Esikoinen tulossa!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lau84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huomenna vika työpäivä ennen äitiyslomaa :O todella outo fiilis. Toisaalta ihanaa päästä lepäilemään ja valmistautumaan vauvan tuloon, toisaalta tuntuu hurjalta tää iso elämänmuutos. Mahtaako tulla tyhjä olo.. Olo on ollu raskausajan parhain nyt vika kolmanneksella, kiva kyllä nyt jäädä ä-lomalle kun on vielä energiaa ja hyvä vointi. :) Outoa kyllä silti, aika meni sit kuitenkin niin nopeasti!
Mullon huomenna eka äippävapaapäivä! Töitä on vielä kyllä, mut teen niitä omaan tahtiin joitain tunteja kerrallaan. Vien työhuoneelle jotain höttöherkkuja mennessäni huomenna .
 
Hyvää äitiyslomaa Mimmii ja SuviMinnu! Minullakin alkaa nyt parin viikon kesäloma, jonka jälkeen siirryn suoraan äitiyslomalle. Tosin jotain yksittäisiä työpäiviä olisi tarkoitus tehdä toisessa paikassa pitkin toukokuuta.
 
Tänään 36+3 neuvolalääkäri. Esikoinen tulossa. Sf-mitta 34, kohdunkaulaa käsikopelolla 2cm, paikat kiinni ja kiinteät, ei oo kyllä yhtään supistellut tai mitään että näin arvelinkin tilanteen olevan. :) Pää tuntui mutta ei ollut kiinnittynyt myöskään. Hyvin raivotarjonnassa siellä ja sykkeet hyvät. Lääkäri kokeili lantion, sanoi että aika isolta vauvalta vaikuttaa, mut mahtuu kyllä tuolta syntymään. Meillä ei painoarviota tuukaan ellei jotain häikkää epäillä. Meillä suvussa paljon yli 4kg vauvoja ja miehen kanssa ollaan molemmat pitkiä ja rotevia, että varmaan meidänkin ipana ihan hyvänkokoinen on. Hyvä mieli jäi kun kaikki hyvin, nyt voi rauhassa vaan odotella :) Ei oo kiirus vielä.
 
Minullakin tänään neuvolalääkäri viikkoja 36+5 ensimmäistä odotellaan, sf-mitta 34. Vauva pysyny raivotarjonnassa, paikat kiinni ja hieman pehmenneet ja kohdunkaulan pituutta oli 3cm. Harkkasupistuksia ollut paljon ja muutamia kipeitä supistuksia tuntunut ajoittain. Neuvolassa sanottu muutamaan otteeseen että voisi syntyä aikasemmin, mutten itse tähän kyllä usko, eihän sitä kukaan voi etukäteen sanoa :D
Mutta näillä mennään, en uskonutkaan että siellä mitään ihmeitä olis tapahtunut. Ei vaan malttais enää oottaa :)
 
Mies joutuu kolmen päivän päästä neljäksi päiväksi kertausharjoituksiin kuuden tunnin ajomatkan päähän. Ei olla oikeen ikinä erossa ja olo alkaa olla sen verran hankala että hän on arjessa iso tuki mulle, kun meillä on koirakin joka tarvitsee paljon lenkitystä mihin itse pystyn nyt huonosti. Mulla on viikkoja nyt 37+1, kauhea pelko et joko miehelle sattuu reissussa jotain tai synnytys alkaa kun hän ei oo täällä. Raskaushormonit vielä pahentaa, ja mulle ihan kauheinta olis joutua synnyttää ilman miestä. Mulla ei oo oikein tukiverkostoa, niin jään aika yksin tähän sitten. Sattui niin paska tuuri, hänen ei oo armeijan jälkeen tarvinnut kertaamassa käydä ikinä, niin nyt sit tietenkin. Miten tästä selviää, voiko stressi käynnistää synnytyksen :(
 
