Ensimmäistä odottavien vertaistuki!

Johannainen

Vauhtiin päässyt keskustelija
Lokakuunmammat 2014
Yritin kahlata foorumia läpi, josko olisin löytänyt ketjun jossa ensimmäistään odottavat voisi vaihtaa kuulumisia sekä huolia ja murheita, mutta en löytänyt. Ainakaan kamalan ajankohtaista. :D Itselläni olisi ainakin kaipuuta ihmisille jotka ovat samassa tilanteessa ja suunnilleen samoilla viikoilla. :)

Itse olen Lohjalla asuva 23 vuotias nuori nainen. Opiskelen ensimmäistä vuotta AMK:ssa ja nyt jääkin sitten heti opinnot tauolle. Koti on pienessä omakotitalossa ja täällä vaikuttaa raskaana olevan hormoonihirviön lisäksi avomies ja 3 vuotias koiruus.

Viikkoja on nyt se 10+5, ensimmäinen ultra 17.4 ja hurja jännitys päällä. Laskettu aika 30.10. Ensimmäistä odotellaan ja kaikki on uutta ja jännittävää. :D Olisi mukava kuulla muista ensi odottajista ja jaella kokemuksia ja tuntemuksia.
 
Heei!

Täälä on 21v. nainen Helsingistä. Teen tällä hetkellä töitä, mutta uutta ammattia kyllä opiskelen itselleni, jos vain pääsen kouluun. Asun kihlatun ja koiran kanssa kaksiossa ja isompaa asuntoakin pitäisi jossain vaiheessa katella. :D

Viikot 10+3 neuvolan laskujen mukaan, itse laskeskelin et olis 10+5 ja LA 30.10. Mut täähän varmistuu sitten ultrassa, joka on 23.4. :Heartred Oli miten oli :) Sydänäänet löydetty jo 8+3 ja nyt ne löytyy tosi helposti jo! Hassua! Ihanaaa :)
 
Ja tosiaan k-keskenmeno takana viime marraskuussa, oli mennyt kesken jo 8+2, mutta tietoon tuli vasta n. 2-3 viikkoa myöhemmin kun alkoi vuoto. Eli tässä vaiheessa sydänäänien kuuleminen on TODELLA helpottavaa!
 
IIK! Mulla ei ole kuunneltu sydänääniä kertaakaan, koska neuvolan laitteet ei siihen pysty... Että kauheessa jännässä eletään tohon 17.4 asti.. :/ Yritän kyllä olla turhaan miettimättä asiaa liikaa, kun taustalla ei ole mitään. Ei myöskään mitään odotuksia...

Luottavaisin mielen vilä, turha kai sitä on tosiaan etukäteen noita miettiä...

Meillä myös asunnon vaihto edessä kun vauva tulee tai viimestään kun alkaa kasvamaan. Tilaa ei reilu 40 neliöisessä yksiössä ison koiran ja lapsen kanssa juuri ole. :D
 
Turha sillä on liikaa päätään vaivata, vaikkakin eihän mullakaan ollut mitään hajua viimeksi koko asiasta ja tuli aika puun takaa. VAIKKAKIN pelkäsin kokoajan ja ajattelin et kaikki ei ole hyvin.

Mutta jooo, ultrassahan sitä näkee sit! Ja ei meilläkään oo neuvolassa kuunneltu, ihan kotona dopplerilla. :)

Itelläkin on nyt ihan suht luottavainen olo, kerta täälä asti jo ollaan :) Ei oo pitkä aika enään, ku ensimmäinen kolmannes on ohi! Kyllä se aika menee nopeasti :D

Meinasitteko muuttaa vasta kun lapsi on syntynyt? Ite jotenkin ajattelen, että "helpompi" muuttaa nyt vielä kun meitä on kaksi :D Mut voihan se tosiaan olla, että ei mekään asuntoa löydetä ennen synnytystä.
 
