Esikoista odottavat
- Ketjun aloittaja Suvetar
- Aloituspäivämäärä
appletaste
Vauhtiin päässyt keskustelija
Myös meillä on rakenneultra 6.6. :)
PikkuPapunen
Näppärä viestien naputtelija
Meillä myös 9.6.
Tilkku77
Näppärä viestien naputtelija
Tosiaan meille tämä on yhteinen raskaus. Hieman erikoisemmaksi tämän tekee sen, että minun ei pitänyt tulla raskaaksi, sillä mulla on niin paha endometrioosi, että raskauden piti olla lähes mahdotonta niin pienillä prosenttimäärillä. Kun sitä on munanjohtimet piukassa. Aikaisemmin olen ollut raskaana 14 vuotta sitten, jolloin sen hetkisen tilanteen vuoksi tein abortin. Tällä kertaa aika on oikea. Tosin mun aika meinasi loppua kesken. Mutta nyt olen kyllä ihan onnellinen että saan lapsen vasta tämän ikäisenä (39). Rakenneultra oli 16.5, ja kaikki oli siellä hyvin. Nyt vaan sitten odotellaan että päästään loppukohden hyvin ja ongelmitta...
Eevskuli93
Satasella mukana keskusteluissa
meillä ru 3.6. :D jännää, ei malttais odottaa millään!!
Meillä ru vasta 16.6. Taidan tässäkin asiassa pitää perää..? 
Neuvola on (taas) 7.6. On kyllä ihanaa, kun vaihdoin vähän kesäloman ajankohtaa: 6.6 vietän ekan lomaviikon, heinäkuussa sitten kaksi viikkoa. Silloin onkin omat kolmekymppiset järjestettävänä! Toivotaan, että jaksan vielä hyvin puuhailla!
Neuvola on (taas) 7.6. On kyllä ihanaa, kun vaihdoin vähän kesäloman ajankohtaa: 6.6 vietän ekan lomaviikon, heinäkuussa sitten kaksi viikkoa. Silloin onkin omat kolmekymppiset järjestettävänä! Toivotaan, että jaksan vielä hyvin puuhailla!Kyfi1273830
Näppärä viestien naputtelija
Yhtään en kuulu tähän ketjuun, mutta ajattelin silti ihan pokkana lohduttaa -Nittah, samalla ru päivällä mennään!
Meillä myös ru 14.6, kauheen pitkä aika tuntuu olevan vaikka todellisuudessa se on suunnilleen vajaan 2,5 vkon päästä.
Saturnus
Oman äänensä löytänyt
Täälläkin vihdoin ru alkaa olla holleilla, nyt keskiviikkona (1.6.) mennään. Kyllä toi rakenneultra tuntuu jotenkin kaikista neuvoloista ja muista jännittävimmältä kun taitaa vauva olla jo sen verran iso että on jo enemmän jotain katteltavaakin ja varsinki ku sukupuolta aletaan arvailemaan 
On tosiaankin jännää! Myös mulla ru keskiviikkona 1.6., ja kieltämättä jänskättää. Piti mieheltä tuossa yks päivä kysästä, onko sillä jotain ennakkoveikkauksia sukupuolesta, kun mulla ei ole. Pääasia, että on terve lapsi. Mutta onhan se silti ihan mieletöntä, jos huomenna tiedetään, tuleeko meistä tytön vai pojan vanhempia!
Ja sekin tuntuu hurjalta, että puolivälissä jo ollaan! Mihin tää aika oikein hujahtaa? Laskeskelin huvikseni jäljellä olevia työpäiviä, ja kun vähentää kesä- ja muut ennen äippälomaa käytettävät lomakertymät, on alle 40 työpäivää enää jäljellä! Vau!
Nessu 19+5
Ja sekin tuntuu hurjalta, että puolivälissä jo ollaan! Mihin tää aika oikein hujahtaa? Laskeskelin huvikseni jäljellä olevia työpäiviä, ja kun vähentää kesä- ja muut ennen äippälomaa käytettävät lomakertymät, on alle 40 työpäivää enää jäljellä! Vau!
