Ensimmäisten yrittäjät
- Ketjun aloittaja Stiinaliina
- Aloituspäivämäärä
Sen verran tylsiä päiviä vielä edessä ennenkuin voi edes haaveilla testaavansa, niin kirjottelen ylös mun tämän ekan kierron oireita Jääpähän talteen sitten edes. Nyt kp 19 menossa
Viime viikon ma-ti eli kiertopäivät 12 ja 13 oli niitä ovikseen sopivia tuntemuksia, eli vihlontaa vasemmalta, kirkkaat sitkeät venyvät limat ja pompahdus lämmöissä ylöspäin. Ovistestitikkuun en missään vaiheessa ole saanut plussaa - toinen viiva tuli eiliseen saakka kyllä näkyviin, hailuroita kaikki. Mutta jos noista haaleista viivoista vertailee niin 13 oli ehkä vahvin hailura. Eilen sohvalla ykskaks tuntui terävä hetken aikaa kestävä vihlaisu keskellä alavatsaa. Kuumemittarin jouduin vaihtamaan nyt kesken kierron, joten lämmöt ei välttämättä ole enää vertailukelpoisia, mutta viikonloppuna mittailin 36,9-37,1 välisiä lukuja kun edellisviikolla ja e-pillereiden syönnin aikoina mittailtuna AL ollut yleensä siellä 36,0-36,6 välissä. Unet on ollut koko viime viikon aivan silppua kellon mukaan. Ja paljon lyhyempiäkin, herään aamulla helposti tosi aikaiseen. Onneksi nyt tulee noita olympialaisia mitä kattella aamuyöstä
Niin joo ja nännit on olleet kosketukselle herkät perjantaista alkaen.
Hirveästi koitan vakuutella itselleni pettymyksiltä suojatuakseni että kaikkiin noihin fiiliksiin olisi joku muukin selitys kuin se että heti onnistuisin ovuloimaan ja vielä saamaan kiinnittyvän möykkysen, koska kaikki todennäköisyydethän on sitä vastaan että heti voisi onnistua
Vatsatuntemuksia olen perustellut sillä että oon syönyt jotain sopimatonta, vihlaisut ja kivut sen piikkiin että sitä on paljon tietoisempi nyt ja varmaan jännittelee vatsalihaksia :angelic: Muut olot valvomisesta johtuvan fyysisen väsymyksen piikkiin, ja siihen että kroppa koittaa nyt valmistella taas omia hormonejaan. Oon myös päättänyt että liian aikaisin en sitä raskaustestitikkua ala uittamaan, koska ei se vielä edes näkyisi. Viikon ainakin saa vielä odotella aivan rauhassa, tai vaikka kaksikin.
Viime viikon ma-ti eli kiertopäivät 12 ja 13 oli niitä ovikseen sopivia tuntemuksia, eli vihlontaa vasemmalta, kirkkaat sitkeät venyvät limat ja pompahdus lämmöissä ylöspäin. Ovistestitikkuun en missään vaiheessa ole saanut plussaa - toinen viiva tuli eiliseen saakka kyllä näkyviin, hailuroita kaikki. Mutta jos noista haaleista viivoista vertailee niin 13 oli ehkä vahvin hailura. Eilen sohvalla ykskaks tuntui terävä hetken aikaa kestävä vihlaisu keskellä alavatsaa. Kuumemittarin jouduin vaihtamaan nyt kesken kierron, joten lämmöt ei välttämättä ole enää vertailukelpoisia, mutta viikonloppuna mittailin 36,9-37,1 välisiä lukuja kun edellisviikolla ja e-pillereiden syönnin aikoina mittailtuna AL ollut yleensä siellä 36,0-36,6 välissä. Unet on ollut koko viime viikon aivan silppua kellon mukaan. Ja paljon lyhyempiäkin, herään aamulla helposti tosi aikaiseen. Onneksi nyt tulee noita olympialaisia mitä kattella aamuyöstä
Niin joo ja nännit on olleet kosketukselle herkät perjantaista alkaen.Hirveästi koitan vakuutella itselleni pettymyksiltä suojatuakseni että kaikkiin noihin fiiliksiin olisi joku muukin selitys kuin se että heti onnistuisin ovuloimaan ja vielä saamaan kiinnittyvän möykkysen, koska kaikki todennäköisyydethän on sitä vastaan että heti voisi onnistua
Vatsatuntemuksia olen perustellut sillä että oon syönyt jotain sopimatonta, vihlaisut ja kivut sen piikkiin että sitä on paljon tietoisempi nyt ja varmaan jännittelee vatsalihaksia :angelic: Muut olot valvomisesta johtuvan fyysisen väsymyksen piikkiin, ja siihen että kroppa koittaa nyt valmistella taas omia hormonejaan. Oon myös päättänyt että liian aikaisin en sitä raskaustestitikkua ala uittamaan, koska ei se vielä edes näkyisi. Viikon ainakin saa vielä odotella aivan rauhassa, tai vaikka kaksikin.