Mies joutuu kolmen päivän päästä neljäksi päiväksi kertausharjoituksiin kuuden tunnin ajomatkan päähän. Ei olla oikeen ikinä erossa ja olo alkaa olla sen verran hankala että hän on arjessa iso tuki mulle, kun meillä on koirakin joka tarvitsee paljon lenkitystä mihin itse pystyn nyt huonosti. Mulla on viikkoja nyt 37+1, kauhea pelko et joko miehelle sattuu reissussa jotain tai synnytys alkaa kun hän ei oo täällä. Raskaushormonit vielä pahentaa, ja mulle ihan kauheinta olis joutua synnyttää ilman miestä. Mulla ei oo oikein tukiverkostoa, niin jään aika yksin tähän sitten. Sattui niin paska tuuri, hänen ei oo armeijan jälkeen tarvinnut kertaamassa käydä ikinä, niin nyt sit tietenkin. Miten tästä selviää, voiko stressi käynnistää synnytyksen :(
Voi kurjuus Mimmii! Onpa inhottava tilanne! Ota nyt vaan rauhassa. Kyllä ne koirat hengissä pysyy vähemmälläkin liikunnalla. Tärkeämpää nyt on että itse pysyt hyvissä voimissa.
 
Mies joutuu kolmen päivän päästä neljäksi päiväksi kertausharjoituksiin kuuden tunnin ajomatkan päähän. Ei olla oikeen ikinä erossa ja olo alkaa olla sen verran hankala että hän on arjessa iso tuki mulle, kun meillä on koirakin joka tarvitsee paljon lenkitystä mihin itse pystyn nyt huonosti. Mulla on viikkoja nyt 37+1, kauhea pelko et joko miehelle sattuu reissussa jotain tai synnytys alkaa kun hän ei oo täällä. Raskaushormonit vielä pahentaa, ja mulle ihan kauheinta olis joutua synnyttää ilman miestä. Mulla ei oo oikein tukiverkostoa, niin jään aika yksin tähän sitten. Sattui niin paska tuuri, hänen ei oo armeijan jälkeen tarvinnut kertaamassa käydä ikinä, niin nyt sit tietenkin. Miten tästä selviää, voiko stressi käynnistää synnytyksen :(

Hei, onko mahdollista laittaa koirat hoitolaan kertauksen ajaksi? En tiedä hintoja tai muutakaan, mutta saisit mielenrauhaa ja lepoa. Ehkä vaavi jaksaa siten odotella siellä masussa jos ei tuleva äiti liikaa hötkyile ja rentoutuu vaan! Tarvitset myös voimia synnytykseen. Ja lapsivuodeaikaan. Isoja juttuja ensikertalaiselle, jolla ei ole vastaavaa kokemusta. Joten, lepää aina kun mahdollista. Rauhoita mielesi ja ajattele kauniita. Näin vauvasikin rentoutuu. :love7
 
Meidän koira on vasta vuoden eikä oo ollut hoidossa koskaan. On tosi kovin isännän perään että muutaman pvn ero tulee olee rankka jo vaikka ollaan kotona, enkä mitenkään henno hoitoon laittaa koiraa tällaisen tilanteen takia. On siitä mullekin kovasti seuraa, ilman olis varmasti aika kurjaa. On meillä piha mihin voin hänet päästää, pitää yrittää vaikka heitellä palloa että saa juosta.

Nyt tässä sitten vaan siivoon ja touhuun ja hoidan kaikki hommat ettei tarvii itseään rasittaa sunnuntaihin asti. Kurjinta tässä on ehdottomasti yksinäisyys, mutta pitää toivoo et päivät menee nopeaan. Ollaan ja tehdään tosiaan yhdessä tosi paljon, nämä yöt erossa tulee olemaan ekat lähes 2,5 vuoteen. Näissä loppuraskauden kivuissa ja hormoneissa ikävä tulee olee valtava, mutta onneksi ei tämän isommat murheet ole. :) Kiitos sympatioista! <3
 
Neuvola lääkärissä tänää käyty rv 38+3. Ei maininnut mitään minulle paikkojen tilanteesta muuta kuin että kohdunsuulle ei pääse käsiksi kun on massaa ( minulla siis ylipaino reilu).. tuumasi kuitenkin että älyäisi nyt vaan vauva tulla ulos. Jäi jotenkin tosi tyhmä fiilis miksi ylipäätään tehtiin koko tutkimus. Argh
 
