Esikoista odottavat

[mozzarella]

Täälläkin huomenna ensimmäinen neuvola, kauhean nopeasti menee aika! 
Pitäisi lappuja täytellä sinne ennakkoon ja tietenkin ne on pitänyt jättää viimeiseen päivään, vaikka tulostin ne jo pari viikkoa sitten, tai ne mitä tulostin antoi tulostaa.. Ja tietenkin nyt iski kauhean huono olo päälle.. Yritä tässä mitään täytellä kun tuntuu ettei uskalla/huvita sängystä nousta

 

[Suppeli]

Heips! Täällä eka tulossa jos tyyppi pysyy matkassa. Mua ei pelota eikä ahdista.. ainakaan vielä. Ei jaksa stressata etukäteen sellaista mihin ei pysty vaikuttamaan. Täytyy otta päivä kerrallaan. Tosi innostunut :) Odotettu ja yritetty tyyppi!

Ainoa pelko on, että vauvan myötä en osaa enää puhua muusta kuin vauvoista ja kakan väristä ja kaikki kaverit jättää (ymmärrettävästi jos aiheet on nää). En halua pullan tuoksuiseksi täydelliseksi "äidiksi". Haluan, että jaksaisin pysyä maailman menossa mukana myös vauvan kanssa, aktiivisena ja muustakin kiinnostuneena. Se vähän jännittää..

 

[Merelda]

Muoks. Tän päivän perusteella laskettu aika siirtyy lääkärin mukaan reippaasti huhtikuun puolelle, joten siirryn huhtikuisten ryhmään. Kaikki siis lääkärin mukaan varhaisultran kontrollikäynnin mukaan tähän saakka ok ja lupa myönnetty ottaa neuvolaan yhteyttä. Mulla ollu ilmeisesti normaalia pidempi kierto taas.

 

[kopikat]

Onnea hyvistä uutisista Merelda! :)
Meilläkin siis ensimmäinen tulokas, myös ensimmäinen raskaus ever ja sillä välillä huolettaa, että voiko elämä yllättää näin positiivisesti vai putoaako pikkuinen kyydistä ennen aikojaan. Päivä kerrallaan koitan edetä ja olla liikaa murehtimatta/ylitulkitsematta oireita tai niiden vaihteluita..

Mullakin ensimmäinen neuvola on jo torstaina, 8+4 päivillä, vaikka neuvolatäti meinasi että myöhemmin olisi ollut vielä parempi. Sitä tässä oonkin tuskaillut, että miten kestää ne viikot epätietoisuutta varhaisultran ja np-ultran välillä...

 

[Inertia]

Mulla näin ensikertalaisena tosi vaikea sisäistää sitä ajatusta että on raskaana, vaikka varhaisultrassa nähtiin sydämen sykkivän. Tietysti senkin vuoksi kun on pitkä yritys takana ei voi uskoa tätä todeksi. Ja pcos:n vuoksi ei ole muutenkaan tullut kuukautisia, niin tämä menkattomuus tms ei edes poikkea normaalista olotilasta

 

[Viuhti--]

Sama juttu täällä! Eilen hiplailin kaupassa jo doppleria siks, että sais muistuteltua itelleen, että kyllä siellä mahassa jotain on. Jätin kuitenkin ostamata, etten saa mitään turhaa paniikkia, jos en osaa vaikka löytää sykettä. Ens torstaina ultra, niin sit taas saa konkreettista tietoa tilanteesta. :)

 

[Vappupallo]

Vitsi, kun sais edes tietää sen ultra-ajan! Mutta ei ole vielä tullut postissa... :)

On kyllä niin aaltoilevia nämä olot, välillä päiviä että ihan normaali, mutta sitten iskee etominen.

Varhaisultraan en kaivannut, mennään normisuunnitelman mukaisesti. Ehkä mahdollisissa tulevissa raskauksissa voi olla tilanne eri ja hinku ultraan aiemmin.

 

[Niittipyssy]

Mä ostin huuto.netistä dopplerin ja kokeilin sitä eilen mutta en saanu kuulumaan ääniä (10+0). Lykkäsin sen lipastonlaatikkoon odottamaan seuraavaa viikkoa pyrin just siihen ettei siitä tuu mitään neuroosia vaan enemmänkin sellaista vauvan moikkailua silloin tällöin (:

 

[Inertia]

Mä olen välillä melko neurootikko, luulen että yrittäisin käyttää doppleria liian usein joten ajattelin nyt ainakin toistaiseksi jättää sen ostamatta. Täytyy vaan yrittää luottaa, että kaikki on hyvin. Eihän sitä tiedä tietty vaikka ensi viikon nt-ultrassakin tulisi vielä huonoja uutisia... Mutta täytyy vaan yrittää luottaa.