Sen verran tylsiä päiviä vielä edessä ennenkuin voi edes haaveilla testaavansa, niin kirjottelen ylös mun tämän ekan kierron oireita Jääpähän talteen sitten edes. Nyt kp 19 menossa
Viime viikon ma-ti eli kiertopäivät 12 ja 13 oli niitä ovikseen sopivia tuntemuksia, eli vihlontaa vasemmalta, kirkkaat sitkeät venyvät limat ja pompahdus lämmöissä ylöspäin. Ovistestitikkuun en missään vaiheessa ole saanut plussaa - toinen viiva tuli eiliseen saakka kyllä näkyviin, hailuroita kaikki. Mutta jos noista haaleista viivoista vertailee niin 13 oli ehkä vahvin hailura. Eilen sohvalla ykskaks tuntui terävä hetken aikaa kestävä vihlaisu keskellä alavatsaa. Kuumemittarin jouduin vaihtamaan nyt kesken kierron, joten lämmöt ei välttämättä ole enää vertailukelpoisia, mutta viikonloppuna mittailin 36,9-37,1 välisiä lukuja kun edellisviikolla ja e-pillereiden syönnin aikoina mittailtuna AL ollut yleensä siellä 36,0-36,6 välissä. Unet on ollut koko viime viikon aivan silppua kellon mukaan. Ja paljon lyhyempiäkin, herään aamulla helposti tosi aikaiseen. Onneksi nyt tulee noita olympialaisia mitä kattella aamuyöstä
Hirveästi koitan vakuutella itselleni pettymyksiltä suojatuakseni että kaikkiin noihin fiiliksiin olisi joku muukin selitys kuin se että heti onnistuisin ovuloimaan ja vielä saamaan kiinnittyvän möykkysen, koska kaikki todennäköisyydethän on sitä vastaan että heti voisi onnistua
Toivotaan kovasti että kaikki ’oireet’ viittaisi alkavaan raskauteen
! Peukut on pystyssä, tsemppiä piinailuun :)on: täällä dpo 9 ja 10 testattu negat. Kuitenkin ekaa kertaa sellanen tunne, että voisiko jotain tapahtua.. alavatsaa nippaillut ja lämmöt on aika korkealla. Etovaa oloa ja perus menkkakiukku kateissa. Ähh varmaan vaan tahdon uskotella että josko vihdoin, mutta toivottavasti en vain kuvittele oireita :angelic: Menkkojen pitäisi alkaa viimeistään perjantaina, joten vielä on aikaa odotella
Täällä ylihuomenna pitäisi alkaa menkat, huomenna ehkä testailen jolloin dpo13. Nyt alkanut vasenta rintaa pistämään ja lisääntynyttä päänsärkyä ja väsymystä. Hakuherkkyyttä myös kuvitellut 
olen kyllä täysin valmistautunut negaan kun ei ole yhtään sellainen olo… mut toki plussa olis iloinen yllätys 
olen kyllä täysin valmistautunut negaan kun ei ole yhtään sellainen olo… mut toki plussa olis iloinen yllätys
Toivotaan kovasti että kaikki ’oireet’ viittaisi alkavaan raskauteen
on: täällä dpo 9 ja 10 testattu negat. Kuitenkin ekaa kertaa sellanen tunne, että voisiko jotain tapahtua.. alavatsaa nippaillut ja lämmöt on aika korkealla. Etovaa oloa ja perus menkkakiukku kateissa. Ähh varmaan vaan tahdon uskotella että josko vihdoin, mutta toivottavasti en vain kuvittele oireita :angelic: Menkkojen pitäisi alkaa viimeistään perjantaina, joten vielä on aikaa odotella
Niin tuo lämpöjen mittaus ! Nyt taas muistin viestistäsi.. taitaa olla mulla vaan kuumemittari hukassa
tsemppiä ja plussatuulta
Oon koko viikon oottanu milloin se menkkoja edeltävä kuiva kausi oikein alkaa. Eilen sitten heräsin viideltä ja päätin tehä testin (kp36, mulla yleensä 30-34 pv kierto). Ja apua, sain plussan digitaaliseen ihan salamana, varmaan puolessa minuutissaEi _mitään_ erityisiä tuntemuksia, muuta kuin runsas valkovuoto. Kunpa tää nyt jaksais roikkua mukana!
