Esikoista odottavat

[Inertia]

Itsellä kauhea siivousvimma iskenyt. Eli täällä on suursiivottu ja mieskin on joutunut hommiin. :D No ei siinä mitään. Ihan tarpeen tuli tämä innostus ja mieskin on tyytyväinen, vaikka naureskeli sitä että "kyllä sinusta tulee hyvä äiti kun olet näin huolehtivainen ja rakennat pesää". Haha! :D

Mä näin viime yönä unta että siivosin, sen enempää ei ole mulle siivousvimma vielä iskenyt :D Toivottavasti rantautuu vielä tännekin!

 

[anssku]

Joku vois meillekki siivoomaan tulla.. Jos en olis näin köyhä, palkkaisin siivoojan käymään. :D Petivaatteiden vaihtoakin olen suunnitellut kolme viiikkoa kun ihan paskaset ja koirankasvaiset, mut ei oo vaan jaksanu vielä :D mies tekee kyllä paljon, nyt on remppahommat hänellä kesken niin en odota että jaksaisi sisällä vielä siivoilla.. Meillä kun on sovittu että mun ei tartte piha/auto yms "äijien" töitä tehä ja hänen ei tarvi osallistua jokaseen siivoukseen jonka päätän (muka niin useesti) toteuttaa :D

 

[Inertia]

Täytyy näin ensikertalaisena, että olin yllättynyt kuinka kovin tuolla nt-ultrassa täti painoi sitä kapulaa mahaa vasten Tietysti vielä on kohtu melko piilossa niin on vaikea muuten nähdä, mutta siinä tilanteessa jotenkin huvitti kun itse on niin varovainen ollut ettei mikään paina mahaan jne

 

[Jigi]

Täytyy näin ensikertalaisena, että olin yllättynyt kuinka kovin tuolla nt-ultrassa täti painoi sitä kapulaa mahaa vasten Tietysti vielä on kohtu melko piilossa niin on vaikea muuten nähdä, mutta siinä tilanteessa jotenkin huvitti kun itse on niin varovainen ollut ettei mikään paina mahaan jne

Aika jännä. Kaverini sanoi minulle, että useimmiten tehdään nt-ultra alakautta just sen takia, että on niin hankalaa nähdä mahan päältä. Toivottavasti kaikki oli hyvin eikä ollut ihan hirveän inhottava kokemus. :)

 

[Inertia]

Aika jännä. Kaverini sanoi minulle, että useimmiten tehdään nt-ultra alakautta just sen takia, että on niin hankalaa nähdä mahan päältä. Toivottavasti kaikki oli hyvin eikä ollut ihan hirveän inhottava kokemus. :)

Ihan hyvin näkyi mahan päältäkin ja onneksi kaikki näytti normaalilta :) Oli kyllä kiva nähdä se se ero kuinka paljon papu oli kasvanut varhaisultran jäljeen. Ja olihan se hämmentävä fiilis nähdä kuinka siellä pieni olio liikuskeli kun ei noita liikkeitä tietenkään vielä tunne mitenkään <3

 

[Niittipyssy]

Ihanaa Inertia meillä ultra ens viikolla... Mulla ultrattiin myös ekassa neuvolassa ja luulin toki ettei mahan päältä saa niin aikaisin ni ehdin kiskasta pikkaritkin alas kun neuvolatäti näytti hämmentyneeltä ja sanoi että niin siis riittää että nostaa paidan ylös aika kovaa se sillonkin kyllä painoi

 

[Little My]

Mä kans oon varautunut, että nt-ultra tehtäisiin alakautta kuten tuo varhaisultrakin.. Pitää vaan taas yrittää ennen käyntiä saada tiristeltyä rakko tyhjäksi, viimeksi jouduin vielä uudemman kerran wc:ssä käymään kun ei ollut tarpeeksi tyhjentynyt..

 

[Dustis]

Ihanaa Inertia meillä ultra ens viikolla... Mulla ultrattiin myös ekassa neuvolassa ja luulin toki ettei mahan päältä saa niin aikaisin ni ehdin kiskasta pikkaritkin alas kun neuvolatäti näytti hämmentyneeltä ja sanoi että niin siis riittää että nostaa paidan ylös aika kovaa se sillonkin kyllä painoi

Eiköhän neuvolatäditkin oo nähnyt yhtä sun toista niin varmasti tokeentui siitä hämmennyksestä nopeasti.

 

[Ultsi]

Kyllä ne yleensä mahan päältä ultraa jos on vaan mahollista. Tietty aina ei onnistu jos on vaikkapa paljon kiinnikkeitä tai ei oo kauheen hoikka ni ei vaan näkyvyyttä ole silloin tarpeeksi. Oon siinä käsityksessä et mahollisimman vähän nykyään ronkkivat alapäätä.

