Elokuun tarinat

Juu on turvotusta, kaikki sukat saa aikaan kivat jäljet, jopa ne varrettomat... Sormet myös tosi turvonneet välillä niin että sormien koukistaminen tekee kipeää. :sad001
 
Tänään se sitten poksui eli 30+0 ja viimeinen kymppi alkaa!!! :talk017

Oon jostain syystä laskenut noita raskauspäiviä aina yhden vähemmän... Tai siis menkoista laskettuna uusi rv alkaisi aina maanantaina koska menkkojen eka päivä (0+0) oli maanantai. LA on kuitenkin sunnuntai 26.10. (40+0). Neuvolassa ja ultrassa on tosiaan aina merkitty yksi pv enemmän.

Mutta anyway, aika hurjalta tuntuu että loppusuora on jo käsillä! Niin nopeasti on raskausaika loppupelissä mennyt. Tässä alkaa ihan paniikki pian iskeä kun kaikki ei ole vielä läheskään valmista kotona, omasta "valmistautumisesta" puhumattakaan! :p
 
Mä oon tänään miettinyt kuinka etuoikeutettu olenkaan. Mun raskaus on tosiaan ollut "helppo", vain alussa migreeni aktivoitui ja haittasi elämää. Kertaakaan en ole oksentanut, pikkuriikkisen ehkä etova olo ollut joskus jos ruokailusta on liian kauan aikaa. Selkä ei oirehdi, häntäluu hiukan töissä istumisen takia. Harjoitussuppareita silloin tällöin, mutta ei ne mun elämää haittaa. Turvotusta oli helteiden lopussa hiukan, mut sekin katosi. Välillä jalkoja särkee, mut sekin menee ohi.

Tällä hetkellä olo ihan hurjan energinen, tällä vkolla tuli neljä salikäyntiä ja aerobista jaksaa tehdä vaikka kuinka... Monesti sanon, ett jos ei tuo tynnyri mahan kohdalla kasvaisi niin en edes tietäisi olevani raskaana. Olen siis tullut äitiini.

Toivoa tietysti täytyy, että näin mennään eteenkin päin ja olen yksi niistä joille raskaus on ihanaa aikaa. Tuntuu, että en ole koskaan ollut näin onnellinen, elän elämäni parasta aikaa tähän mennessä. Ei taida olla mitään mikä menisi tämän tunteen ohi.:Heartpink

ps. anteeksi tälläinen positiivisuus pläjäys, mut jotenkin oli saatava nämä pään sisäiset ajatukset ulos:)
 
Onnellisuutta on täälläkin :wink Se on hurja tunne plus on tipahtanu pikku hiljaa sinne vauvamaailmaan :grin Ajatukset karkailee, työasioita unohtelee ja huomaa elävänsä "pilvissä" :p Täällä ei toisella kolmanneksella kans tienny raskaudesta mitää koska olo oli hyvin pitkälti hyvä. Nyt kolmanneksella vaivoja selässä sekä Möykyn tontinraivaus TUNTUU! :confused: Tänään kuitenkin hyvä päivä! :oops: En valita mutta harmittaahan se välistä kun ei normaalisti pysty olemaan.
 
Meillä alkaa perhevalmennus ylihuomenna ja sitten viikon päästä on toinen samanlainen ryhmätapaaminen. Molemmat kerrat kestää 2h ja aiheina on kutsun mukaan synnytyksen vaiheet, kivunlievitys, milloin pitää lähteä sairaalaan, imetys ja vauvan hoito. Nämä tapaamiset on kuulemma koko syksyn ainoat, jotka järjestetään englanniksi (miehen suomenkielentaito ei ihan riitä tällaiseen sanastoon ja tulkkina toimiminen on mulle aika raskasta. Mulle riittää kun joudun jokaisen neuvolakäynnin kääntämään englanniksi kun hoitaja ei juurikaan puhu muuta kuin suomea).
Oon hieman hämmentynyt siitä miten pääkaupunkiseudulla on niin huonot kielivalmiudet neuvoloissa. Ei edes neuvolan papereita ja materiaaleja ole varattu muilla kielillä kuin suomeksi, vaikka joka ohjekirjassa lukee, että sen saisi neuvolat tilata ilmaiseksi myös englanninkielisinä.
Sitä toivoisi, että synnärillä olisi kielitaitoinen kätilö, sillä siinä tilanteessa mulla on ihan muuta ohjelmaa kuin toimia tulkkina.
 