Korjataan tähän nyt että kunpa NÄMÄ jaksaisivat roikkua mukana. Näköjään se mun salamaplussa ei ollutkaan ihan normisettiä
Eilen oli nt-ultra ja siellä hengailivat identtiset kaksoset iloisesti päällekkäin 
Kovasti tsemppiä ja plussatuulia kaikille!Ajattelin liittyä mukaan keskusteluun
Olen ”jo” 34-vuotias ensimmäisen raskauden yrittäjä. Toive on kova. Miehellä edellisestä liitosta yksi oma lapsi. Tähän mennessä yrityskuukausia ovistesteineen ja ajoituksineen takana 6 kk eikä mitään vielä tapahtunut. Jatkuva huoli on mielessä siitä, että jotain on vialla, vaikka pitäisi ehkä hetken jaksaa vielä yritellä ja odotella Ihan luonnonmukaisesti. Tutkimukset ja hoidot kyllä tavoitteena jo lähikuukausina, jos mitään ei edelleenkään kuulu.
Nyt kp28 ja menkkoja odottelen, tuntemusten perusteella lienevät tuloillaan. Normaali kierto ei ole ihan päivälleen tarkka, mutta viimeisen puolen vuoden ajan ollut 26-30 pvä.
Kiva päästä jakamaan tänne ajatuksia ja kokemuksia ja kuulla niitä muilta hieman vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta
Olen ”jo” 34-vuotias ensimmäisen raskauden yrittäjä. Toive on kova. Miehellä edellisestä liitosta yksi oma lapsi. Tähän mennessä yrityskuukausia ovistesteineen ja ajoituksineen takana 6 kk eikä mitään vielä tapahtunut. Jatkuva huoli on mielessä siitä, että jotain on vialla, vaikka pitäisi ehkä hetken jaksaa vielä yritellä ja odotella Ihan luonnonmukaisesti. Tutkimukset ja hoidot kyllä tavoitteena jo lähikuukausina, jos mitään ei edelleenkään kuulu.
Nyt kp28 ja menkkoja odottelen, tuntemusten perusteella lienevät tuloillaan. Normaali kierto ei ole ihan päivälleen tarkka, mutta viimeisen puolen vuoden ajan ollut 26-30 pvä.
Kiva päästä jakamaan tänne ajatuksia ja kokemuksia ja kuulla niitä muilta hieman vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta
Tervetuloa :) Samaistun tuohon huoleen vahvasti, täällä yritystä takana marraskuusta 2020 saakka, varmat ovikset bongattu helmikuusta saakka. Silti ei edes kiinnittymisyritystä 
Itse olen menossa lääkäriin ensi viikolla keskustelemaan, hoitoihin emme saa lähetettä ennen kuin vuosi täynnä, mutta kiva purkaa edes vähän tätä tilannetta ammattilaiselle. Tsemppiä, toivotaan että menkat pysyvät poissa ja tärppi kävisi teillä nopeasti 
Itse olen menossa lääkäriin ensi viikolla keskustelemaan, hoitoihin emme saa lähetettä ennen kuin vuosi täynnä, mutta kiva purkaa edes vähän tätä tilannetta ammattilaiselle. Tsemppiä, toivotaan että menkat pysyvät poissa ja tärppi kävisi teillä nopeasti :)
:)Kiitos tsempeistä, Sisukas25!