 

[Sierra Iris]

Tervehdys. Täällä uunituore foorumilainen. Kääk :D

Esikoista odotellaan, LA 30.3 (kierron perusteella). Tai siis minä odotan esikoista, miehellä jo kaksi lasta. Olen siis saanut harjoitella nyt 5-vuotiaan ja 8-vuotiaan kanssa lapsekasta elämää.

Neuvolantädin kanssa käyty jo jutustelemassa ja viikon päästä eka lääkäri. Jännittää hirveesti (niin että tää kirjoittaminen ja artikulaatio tökkii varmaan älyttömän paljon, koittakaa kestää).

Mulla on epäuskoinen fiilis koko raskaudesta kun ei ole "mitään" oireita eli sitä pahamaineista pahoinvointia. Rinnat on niin arat että huhheijjaa ja itku, se on herkässä, ja toisaalta pinna kireellä.
Hirveesti tekisi jo mieli ostaa yhtä sun toista, mutta olen malttanuy mieleni. Lähimmille ollaan jo kerrottu, jos muiden kanssa malttaisi odottaa sinne +12 (nyt 7+5).

Lueskelen mielenkiinnolla täällä juttuja ja koitan päästä keskusteluun mukaan :)

 

[Niittipyssy]

Tervetuloa Sierra Iris, tänne pääsee aika sujuvasti hyppäämään mukaan

Mulla alkaa pahoinvointi helpottamaan, jeii! *koputtaa puuta* Viikon päästä nt-ultra jonka jälkeen kerrotaan miehen vanhemmille.

 

[Enya89]

Täällä myös eka tulossa ja LA on 27.3.

Olo on ollut ihan kamala 6 raskausviikosta lukien, pahoinvointia ja oksennusta sekä vatsa aivan löysällä. Helpotusta ei ole vielä näkynyt Eilen oli ensimmäinen neuvola, jossa käytiin miehen kanssa. Oikein miellyttävä kokemus.

 

[Alina16]

Mua kiinnostais, että miten ihmiset on varautunut tulevaan perheenlisäykseen taloudellisesti? Kaveripiirissä oli just vähän aikaa sitten keskustelua noista kotihoidontuista ja muista päiväkotimaksuista, niin tuli itelle pieni paniikki, että miten sitä pitäis alkaa valmistautumaan taloudellisesti. Meillä on itellä asuntolainaa ja autorahoitusta vielä jonkun aikaa maksettavana. Ei tekis kauheesti mieli pistää lainaa pelkille koroillekkaan, kun nyt on niin hyvä aika maksaa sitä pois, kun korot on niin alhaalla. Säästöjä on vähän, mutta tuskin tarpeeksi. Haluaisin ite olla kotona ainakin siihen asti kun lapsi on 1,5v, mutta mistä repiä rahaa vanhempainvapaan päätyttyä? Miehellä on toki paremmat tulot kuin meikäläisellä, mutta ei suinkaan mitkään ihan tajuttomat tulot, millä sais kolme ihmistä elätettyä lainoineen päivineen. Minkälaisia suunnitelmia te ootte tehneet? Vai onko vielä liian aikaista kysyä

 

[Musurullu]

Meillä tosi tiukka tilanne vaikka ei oo mitään lainoja nyt. Kaikki säästöt loppunut muuttojen takia ja yksi muutto viellä tulossa. Mies vasta koulua lopettamassa lokakuussa ja toivottavasti saa sen jälkeen suoraan töihin. Nyt tulot vaan miehen työttymyysraha ja mulla äitiysraha (sain sen takia kun viime raskaus loppui 25 viikolla) elokuun loppuun ja en haluais mennä nyt töihin niin tulee sen jälkeen mullakin työttymyysraha :P jos näin alan miettiä olis kyl odottanut mielillään lokakuuta kun mies menis töihin ennen uudestaan raskautumista :D Mulla myös aika kalliit lääkkeet (kallein 41 euroa 5 päivän annos klexanea) ja tulee paljon lääkärinkäyntejä äitiys- ja reumapolilla niin tulee ne poliklinikkamaksut joka kertaa 32 euroa :P
Hetkellä sit yritetään selviä tästä tilanteesta ja ei ole kovin paljon miettinyt tulevaisuutta viellä :D On mulla avulias perhe kun tilanne liian huonoksi menee niin ei ole liian huolissaan myös muista asioista kun vaan terven lapsen sais syliin :)

 

[Inertia]

Alina16, tervetuloa tälle puolelle
Me ei olla mietitty oikeastaan taloutta vanhempainvapaata pidemmälle... Ei kai niin pientä voi vielä hoitoon laittaa, joten toinen jää siinä tapauksessa hetkeksi kotiin ja täytynee yrittää yhdellä palkalla ja kodinhoitotuella selvitä... Saa nähdä, mekään ei huipputuloisia olla eikä ole säästössäkään rahaa. Ehkä lottovoitto osuu kohdalle?