 

[Viuhti--]

Mä olen välillä melko neurootikko, luulen että yrittäisin käyttää doppleria liian usein joten ajattelin nyt ainakin toistaiseksi jättää sen ostamatta. Täytyy vaan yrittää luottaa, että kaikki on hyvin. Eihän sitä tiedä tietty vaikka ensi viikon nt-ultrassakin tulisi vielä huonoja uutisia... Mutta täytyy vaan yrittää luottaa.

Samoja ajatuksia itselläni. Doppler houkuttaa, mutta saisin sillä ehkä enemmän stressiä aikaan. Myös ensi viikon nt-ultra jännittää, jos ei olekaan kaikki kunnossa.

 

[Dustis]

Täälläkin yksi neurootikko ilmoittautuu! Varmaan istuisin sen dopplerin kanssa sohvalla pitkin iltaa, ja iskisi paniikki jos en osaisi sitä käyttääkään. Vaikka sinänsä tuo idea siitä että sen pystyisi "moikkaamaan" vauvaa kuulostaakin hirmu ihanalta. :) Kiltisti odotan sitä normiaikataulun mukaan vastaantulevaa ultraakin, ja siihen asti yritän vain ottaa rauhallisesti ja olla stressaamatta.

Vaikka vedinkin melkoisen pussillisen herneitä nenään kun mies (miehiseen tyyliin) totesi että turha sitä raskautta kai on hirveästi miettiä. Siis niinku WHAT?!? Mulla nyt viimeiset kolme viikkoa ollut hirveän etova olo enemmän tai vähemmän jatkuvasti, eilen istuin sohvalla ja pillitin ihan muuten vaan ja sitten huippailee vähän väliä. Niin ja ristiselkää juilii, vaikka enää ei onneksi vatsassa sillai nippaile. Helppo se siis kai on sanoa että turha sitä on miettiä kun ei omassa kropassa koko ajan tapahdu outoja.

 

[Vappupallo]

Täälläkin yksi neurootikko ilmoittautuu! Varmaan istuisin sen dopplerin kanssa sohvalla pitkin iltaa, ja iskisi paniikki jos en osaisi sitä käyttääkään. Vaikka sinänsä tuo idea siitä että sen pystyisi "moikkaamaan" vauvaa kuulostaakin hirmu ihanalta. :) Kiltisti odotan sitä normiaikataulun mukaan vastaantulevaa ultraakin, ja siihen asti yritän vain ottaa rauhallisesti ja olla stressaamatta.

Vaikka vedinkin melkoisen pussillisen herneitä nenään kun mies (miehiseen tyyliin) totesi että turha sitä raskautta kai on hirveästi miettiä. Siis niinku WHAT?!? Mulla nyt viimeiset kolme viikkoa ollut hirveän etova olo enemmän tai vähemmän jatkuvasti, eilen istuin sohvalla ja pillitin ihan muuten vaan ja sitten huippailee vähän väliä. Niin ja ristiselkää juilii, vaikka enää ei onneksi vatsassa sillai nippaile. Helppo se siis kai on sanoa että turha sitä on miettiä kun ei omassa kropassa koko ajan tapahdu outoja.

Hehe kuulostaa niin tutulta! Toki hyvä, että meilläkin mies toppuuttelee, kun ressaan välillä vähän turhia :D

Miehellä ei kuulemma riitä ymmärrys, kun monta kertaa ensin ihmettelen, että onpas normaali olo, onkohan kaikki hyvin, olispa edes vähän huono olo.. ja sitten kun etova olo ja vaikerointi siitä alkaa, niin mies on, että mitä, älä valita, totahan sä halusit! :P

 

[Niittipyssy]

Hehe kuulostaa niin tutulta! Toki hyvä, että meilläkin mies toppuuttelee, kun ressaan välillä vähän turhia :D

Miehellä ei kuulemma riitä ymmärrys, kun monta kertaa ensin ihmettelen, että onpas normaali olo, onkohan kaikki hyvin, olispa edes vähän huono olo.. ja sitten kun etova olo ja vaikerointi siitä alkaa, niin mies on, että mitä, älä valita, totahan sä halusit!