Toivottavasti suunnittelemasi keskustelut tuottaa pian apua, jos sellaiseen ilmenee tarvetta
Itse kävin myös kesän alussa ihan perustarkastuksessa (tavallinen gyne ja tavalliset verikokeet), ja siellä ei ilmennyt mitään poikkeavaa, mutta toisaalta siellä ei arvioida esim. kaikkia asiaan mahdollisesti vaikuttavia hormoneita eikä myöskään munajohtimien aukioloa, vaan nämä tutkimukset pitäisi sitten tehdä erikseen eivätkä tietysti ole ihan halpojakaan jos ei malta julkiselle odottaa...
Mies kävi myös spermatestissä, jonka tulos oli hyvä.
Jotenkin alkuun nämäkin tiedot toi helpotusta ja toivoa ”kuumeiluun” ja huoleen, mutta nyt toisaalta mieleni on kääntänyt asian niin, että eikö jotain pitäisi jo tapahtua kun ainakaan ihan selvästi nähtäviä ongelmia ei tähän asti ole ilmennyt. Mutta kyllä varmaan silti oli järkevää käydä.
:)Kiitos tsempeistä, Sisukas25!Toivottavasti suunnittelemasi keskustelut tuottaa pian apua, jos sellaiseen ilmenee tarvetta
Itse kävin myös kesän alussa ihan perustarkastuksessa (tavallinen gyne ja tavalliset verikokeet), ja siellä ei ilmennyt mitään poikkeavaa, mutta toisaalta siellä ei arvioida esim. kaikkia asiaan mahdollisesti vaikuttavia hormoneita eikä myöskään munajohtimien aukioloa, vaan nämä tutkimukset pitäisi sitten tehdä erikseen eivätkä tietysti ole ihan halpojakaan jos ei malta julkiselle odottaa...
Mies kävi myös spermatestissä, jonka tulos oli hyvä.
Jotenkin alkuun nämäkin tiedot toi helpotusta ja toivoa ”kuumeiluun” ja huoleen, mutta nyt toisaalta mieleni on kääntänyt asian niin, että eikö jotain pitäisi jo tapahtua kun ainakaan ihan selvästi nähtäviä ongelmia ei tähän asti ole ilmennyt. Mutta kyllä varmaan silti oli järkevää käydä.
Tervetuloa mukaan, Kyfi! :) Toivotaan, että teillä Sisukkaan kanssa vain kestäisi jonkin aikaa kropan tajuta mitä pitäisi tehdä, ja kohta alkaisi heräillä. On kuulemma ihan normaalia, että se vajaa vuosi voi mennä. Vaikka onhan se yrittävälle hyvin, hyvin pitkä aika!
Taas tuli tänään yhden ystävän vauvauutiset. Yllättävän rikki nuo aina vetää, ja etenkin oma reaktio harmittaa. Toki hänelle olen hyvin iloinen ja innostunut, mutta oma tyhjä syli tuntuu vaan käsittämättömän pahalta. Eilen vielä miehen siskokin kyseli, koska me "hankitaan" vauva... Käsittämätöntä, miten tuommoista vielä nykyään kysellään.
Kävin katsomassa 18. päivä odottavan lääkärin speksit, siellä olisi tarkoitus katsoa miten tutkimuksissa lähdetään etenemään. Siellähän on sama lääkäri, joka totesi meillä ensimmäisen kmn... Ei jäänyt siitä kauhean hyvä maku, olisi voinut hoitaa asian pikkuisen hellävaraisemminkin. Toivottavasti tämä käynti nyt kuitenkin olisi ok.
Olen täällä aina yksi kunnon ilopilleri, kun mieli on ollut pidempään niin maassa, niin kertoillaan välillä kivojakin juttuja - parin viikon päästä ensimmäinen hääpäivä, jee! Myös remontit ovat edenneet hyvin, on sitten helppo jatkaa lastenhuoneen remontointiin kun aikanaan siihen on syy
Taas tuli tänään yhden ystävän vauvauutiset. Yllättävän rikki nuo aina vetää, ja etenkin oma reaktio harmittaa. Toki hänelle olen hyvin iloinen ja innostunut, mutta oma tyhjä syli tuntuu vaan käsittämättömän pahalta. Eilen vielä miehen siskokin kyseli, koska me "hankitaan" vauva... Käsittämätöntä, miten tuommoista vielä nykyään kysellään.