 

[Niittipyssy]

Meillä on aika hyvin säästöjä (tosin ei ole asuntolainaakaan vielä) ja mä teen nyt jaksamiseni mukaan ylitöitä nyt kun ei ole vielä pötsiä häiritsemässä miehelle oon myös sanonut että vähän voisi katsoa rahankäyttöään, mutta sen suurempia suunnitelmia ei ole. Ollaan mun mielestä ihan hyviä säästäjiä, vielä opiskeluajan kilohintavertailut selkärangassa

 

[Little My]

Itsekin mielellään kotona pidempään olisi, mutta voi olla, että tosiaan taloustilanne pistää hieman vastaan. Olen kuitenkin päättänyt etten noista asioista stressaa, kyllä sitä muutkin ovat toimeen tulleet ja varmasti noissa tilanteissa ne ratkaisut löytyvät - katsoo sitten missä on vara hieman kiristää (esim. ruokakulut ovat meillä ehdottomasti se missä olisi parantamisen varaa, tällä hetkellä siihen menee melkoiset rahat..). Tukiverkostoakin todella hyvin ympärillä, joten varmasti myös sitä apua kaikissa muodoissa tulee olemaan - vaikkakin taloudellisen avun vastaan ottaminen olisi se ihan viimeinen vaihtoehto kun on kaikki omat toimet käynyt lävitse.

 

[Maaliskuun murunen]

Minä olen esikoista odottava 23v. nainen Turusta. Olen niin onnellinen kun olen raskaana ja saadaan vauva aviomieheni kanssa Mentiin naimisiin 1.7 ja heti tärppäsi

 

[Niittipyssy]

Onko muilla tullut kertaakaan sellaista oloa että millaiseen maailmaan sitä onkaan pientä viatonta tuomassa? mä poden säännöllisin väliajoin maailmantuskaa ja olen oikeasti miettinyt että millä oikeudella mä teen maapallolle lisää asukkaita kun ihmiskunta muutenkin kuluttaa luonnonvaroja holtittomasti ja ihmiset on niin julmia toisilleen...

Toisaalta, ehkä omalle jälkikasvulle voi sitten opettaa toisten huomioonottamista ja kestävän kehityksen ajattelua :) välillä vaan ahdistaa suunnattomasti kun kaikkea tapahtuu (eikä vähiten tuo perjantainen Turku-keissi) ja koulukiusattuna murehdin nyt jo sitä kun oma jälkikasvu menee tarhaan tai kouluun, kiusaamista kun tapahtuu nykyään niin monessa muodossa ja niin että siihen on vaikea puuttua. Kauhea ajatella ettei voi omaa lasta suojella sataprosenttisesti vaikka kuinka haluaisi.

Vähän synkempää pohdintaa näin sunnuntaille, toivottavasti muilla pyörii iloisemmat asiat mielessä

 

[Viuhti--]

Tottakai tuollaisiakin välillä tulee pohtineeksi, mutta toisaalta ajattelen myös niin, että jokaiseen vuosikymmeneen tai aikakauteen liittyy ne omat yhteiskunnalliset tai koko maailmaa koskettavat kriisit ja haasteet. Joihinkin voidaan vaikuttaa (esim. ympäristökasvatuksella tai suvaitsevaisuutta opettamalla), mutta sinänsä lohdullista on sekin, että aika moni asia tapahtuu meistä riippumatta. En yritä vältellä tällä omaa vastuuta maailman menosta ja siksi yritän elää esimerkiksi luonnonvarojen käytön kannalta järkevästi. Tuolla meistä riippumattomuudella lähinnä viittaan siihen, että en halua Turun kaltaisista tapahtumista johtuen pelkäämään ja välttelemään normaaliin elämään kuuluvia asioita (kuten väkijoukoissa olemista tai matkustamista). Lohdullista tai ei, se on niin kovin tuuristakin (tai joku sanoisi kohtalostakin) kiinni, osuuko tuollaiset tapahtumat kohdalle. Todennäköisempää kuitenkin on joutua auto-onnettomuuteen tai vielä todennäköisempää on elää onnellinen elämä. Koen, että en halua jättää lapsia hankkimatta vain sen takia, että meidän sukupolvi kärsii tietyistä aikakauteen liittyvistä kriiseistä, jotka joskus tulevaisuudessa ovat korvautuneet taas uusilla.

Tulipas pitkä sepostus.