Mitä tollaset kotidopplerit maksaa? Ainnut että en tiedä pystyisinkö pitämään kotona.. Pelottaisi jos niitä ääniä ei löytyisikään...

Muutto luultavasti syksyllä tai sitten nyytin kanssa. Mama saa kuulema vapautuksen muuttoon liittyvistä hommista. :))
 
Okei, sehän on sit hyvä :wink Netistä löysin viimevuonna joltain sivulta halvimman angelsoundin, olikohan 20euroa+postit.

Eihän niitä välttämättä kuulekkaan kun vasta 13+, joten jos helposti stressaa, niin en suosittele :D
 
Minä olen myös ensimmäistäni odottava. Olen 29v. ja miehen sekä kolmen koiran kanssa odotellaan esikoista syntyväksi. Siskojen lapsia olen paljon hoitanut ihan vastasyntyneistä lähtien, raskausjutuistakin kuullut varmasti kaikki puolet, mutta tuntuuhan se oman lapsen odotus nyt niin jännittävän ihanalta. :) Siskojen lapset kun on aina voinut lykätä takaisin vanhemmilleen sitten kun omat keinot loppuvat. :grin Jännä ajatella, että minkälaisia uusia puolia löytyy tai mitkä asiat korostuvat itsessä sitten äitiyden myötä.
 
Täällä myös esikoista odotteleva Lohjalainen. Meillä on laskettu aika 9.10 ja ultrassa oli parin päivän heitto, mutta la:ta ei kuitenkaan muutettu. Meillä on myös koira

Mä myös mietin sitä doppleria, kun ois kiva kuulostella. En usko, että kuitenkaan sitä hankitaan, se kun ei oo mitenkään omissa käsissä jos menee kesken, eikä sitä dopplerilla voi varmistaa. Meillä on yks tuulimunaraskaus takana ja se selvisi vasta aina myöhään kun ei tullut itse ulos, sen takia oli iso helpotus kun näki tyypin ultrassa.

On tää kyllä jännää ja uutta. Haluisin vaan, että ois jo jotain konkreettista, mahaa tai liikkeitä, niin ois helpompi uskoa tätä..
 
Täällä kanssa yksi ensimmäistä odottava. :)

Olen 24v kaupan täti. Kassalla en tosin ennätä istua, osastovastaavan tehtävistä johtuen.. :wink Miehen kanssa asustellaan isossa rivarikolmiossa, joka ostettiin pari vuotta sitten ja laitettiin pinnat uusiks alkuperäisestä. :) Tässä asutaan mahdollisuuksien mukaan, niin pitkään kun töitä täällä päin riittää ja mahdutaan.

Taustoista sen verran, että vuosi sitten oli km viikoilla 7+jotain ja sen jälkeen kierto oli epäsäännöllinen tammikuuhun asti, jolloin plussattu. :)

Nyt takana jo nt-ultra ja toinen neuvola, seuraava käynti olis lääkärillä 30.4. ja rakenneultra 16.5. Oli aika hienoa kuulla nt-ultrassa jo pienen syke ja nähdä. Nyt neuvolassakin kuunneltiin ääniä, aika hieno tunne, kun kuulee ne. :Heartred


Mietin itekin tuota dobbleria, mutta mietinnäksi se on sitten jäänyt. Kuitenkin nyt ollut paljon varmempi tästä raskaudesta, kun vuosi sitten ja nyt kun ollaan jo viikoilla 14+6, niin uskon, että kaikki menee hyvin..
 
Pitaakohan munkin "listautua"?
Olen heinakuussa 39v tayttava ensiodottaja jonka ei koskaan pitanyt "lapsia tehda".
Monia poikaystavia ja avomiehia kokeilleena ja pahasti miehiin pettyneena siis paadyin tulokseen etten enaa edes yrita mutta elamalla oli toisenlainen suunnitelma.