Kävin katsomassa 18. päivä odottavan lääkärin speksit, siellä olisi tarkoitus katsoa miten tutkimuksissa lähdetään etenemään. Siellähän on sama lääkäri, joka totesi meillä ensimmäisen kmn... Ei jäänyt siitä kauhean hyvä maku, olisi voinut hoitaa asian pikkuisen hellävaraisemminkin. Toivottavasti tämä käynti nyt kuitenkin olisi ok.
Olen täällä aina yksi kunnon ilopilleri, kun mieli on ollut pidempään niin maassa, niin kertoillaan välillä kivojakin juttuja - parin viikon päästä ensimmäinen hääpäivä, jee! Myös remontit ovat edenneet hyvin, on sitten helppo jatkaa lastenhuoneen remontointiin kun aikanaan siihen on syy
Kiitos Aela!
Tsemppiä sinulle tutkimuksiin/mahd. hoitoihin! :)
Hienoa ja varmaan ehkä hyödyllistäkin, että pystyt ajattelemaan positiivisesti ja keskittymään noihin iloisiin muihin asioihin. Itselläni olisi siinä vielä opettelemista...
Ja paljon onnea hääpäivän johdosta!
Me ei olla vielä naimisissa, mutta mies suunnittelee innolla häitä (kihloissa ollaan). Tietysti olen itsekin asiasta iloinen, mutta jotenkin tämä vauvatoive ja sen tähänastiset haasteet pyörii jatkuvasti vain mielessä.. Mutta pitäisi olla iloinen, etenkin kun nuo asiat eivät mitenkään sulje toisiaan pois vaan enemmänkin tukevat vain toisiaan tai ainakin edistävät parisuhdetta.
Ja tuo tunne muiden ystävien ilouutisista on niin tuttu. Olen oikeasti iloinen heidän puolesta, etenkin kun kyseessä joku oikeasti läheinen ja mukava ihminen. Mutta samalla ehkä hieman itsekkäästi mutta toisaalta varmaan ymmärrettävästi mielessä aina se ”no niin, taas joku muu, miksen minä”.
Tsemppiä sinulle tutkimuksiin/mahd. hoitoihin! :)
Hienoa ja varmaan ehkä hyödyllistäkin, että pystyt ajattelemaan positiivisesti ja keskittymään noihin iloisiin muihin asioihin. Itselläni olisi siinä vielä opettelemista...
Ja paljon onnea hääpäivän johdosta!
Me ei olla vielä naimisissa, mutta mies suunnittelee innolla häitä (kihloissa ollaan). Tietysti olen itsekin asiasta iloinen, mutta jotenkin tämä vauvatoive ja sen tähänastiset haasteet pyörii jatkuvasti vain mielessä.. Mutta pitäisi olla iloinen, etenkin kun nuo asiat eivät mitenkään sulje toisiaan pois vaan enemmänkin tukevat vain toisiaan tai ainakin edistävät parisuhdetta.
Ja tuo tunne muiden ystävien ilouutisista on niin tuttu. Olen oikeasti iloinen heidän puolesta, etenkin kun kyseessä joku oikeasti läheinen ja mukava ihminen. Mutta samalla ehkä hieman itsekkäästi mutta toisaalta varmaan ymmärrettävästi mielessä aina se ”no niin, taas joku muu, miksen minä”.
Pakko sanoa, että kyllä siinä itselläkin on ollut matkan varrella (ja on edelleen) aika paljon vaikeuksia 
Pakko kuitenkin yrittää, että pysyy edes jotenkin järjissään. Vaikka sitten vähän väkisin pitää jotain iloa ja intoa yllä vaikkei siltä tuntuisikaan - itseään pystyy kumminkin aika hyvin väliaikaisesti hämäämäänkin.
