Olen jo hetken aikaa seuraillut helmikuisten jutustelua, ja ajattelin vihdoin hypätä kelkkaan mukaan minäkin. Muissa topiceissa tapahtuu liikaa, että niitä ehtisi aktiivisesti seuraamaan, mutta helmikuisten esikoisten odottajat tuntui juuri sopivalta kohdalta aloittaa. :)
Meillä mennään tänään viikoilla 11+4, ja ultra vielä tällä viikolla. Kärsimättöminä kävimme kurkkaamassa pikkuista yksityisellä jo kolmisen viikkoa sitten, jolloin kaikki oli erinomaisesti. Laskettu aika siirtyi tuolloin (odotetusti) viikolla eteenpäin.
Edelleen olo on hieman epäuskoinen, vauva kun ei vielä tässä vaiheessa itsestään niin merkkejä antele. Odotan hurjasti tuota ns. turvallisten viikkojen rajapyykkiä (tiedän tiedän, mikään ei kuitenkaan ole varmaa tai itsestäänselvyys), jotta saan vihdoin "tulla kaapista" ja ryhtyä olemaan ihan julkisestikin raskaana. Meillä kun ei vielä ole tilanteesta kerrottu kuin aivan lähimmille. Ja ehkä tuon viikkorajan ylittäminen vihdoin tekisi raskauden hieman konkreettisemmaksi, ja uskaltaisin antaa itselleni luvan iloita tästä kaikesta oikein tosissani.
Mainiota, että täältä löytyy vertaisia esikoisten odottajia - mua kun mietityttävät vielä niin eri asiat kuin mammakonkareita. Mun ajatukset ovat vielä kaukana vaunuista, sittereistä ja muusta konkreettisesta. :)
Edelleen olo on hieman epäuskoinen, vauva kun ei vielä tässä vaiheessa itsestään niin merkkejä antele. Odotan hurjasti tuota ns. turvallisten viikkojen rajapyykkiä (tiedän tiedän, mikään ei kuitenkaan ole varmaa tai itsestäänselvyys), jotta saan vihdoin "tulla kaapista" ja ryhtyä olemaan ihan julkisestikin raskaana. Meillä kun ei vielä ole tilanteesta kerrottu kuin aivan lähimmille. Ja ehkä tuon viikkorajan ylittäminen vihdoin tekisi raskauden hieman konkreettisemmaksi, ja uskaltaisin antaa itselleni luvan iloita tästä kaikesta oikein tosissani.
Mainiota, että täältä löytyy vertaisia esikoisten odottajia - mua kun mietityttävät vielä niin eri asiat kuin mammakonkareita. Mun ajatukset ovat vielä kaukana vaunuista, sittereistä ja muusta konkreettisesta. :)
Meidän pieni ihanuus siellä vaan pyöri ja hyöri, ei malttanut yhtään
olla paikallaan, välillä paa alaspäin ja välillä selkäpäin ja välillä
hikaten niin että lens ylös alas siellä
Lääkärikin naurahti että kovin on liikkuvainen, vaikee oli saada mittaa
kun ei yhtään ollut paikallaan ja ihme kippura-asentoihin vääntäyty :P
Mutta kaikki siis hyvin, turvotusta ei ollut (0,6mm), sydän löi 156
kertaa minuutissa ja kaikki raajatkin oli tallella
Mua nauratti niin kovin sen hänen temppuilunsa että oli pakko välillä kattoa muualle etten niin älyttömästi hytkyis siinä