2011 tapasin nykyisen aviomieheni ja naimisiin mentiin 2013 tammikuussa.
Ja siis mieheni on gambialainen ja asuu taalla (olen siis nyt taalla lomalla kunnes tyoni taas alkaa toukokuussa)

2013 kun tulin Suomeen olin raskaana mutta ikava kylla tuli keskenmeno rv12+ ja nyt ollaan samoilla paivilla joten pieni pelko persuuksissa etta meneeko nyt kaikki hyvin vai ei. Keskenmenon jalkeen kun ei uudestaan voinut yrittaa kun mies taalla pallon toisella puolella.

Nyt sitten ollaan taas raskaana ja Suomeen tulen 30.4.
Asun aitini kanssa rivarikolmiossa koska ei ole jarkea mun vuokrata omaa asuntoa kun siellakin tilaa on.
Katsotaan sitten jos kaikki menee hyvin ja vauvan saan josko sitten menee hermot aitiini niin sitten "muutan TAAS omilleni".

Olen 4:n lapsen tati joten vaippoja on vaihdettu monesti ja sukuni on suuri ja lapsenvahtina on hommattu rahaa moniin asioihin.
Mutta kaipa se oman kohdalla kaikki on niin erilaista kun siina on ihan erilaisia tunteitakin mukana.
 
Ihanaa kun porukkaa ilmaantuu. Aina harmillista kuulla noista keskenmenoista, mutta niille kai ei voi oikein mitään. Pakolla miettii, voiko itse tehdä jotain vielä enemmän oikein että kaikki menisi hyvin... Parasta vaan toivottava ja mentävä näillä eväillä..
Minä plussailin ystävänpäivänä ensimmäisen haamuviivan ja siitä nyt ollaan jo hiukan eletty. :)
 
Täälläkin syksyllä 22 v täyttävä ensiodottaja. Lahdessa asuva opiskelija ja vaimo. Iso kerrostalo asunto ollaan juuri remontoitu, joten tilaa on tulokkaalle.

Takana 4 keskenmenoa parin vuoden sisään, kaikki ennen 8viikkoa. Nyt menossa 11+2, ja oikein luottavaisin mielin ollaan. Viikolla 8+1 kävin ultrassa ja olihan siellä pieni ihmisen alku ja sydän äänet kuului selvästi.

Pelkoja ja mietteitä on paljon, kaikki enemmän tai vähemmän ihan arkisia; toimeentulon tai jaksamisen miettimistä, mutta myös lapsen terveys on ollut mielessä. Vaikka lapsi on odotettu ja rakastettu terveydestä riippumatta!

Mietin itsekin tämmöisen keskustelun aloittamista, joten hyvä että tämä tänne luotiin! :)
 
Täällä 32v ensiodottaja varsinais-suomesta. Asumme mieheni kanssa lähellä kaupunkia, mutta maaseudulla. Kotipihalta löytyy omia hevosia, vuohia, koiria ja kissoja. :)
Lapsen saaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin olin luullut ja jouduimme turvautumaan lapsettomuushoitoihin. Niiden ansiosta nyt ensimmäinen plussa ja viikkoja 12 täynnä.
Vieläkin pelotta keskenmenot, koska kovasti niitä kuullut olevan tosi myöhäsilläkin viikoilla.. :sad001

Olen jo väsynyt tunnustelemaan kehoni nippailuja, krinnailuja, jomotuksia, tykytyksiä, pistelyjä, puutumisia ja mitä ikinä tuolta alavatsan seuduilta voi tunteakaan! JA jos ei tunnu mitään, niin sekin huolettaa!!:excited001:laughing002 Jo yrittäessä tunnustelin niin paljon ovulaatiotuntemuksia ja ajankohtia.. ja muuta.. Kraah!! :laughing005

Mut silti, ihanaa olla vihdoin ja viimein raskaana!!!! :signs001 :love7
 
Mäkin odotan esikoista. :) Asun hyvinkäällä ja ikää on 24. Tällä hetkellä viikkoja kasassa 13+3.
 