Voi meitä raskausajan muuttajia on kyllä yllättävän paljon! Tai ihmekös tuo toisaalta on, että muutot ajoittuu näille hetkille... Tarvitaan lisää tilaa ja onhan se oikeastaan ihanaa laittaa uutta kotia ja vauvan huonetta kuntoon :Heartpink
Kun vain olisi riittävästi aikaa kaikkeen...
Tsemppiä siis riSalle muuttoon! Muista levätä ja antaa muiden hoitaa kanniskelut.
Me muutettiin aika tarkalleen kuukausi sitten ja stressi oli kova meille molemmille kun aikataulu oli kovin hektinen. Mulla alkoi supparit tuolloin, koska "pakko oli tehdä ja kantaa tavaroita että kaikki saadaan tehtyä"... No nyt oon osannut levätäkin ja olo on helpottanut kovasti. Mies kyllä lupaili, että asunto saadaan kuntoon ennen lokakuuta niin sitten voi rauhassa jäädä äippälomalle ja keskittyä pienokaisen tuloon :)
 
Nämä iskä ja äiskä lähtevät tänään ekaa kertaa valmentautumaan. Saa nähdä kuuleeko siellä mitään uutta. On tullut luettua aika paljon erilaisia matskuja netistä.

Jännä muuten sekin että vaikka meillä ei ollut muutto tiedossa tässä raskausaikana, niin silti piti koko kämppä pistää ylös alaisin, siivota joka kaappi ja järkkäillä huonekalut uuteen järkkään (siis oikeesti, ei se vauvan tulo vaadi tällaista eikä se edes vie juurikaan tilaa ekoina kuukausinaan, mutta silti piti rehkiä). Kai se on jotain pesänrakennusviettiä, mikä kuulemma iskee tietyssä vaiheessa raskautta. Huomasin ittestäni, etten osannut rauhoittua ennen kuin pinnasänky oli koottu ja vaunut hankittu. Nyt kun on vain muutama pikkujuttu hankkimatta, voin olla tyyni ja rauhallinen. Maailma ei kaadu jos vaavi päättää tulla etuajassa pihalle (ja huom! Ei ole edes mitään riskiä että tulisi keskonen mutta mun pää sanoo että pitää valmistautua kaikkeen). Voikohan hormooneja syyttää tästä sekoilustakin? :whacky011
 
Huoh.. viikot vähenee + hormonit. Tuntuu et parin pvn ajan koko ajan itku herkässä ihan kaiken kans... miettii liikaa asioita ja herkistää ihan kaikki. :sad010 Kait tää on sitä kasvamista sitte.. mene ja tiedä.
 
Täällä sama homma röpelö tuon pesänrakennusviestin kanssa! Keväällä oli pakko maalata lasten huone. Siinä oli sen verran iso homma et sen jälkeen into hetkeksi
laantui. Nyt taas iskenyt uudestaan ja kaikenlaista pientä kaappien siivousta yms. :D

Sent from my SM-G3815 using Vau Foorumi mobile app
 
Täällä iski myös tuo hirmunen tarve ostaa, laittaa, uudelleen järjestellä ja siivota. Nyt olis enää jäljellä keittiön kaappien siivous ja yhden liinavaatekaapin järjestäminen. Muutama pikku juttu hankkimatta ja sitten voi pieni tulla. Rauhottaa kummasti, kun tietää, että kaikki isoimmat hommat tehty ja hankittu :)
 
Kuullostaa tutulta pesänrakennusvimmat :) kova tarve siivota ja järjestellä kaappeja. Pyykinpesukone käy koko ajan kaikki on pakko pestä ja tiätty vauvan vaatteet :) Mieli rauhoittui hiukan kun pinnasänky maalattu ja koottu ja vaunut hankittu, mutta nyt on vielä paljon kaikkea pientä hankittavaa ja olenkin kunnostautunut himoshoppaajana kirppikset ja netit. Tänään tuli tapetit pojan huoneeseen, kerkeisköhän mies heti ne laittamaan:D.
Itku on herkässä pienistäkin asioista ja väsyttää ihan sikana.
 
