edelleen koko asiasta. Enemmän kannan vain oireita kuin mitään sikiötä. Ehkä se sitten ultrassa alkaa kirkastua itsellekin, että mitä tässä todella tapahtuu.
 
Täällä odotellaan esikoista ja viikkoja on tänään 10+0. Todella epäuskoinen olo edelleen koko asiasta. Enemmän kannan vain oireita kuin mitään sikiötä. Ehkä se sitten ultrassa alkaa kirkastua itsellekin, että mitä tässä todella tapahtuu.

Sama fiilis! Joko tiedät, milloin pääset ekaan ultraan? Jotenkin sitä ei osaa ajatella, että tuolla jotakin on, ennen kuin se on konkreettista. Ei tiedä miten tähän suhtautuisi siihen saakka, varsinkin kun on lukenut näitä keskenmenotarinoita. Eihän sitä voi tietää miten tässä käy, niin ei uskalla kovin edes vielä itsekään ajatella asiaa eteenpäin. Pitkiä on viikot ultraan, mulla vasta kuukauden päästä...
 
Takaisin
Top