Täällä etelä-pohjalainen toukokuussa 26 täyttävä ekaa odottava ilmoittautuu mukaan…vuonna 2012 meni 7+2 viikoilla kesken, ja nyt viikkoja 11+6..Me ollaan käyty jo kahdesti neuvolassa, ja oon käyny lähes joka viikko tarkistamassa että masuasukki on vielä mukana matkassa stressi ja pelkotilojen vuoksi edellisestä keskenmenosta. Meillä siis niin ihana neuvolatäti että soittamalla pääsee yhtäkkiä käymään ultrassa mikäli vain aikataulut menee yksiin…Ite olin just maanataina neuvolassa, ja sielä se vipelsi menemään. Torstaina on np-ultra…jännittää :)
 
Täälläkin odotetaan esikoista :) Asun helsingin keskustassa yksiössä. Avomies tulee ulkomailta kotiin nyt pysyvästi huhtikuun lopussa. On sitä jo odotettukin!:D Tämä skype-elämä vähän kyllästyttää etenkin näin raskaana ollessa.
Viimeistään syksyllä sitten muutto ennen vauvan tuloa kolmioon ja käyn just kamppailua itseni kanssa, että haluanko jäädä vielä keskustaan vai olisko kivempi muuttaa hieman kauemmas vähän rauhallisempaan ympäristöön...

Mulla LA 2.10 ja nyt viikkoja siis 15+0. Yksi neuvolakäynti ja eka ultra takana. Siellä tulokas jo hyppi :Heartred

Mulla kyllä näkyy jo maha :) Eikö muilla vielä näy? Töissä kerron raskaudesta ensi viikolla, kun tulen ulkomailta työreissusta. Nyt maha ei kyllä pysy enää kireissä vaatteissa piilossa.

En malta odottaa tietää kumpi sieltä on tulossa niin pääsee ostamaan kaikkia ihania pikku vaatteita :)
 
Onpa kiva, kun on paljon esikoisen odottajia mukana.

Mulla ei tosiaan ulospäin masu vielä näy. Tai turvotusta on, eli näyttää kuin oisin lihonut vähän. Mies kyllä tänään silitteli vatsaa ja sanoi sen olevan kasvanut. Menee kuitenkin aikaa ennen kuin "oikea" maha näkyy. Ultrassa vielä todettiin istukan olevan takana, joten sekin vaikuttaa siihen, että näkyy myöhemmin. Jostain syystä odotan innolla, että pääsisi vatsaa esittelemään :D

Laalaa82, se on kyllä rasittavaa koko ajan analysoida oloa ja miettiä mitähän se ja tuo tarkoittaa. Kun vois vaan rauhassa olla ajattelematta mitään...
 
Täälläkin esikoista odotellaan, 12 viikkoa tuli tänään täyteen. Perjantaina olisi ensimmäinen ultra, joka alkaa vähän jo jännittää. Näkyyköhän siellä mitään.. Aika helpoilla oireilla olen alkuraskauden selvinnyt, välipaloja pitänyt lähinnä muistaa nappailla töissäkin ettei verensokerit laske. Viikolla 8 tuli hieman verta, joka säikäytti. Loppui kuitenkin melko lyhyeen, kipuja ei ollut ja testi näytti edelleen positiivista, joten kaikki ilmeisesti kunnossa edelleen.
 
Ilmoittaudun kanssa :wink juuri 24-vuotias ensiodottaja Porista. Nyt porskutellaan 12+3 ja ylihuomenna np-ultra, varhaisultrassa käytiin vkolla 6+2 ( vai 6+4 ), syke kuului. :)
nyt jännätään vielä pari päivää. vakkarityössä ollaan ja eilen kerroin pomolle tästä :) ei ollut kuulemma yllätys, koska ollaan siinä iässä :D

uutta asuntoa etsitään, kun putkiremppa tulossa lasketun ajan tienoilla. :S
ja jos olisi muita porilaisia ensiodottajia ( tai lähikunnilta ) niin ilmoittautukaa :wink
 
Takaisin
Top