Nessu 19+5
Mun mielestä tässä raskaudessa on kaikkein omituisinta se, että ei ole hajuakaan mitä seuraavaksi tapahtuu tai millaista se elämä sitten on äitinä. Kun vaikka kuinka on kuullut juttuja ja lukenut, niin ainoa asia, mitä olen saanut itselleni varmaksi tietää, on se, että kaikki raskaudet, synnytykset ja vauvat ovat erilaisia. :)
Just eilen kävi mun tuuraajaksi eka haastattelussa ja hän kyseli työsuhteen mahdollista kestoa, niin sanoin milloin äitiysloma loppuu ja sanoin, että minulla ei ole rehellisesti sanottuna vielä hajuakaan, että jäänkö hoitovapaalle vai en. Että en tiedä yhtään olenko mä sellainen pullantuoksuinen äiti vai haluanko heti ensimmäisen mahdollisuuden tultua töihin... Mä en ole ikinä ollut se tyyppi, joka ilmoittautuu ekana lastenvahdiksi, mutta harrastustoimintaan liittyviä lastentapahtumia vedän kuitenkin mielelläni, että en oikein tiedä kuinka lapsirakas olen ja mikä se äiti-lapsi suhde tulee sitten olemaan. Hiukan hankala pukea ajatuksia sanoiksi, mutta sanoisin olevani hieman hämmentynyt tulevasta. En kuitenkaan peloissani, jotenkin luottavaisesti suhtaudun siihen, että "kyllä se siitä sitten suttaantuu". :)
Just eilen kävi mun tuuraajaksi eka haastattelussa ja hän kyseli työsuhteen mahdollista kestoa, niin sanoin milloin äitiysloma loppuu ja sanoin, että minulla ei ole rehellisesti sanottuna vielä hajuakaan, että jäänkö hoitovapaalle vai en. Että en tiedä yhtään olenko mä sellainen pullantuoksuinen äiti vai haluanko heti ensimmäisen mahdollisuuden tultua töihin... Mä en ole ikinä ollut se tyyppi, joka ilmoittautuu ekana lastenvahdiksi, mutta harrastustoimintaan liittyviä lastentapahtumia vedän kuitenkin mielelläni, että en oikein tiedä kuinka lapsirakas olen ja mikä se äiti-lapsi suhde tulee sitten olemaan. Hiukan hankala pukea ajatuksia sanoiksi, mutta sanoisin olevani hieman hämmentynyt tulevasta. En kuitenkaan peloissani, jotenkin luottavaisesti suhtaudun siihen, että "kyllä se siitä sitten suttaantuu". :)
Mulla on Connie ihan samat tunnelmat. Haluaisin olla pitkään kotona lapsen kanssa, mutta kun enhän mä voi tietää, viihdynkö siinä hommassa. En minäkään ole koskaan ollut mikään hurjan lapsirakas, pidän kyllä kovasti monista lapsista, mutta en ole se täti joka jaksaa leikkiä kaikkien lasten kanssa. :) Toki oma lapsi on ihan eri asia kuin muiden lapset.
Samaa olen ajatellut. Olen myös jo hieman vanhempi (33 vuotta) ja saanut vuosikaudet olla niin kuin haluan ja toteuttaa itseäni vapaasti. Ensimmäistä kertaa elämässä mä en tiedä yhtään missä kunnossa olen syksyllä, en voi varata lokakuulle mitään konserttilippuja enkä osallistua työpaikan pikkujouluihin. Hämmentävää. Ei ahdistavaa vaan jotenkin hämmentävää tajuta, että mullahan on silloin vauva ja se tulee määrittämään kaiken uudestaan.
Samaa olen ajatellut. Olen myös jo hieman vanhempi (33 vuotta) ja saanut vuosikaudet olla niin kuin haluan ja toteuttaa itseäni vapaasti. Ensimmäistä kertaa elämässä mä en tiedä yhtään missä kunnossa olen syksyllä, en voi varata lokakuulle mitään konserttilippuja enkä osallistua työpaikan pikkujouluihin. Hämmentävää. Ei ahdistavaa vaan jotenkin hämmentävää tajuta, että mullahan on silloin vauva ja se tulee määrittämään kaiken uudestaan.
Connie ja Kaneli, aivan samanlaisia ajatuksia on täällä minullakin. Yhtään en edes tiedä, onko paikkani laitettu hakuun, ainakaan mitään ilmoitusta en ole nähnyt ja sitten vielä se, että jos meinaa kaikki lomat pitää ennen äitiyslomaa, niin ei todellakaan ole kuin se 2kk töitä jäljellä... Mahtavaa ja samalla todella jännittävää 
Tässä kun on työelämässä taittanut valmistumisen jälkeen jo reilusti päälle 10 vuotta, niin jotenkin sitä tuntuu ajatus pidemmästä vapaasta ihan hyvältä, mutta kun en myöskään ole se leikkitäti tai en tiedä miten sitä kotiin sitten asettuu lapsen kanssa. Hämmentävää ja ajatuksia pyöritellessähän tässä on monta hetkeä mennyt.
Ilmeisestikin tässä ollaan jo siinä vaiheessa, että Kelaan voisi laittaa hakemusta menemään, mutta ehtiihän tuota vielä :)
Nyt nautitaan ihanasta lämmöstä ja auringosta, eikö vaan
Rinttis 22+1
Tässä kun on työelämässä taittanut valmistumisen jälkeen jo reilusti päälle 10 vuotta, niin jotenkin sitä tuntuu ajatus pidemmästä vapaasta ihan hyvältä, mutta kun en myöskään ole se leikkitäti tai en tiedä miten sitä kotiin sitten asettuu lapsen kanssa. Hämmentävää ja ajatuksia pyöritellessähän tässä on monta hetkeä mennyt.
Ilmeisestikin tässä ollaan jo siinä vaiheessa, että Kelaan voisi laittaa hakemusta menemään, mutta ehtiihän tuota vielä :)
Nyt nautitaan ihanasta lämmöstä ja auringosta, eikö vaan
Rinttis 22+1
Pieni poika on meille tulossa. Ikää itselläni 37v.