Onko teillä vauva jo laskeutunut? Mulla vkot 34+6, että aikaa on kyllä, mutta maha tuntuu olevan melko ylhäällä... Ihanku haluaisin jo vauvan ulos :D
 
Onko teillä vauva jo laskeutunut? Mulla vkot 34+6, että aikaa on kyllä, mutta maha tuntuu olevan melko ylhäällä... Ihanku haluaisin jo vauvan ulos :D

Mulle sanottiin 1,5 vko neuvolassa et vauva olis osittain kiinnittynyt. Nyt on parina päivänä itestä näyttäny ja tuntunu että alhaalla on. Hirvee paine alhaalla, jatkuva jäätävä pissahätä ja epämukava olo. Mieskin sanoi et maha näyttäis olevan alempana. Mulla on kyllä viikkoja 38+5 et suotavaa alkais jo ollakin.
 
Minulla oli pari päivää sitten lääkärintarkastus (rv35+) ja tuomio oli, että paikat pehmentyneet, mutta kohdunsuu oli kiinni, joten ei ainakaan näytä siltä, että olisi ennenaikaisesti syntymässä. Jos tajusin oikein, niin vauva on kiinnittynyt lantioon. Liikkeet ovat alkaneet tuntua epämiellyttäviltä ja häpyluuta/alavatsaa ihan pistelee välillä. Tuo lääkärin tekemä tutkimus ei ollut kovin miellyttävän tuntuinen muuten, joten mietinpähän vaan kauhulla sitten synnytystä :|
 
Onko teillä vauva jo laskeutunut? Mulla vkot 34+6, että aikaa on kyllä, mutta maha tuntuu olevan melko ylhäällä... Ihanku haluaisin jo vauvan ulos :D

Joo on. Oli jo rv 36 ja sillo jo kiinnittyny. Neuvolas rv 39+1 oli pää jo tosi alhaalla.
Muoks! Esikoisesta ei laskeutunu mulla ku vasta synnytystä ed. Kahen tunnin aikana ja sit alko supparit. Et vaikka olis ylhäällä loppuu asti ni voi alkaa synnytys millo vaa. Älä huolehdi vaikkei laskeudukkaan :)
 
Tästä oli keskustelua alkuraskauden aikana, mutta kuinka laajasti olette kaiken kaikkiaan kertoneet ihmisille tulevasta perheenlisäyksestä? Minulla oli vähän outo tilanne, kun näin viikonloppuna erästä kouluaikaista kaveria, jota en ollut tavannut/josta en ollut kuullut mitään useampaan vuoteen. Olisi kuulemma pitänyt kertoa hänelle raskaudesta aiemmin. Olin kyllä "ai mitä?" - siis emme ole kertoneet sellaisille sukulaisillekaan, joihin emme ole missään yhteydessä. Luuleeko ihmiset tosiaan, että tulevilla vanhemmilla on velvollisuus kuuluttaa joka ikiselle tutulle vuosien takaa, että nyt ollaan raskaana? En ole halunnut asiasta etukäteen kertoa esim. somessakaan puolitutuille.
 
Me laitettiin maaliskuun lopussa facebookkiin ilmoitus asiasta. Se oli itse asiassa miehen idea. Mä ajattelin silloin, että ehkä se on helpompi kertoa asiasta sillä tavalla, ettei tarvi kaikille kertoa erikseen. Nuo puolitutut/vanhat opiskelukaverit yms. on just vähän hankalia kun niihin on harvoin yhteyksissä. Tosi moni heistä asuu kuitenkin samassa kaupungissa, joten heihin tulee törmättyä aina välillä.

Mun mielestä kenelläkään ei kuitenkaan ole velvollisuutta raportoida raskaudestaan somessa tai missään muualla. Se on jokaisen oma asia, mitä haluaa kertoa ja milloin. Ehkä on myös vähän ylireagointia loukkaantua jos joku vanha kaveri vuosien takaa ei ole ilmoittanut raskaudestaan.
 
Mun mielestä jokaisella on oikeus kertoa omista asioistaan juuri niinkuin itse haluaa, tai olla kertomatta. Se on ehkä vähän tuon somen aiheuttamaa että ihmiset ajattelee kaiken olevan yleistä ja julkista tietoa. Ei kannata tuollaisesta ottaa itseensä että olis pitänyt kertoa, ei olis tarvinnut. Se on teidän yksityinen asia.