Itse en osaa tällä hetkellä olla edes iloinen muiden onnesta, ja se vasta tuntuu pahalta. Toivottavasti tämä muuttuu sitten kun itselläkin tärppää, etten ole katkera ämmä lopun ikääni
Pakko kuitenkin yrittää, että pysyy edes jotenkin järjissään. Vaikka sitten vähän väkisin pitää jotain iloa ja intoa yllä vaikkei siltä tuntuisikaan - itseään pystyy kumminkin aika hyvin väliaikaisesti hämäämäänkin.Itse en osaa tällä hetkellä olla edes iloinen muiden onnesta, ja se vasta tuntuu pahalta. Toivottavasti tämä muuttuu sitten kun itselläkin tärppää, etten ole katkera ämmä lopun ikääni
Tuo muiden uutisten kuuleminen on kyllä ollut itselle yrityksen alusta asti kova paikka. Onneksi kovin monia uutisia ei ole tarvinnut kasvokkain ottaa vastaan vaan somesta nähnyt. Oman mielenterveyden kannalta varmaan ihan ok että on voinut hiljentää ne tilit. Ja oon välillä yrittänyt miettiä ettei oikeastaan voi tietää mitä siellä taustalla on, onhan siinä muidenkin yrityksessä voinut mennä aikaa tai voinut olla km yms. Harvoin noita someen jaetaan. Silti muiden vauvauutisista tulee itelle useimmiten vaan p***a fiilis 
Täällä on menossa viimeinen kierto ennen ovulaation induktiota. Haluaisin kovasti saada 2.koronarokotteen ennen hoitoja, mutta senpä näkee sitten minkä mittainen kierto tulee yms. Mutta fiilikset on todella odottavaiset ja toiveikkaat.:angelic:
Täällä on menossa viimeinen kierto ennen ovulaation induktiota. Haluaisin kovasti saada 2.koronarokotteen ennen hoitoja, mutta senpä näkee sitten minkä mittainen kierto tulee yms. Mutta fiilikset on todella odottavaiset ja toiveikkaat.:angelic:
Mulla alkoi tänä aamuna menkat. Ihan normaalin aikataulun puitteissa. Tosi pettynyt olo taas, mutta kaipa sitä on vain jatkettava yritystä.
S
Sirkkelisahuri66
Vieras
Pakko sanoa, että kyllä siinä itselläkin on ollut matkan varrella (ja on edelleen) aika paljon vaikeuksia
Itse en osaa tällä hetkellä olla edes iloinen muiden onnesta, ja se vasta tuntuu pahalta. Toivottavasti tämä muuttuu sitten kun itselläkin tärppää, etten ole katkera ämmä lopun ikääni
Mää samaistun tähän täysin
erityisen kova paikka oli se kun yks miehen kaveri sai tänä keväänä kolmannen lapsen "vahingossa". Siis kolmas vahinkoraskaus, kun eivät käytä ehkäisyä ollenkaan. Mitä kyllä epäilen vahvasti, koska tuskin ne vahingot sattuu tasaisesti kahden vuoden välein 
mun veljen anoppi sano mulle keväällä kun mun veli sai kaksoset, että ota nyt syliin jos vaikka vauvakuume tarttuisi. Ei tässä kuumeen puutetta ole, vaan ne saakelin alkiot sais tarttua
Eilen tein täysin negatiivisen testin, menkat pitäis alkaa sunnuntaina. En taida viittiä ennen sitä tehdä testiä. Niin paljon se tyhjä viivanpaikka harmittaa. Tänään Dpo 11.
Täällä on kanssa yksi ensimmäistä yrittäjä. Laitoinkin tonne Raskaaksi 2021 ketjuun jo omat kokemukset.
Lyhykäisyydessään yk4 menossa ja yksi keskenmeno oli yk3:ssa Kp21 on nyt, ja jossain kp12-14 hävisi haamut raskaustestistä. Arvioisin, perustuen oikeastaan mihinkään niin ovulaatio voisi olla ensiviikolla jossain kohti.
VIelä en tiedä miten tämä kierto menee, mutta touhutaan 2 päivän välein ja katson jos tulee selkeitä tuntemuksia / limoja niin katselen ovulaatiotikulla.
Vielä on ollut hiljaisempaa oireiden suhteen.
Lyhykäisyydessään yk4 menossa ja yksi keskenmeno oli yk3:ssa Kp21 on nyt, ja jossain kp12-14 hävisi haamut raskaustestistä. Arvioisin, perustuen oikeastaan mihinkään niin ovulaatio voisi olla ensiviikolla jossain kohti.
VIelä en tiedä miten tämä kierto menee, mutta touhutaan 2 päivän välein ja katson jos tulee selkeitä tuntemuksia / limoja niin katselen ovulaatiotikulla.
Vielä on ollut hiljaisempaa oireiden suhteen.