Sama meillä, varsinkin kun menin alussa sanomaan että mun äiti ja sisko ovat kumpikin olleet aika vähäoireisia odottajia :banghead: taisin saada perheen kaikki puuttuvat pahoinvointigeenit... On mies sentään oppinut kysymään että mitä pystyn syömään sen sijaan että mitä haluaisin syödä

 

[Inertia]

On mies sentään oppinut kysymään että mitä pystyn syömään sen sijaan että mitä haluaisin syödä

Mä olen tässä miettinyt että ei ole todellakaan ollut mitään raskauden ruokaHIMOJA vaan nimenomaan tuota, että mitä PYSTYY syömään :D Ehkäpä se tilanne ehtii vielä muuttua tässä ajan kanssa...

 

[Jigi]

Itsellä kauhea siivousvimma iskenyt. Eli täällä on suursiivottu ja mieskin on joutunut hommiin. :D No ei siinä mitään. Ihan tarpeen tuli tämä innostus ja mieskin on tyytyväinen, vaikka naureskeli sitä että "kyllä sinusta tulee hyvä äiti kun olet näin huolehtivainen ja rakennat pesää". Haha! :D

 

[Little My]

Itsellä kauhea siivousvimma iskenyt. Eli täällä on suursiivottu ja mieskin on joutunut hommiin. :D No ei siinä mitään. Ihan tarpeen tuli tämä innostus ja mieskin on tyytyväinen, vaikka naureskeli sitä että "kyllä sinusta tulee hyvä äiti kun olet näin huolehtivainen ja rakennat pesää". Haha! :D

Oijoi kun tännekin tulisi. Koko asunto on ku pommin jäljiltä kun täällä ei ole ollut innostusta eikä jaksamista siivoilun suhteen :/

 

[Jigi]

Oijoi kun tännekin tulisi. Koko asunto on ku pommin jäljiltä kun täällä ei ole ollut innostusta eikä jaksamista siivoilun suhteen :/

Hehe, no meillä ei ole koko kesänä oikeastaan siivottu. Että ihan hyvä kyllä tällainen. :)

 

[Musurullu]

Mulla miehellä enemmän sitä siivousta ja "pesänrakennusta", viime raskaudessa oli samanlailla, mulla ei kerkenutkin tulla semmosta... kiva kuitenkin nähdä sitä puolta hänestä kun muuten tuntuu et ei ajatele paljon raskaudesta. Silloin tälloin vaan kommenteja että ootko varma et voit sitä syödä ja ehkä oot liian kauan ollut saunassa :D
Kun hänelle mainitsin että onko sulla pesänrakennus iskennut sit tulee varma "mä oon aina semmonen mistä sä puhut?" Mut ei kuitenkaan oo aina sillei :D

 

[kopikat]

Aina kun multa on kysytty, joko neuvolassa tai uutisen kuulleiden kavereiden toimesta "miten miehesi suhtautuu odotukseen?" niin en oo keksinyt muuta vastausta kun "no se on sellaista, en juuri puhu enkä pussaa - tyyppiä" mutta sitten kun tarkkailee käytöstä kotona ja eritoten sanatonta viestintää - koskettamista, kotitöiden tekemistä jne. niin huomaa muutoksen (omasta mielestä) parempaan päin :) Pitäisi vaan muistaa kehua ja todeta, ettei tässä alussa varsinkaan mikään ole niin isosti muuttunut tai edes muuttumassa, ja tsempata toistakin kun ihan varmasti mielessään tätä muutosta hautoo vaikka ei sitä ääneen kerrokaan.

 

[Dustis]

Pitäisi tosiaan muistaa kehua ja olla kiitollinen siitä että mies on niin huomioonottava ja yrittää ymmärtää mun kurjaa oloa vaikkei itse kehossaan niitä muutoksia tunnekaan. Toisaalta miehellä on jo entuudestaan tytär niin on käynyt tämän rumban aiemminkin läpi, niin ei sillai ole ihan pihalla. Tavallaan ihan hyvä niin pysyy hänellä paremmin jalat maassa kun mulla välillä vähän kierrokset kohoaa, mutta toisaalta taas välillä sellainen olo että olisihan se mukavaa jos voisi yhdessä ihmetellä tätä uutta ja ihmeellistä asiaa... Onneksi tosin ei vertaile näitä kokemuksia keskenään, eikä tule sanomaan että mun pitäisi tehdä/tuntea/olla jotenkin eri tavalla, ja ymmärtää kumminkin sen että itse olen tässä tilanteessa ensimmäistä kertaa ja välillä ihan auttamattoman hukassa. Jotenka siis niin paljon kuin välillä puhisenkin niitä miehisen ajattelemattomia kommentteja niin kyllä olen erittäin kiitollinen kaikkinensa siitä miten ihanasti asiaan suhtautuu.