Mä kerroin itse aika varhaisessa vaiheessa ensin perheelle ja lähimmille ystäville ja työkavereille. Nt-ultran jälkeen julkistin facessa, mutta se on mulla tosi suppea, vain ihmiset joiden kanssa oon tekemisissä muutenkin.

Mulle tulee nyt paljon kommenttia että joko on lähtö lähellä, kerro sitten kun lähdet synnärille. No, en kerro. Oon sanonu vaan että ilmoitamme kyllä kun on kerrottavaa. Ja silloinkin aivan ehdottomasti lähimmät ihmiset ja muut vasta sitten kun jaksaa. Kun ei kukaan niitä kuulumisia oo raskauden aikana pahemmin kysellyt niin laittaa ärsyttämään. Se on jännä kyllä miten raskaus ja synnytys koetaan jotenkin yleiseksi asiaksi vaikka ei muuten olis tekemisissä.
 
Somessa en itse ole kertonut mitään yleisesti. Muutaman kanssa yvllä jutellut. Nyt ei mahaa enää saa oikein piiloon niin alkaa niitä kyselyjä varmaan kohta tulla enemmänkin. Ylihuomenna kääntyy kuitenkin jo viikolle 36..
 
Jep. Tuo oli vaan niin outoa, että joku johon ei ole edes yhteydessä, ottaa nokkiinsa kun hänelle ei ole kerrottu :D Oisko pitäny ihan sattumanvaraisesti vaan lähettää tekstari, että moro, ei olla nähty useampaan vuoteen, mutta olen muuten raskaana. Haha.

On se kyllä muutenkin kumma, millaisia kommentteja aikuisilta ihmisiltä tulee :D En kyllä minäkään ilmoittaisi synnyttämään lähdöstä kuin omalle perheelle. Kaikista eniten olen saanut kommentteja mahani koosta. Joka ikinen, johon olen törmännyt, on sanonut "onpas pieni maha". Yksi jopa kysyi, onko vauva kasvanut normaalisti. Ööö. Olen pienikokoinen muutenkin ollut aina ja kupu on kasvanut minun mittasuhteisiini sopivasti.

Sitten on nämä ihmiset, jotka hyökkäävät kädet ojossa kopeloimaan vatsaani ilman, että kysyvät lupaa. Yksi sellainen on suvussa oleva kätilö. Hieman kiusaantunut olo tulee. Että kaikenlaista reagointia on kyllä mahtunut tähän esikoisen odotukseen.
 
Me ei olla laitettu mitään someen myöskään. On ollut hauska nähdä ihmisten reaktiot kun näkevät mahan :D positiivisia kokemuksia siis. Sukulaisille ja lähimmille ystäville toki kerrottiin melko ajoissa, mutta sekin pyrittiin tekemään kasvotusten.

Mun mielestä jos joku kaukainen tuttu loukkaantuu siitä, ettei ole heti kerrottu, niin ongelma on hänessä... Nykypäivänä tuntuu, että ihmiset liikaakin kertoo elämästään facessa jne. Iloinen yllätys vain jos joku salaa jotain elämää mullistavaa :D
 
Niin ja vielä tosta synnyttämään lähtemisen ilmoittamisesta. Äidille varmasti ilmoitan heti ja pari tärkeää kaveria on elänyt tässä mukana niin kovin, että heille varmasti ilmoitan tai mies ilmoittaa jos en pysty/muista :D Yksi paras kaveri sanoi, että loukkaantuu jos lukee vauvan syntymästä vasta somesta, ja ymmärrän kyllä tämän :D

Sellaiset jutut jotenkin häiritsee, kun puolitutut olis kovasti tulossa meille katsomaan vauvaa. Ei näitä onneksi paljon ole, mutta kyllä meille saa tulla vain jos kutsutaan ja tällaiset puolitutut ketkä eivät muutenkaan meillä ole käyneet, niin eivät kyllä vain vauvankaan takia meille tule...
 
Takaisin
Top