Meillä on syksyllä edessä semmoinen pikkujuttu, kuin paneelipintojen maalaus! Talon seinä- ja kattoalasta noin 75 % siis ainoastaan :wink. Onneksi mulla on niin ihanat tädit ja äiti, että lupasivat talkoohommina tulla tekemään ja itse saan olla lähinnä työnjohtajana, ei siis tarvitse viimeisillään alkaa rehkimään :love7.
 
Heipähei taas! Eipäs ole tullutkaan kirjoiteltua. Meidän Kalevi on vilkas ja voi hyvin <3 Elokuu on ollut tosi kiireinen. Omakotitalon täys pintaremontti lähenee viimein loppua ja olen aivan puhki! Mulla on kaikki paikat tosi kipeänä, mutta se sitte helpottaapi kun Kalevi syntyy.. Joten on vaan koitettava jaksaa :) Hb oli tänään neuvolassa vähän alhaalla mutta enskerralla mitataan uudestaan ja mietitään tarviiko lisärautaa. Sf oli 24 :happy093 Ultraan olis muutama viikko, myoomaa ne siellä syynääpi mut en ole huolissani ! Mitähän muuta.. Marraskuuta kovasti odotellaan ja poikaa saapuvaksi.Aika mennyt kyllä tooooosiii nopeesti <3 Hyvää syksyä kaikille teille, toivottavasti voitte hyvin :hug003
 
Eilen käytiin ekassa valmennuksessa ja aiheena oli synnytys ja kivunlievitys. Eipä siellä puhuttu mitään mitä ei oltaisi jo tiedetty ennen valmennusta. Moni asia jäi mun mielestä myös mainitsematta kun jotkut mammat tarkertui ihan toisarvoisiin asioihin kuten "millaista sairaalaruoka on" o_O Osa halusi tietää kaikki ainesosat, joita epiduraalissa on ja siinä vaiheessa musta tuntui, että ei he kyllä paljoa luota kätilöihin saati sitten omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Mä aion kyllä luottaa kätilöihin ja siihen, että itse pystyn kyllä saamaan tän muksun maailmaan.

Ensi viikolla taas valmennukseen, mutta silloin aiheena on vauvan hoito ja imetys. Tiedossa on siis vaipanvaihdon ja tutituksen alkeet :p. Josko silloin oppisi jotain uutta. Ainakin tunnille on tulossa pieni vauva, joten sitä voi ainakin ihastella aikansa kuluksi. :)
 
Tervemos, piti tulla tännekin avautumaan, kun nyt ei todella raskaus tunnu hehkeälle tällä hetkellä! Pari päivää olen ollut tosi itkuinen ja ahdistunut ja on tosi vaikee keskittyä työntekoon. Vauvan liikkeet on niin epäsäännöllisiä, että huolestun vähän väliä siitä, onko pikkukaveri hengissä. Olo on ihan turvonnut ja pulska, tisseihin on alkanu tulla uusia venymäjälkiä. Raskausdiabetestuomio tuli tänään neuvolassa ja painoakin oli tullu 4,8kg lisää sitten viime neuvolakäynnin. Öisin ei vieläkään saa nukuttua, kun on hikiaaltoja ja päätä särkee. Selkä väsyy pienimmästäkin istumisesta, joten 2h työmatka autossa suuntaansa ei oikein tunnu enää miellyttävältä.

Mie en koskaan ole näin negatiivinen, joten oon todella hämmentyny näistä omista tuntemuksista! Tavallisesti ystävät kuvailis minua sanoilla ilo, hymy, nauru ja energia, mutta nyt oon pikemminkin äkäinen ja kiukkuinen, masentunut eukko! APUVA! Toivottavasti tää on ohimenevää....
 
Ei tää loppuaika todellakaan mitään herkkua ole. Ehkä se valmentaa omalla tavallaan synnytykseen. Sitä rupeaa ihan toivomaan että vaavi tulisi pihalle mahdollisimman pian että olo helpottuisi.

MaMaMehiläiselle iso tsemppihalaus. Täällä ollaan samassa jamassa. Itse kerroin lääkärille että työnteko alkaa tosissaan käydä hankalaksi kaikkien vaivojen kanssa ja nyt ollaan saikulla äippälomaan asti. Saapahan levätä just silloin kun sitä tarttee, eikä haittaa vaikka vauva valvottaisi yöllä, kun voi nukkua sitten kun saa siihen seuraavan kerran tilaisuuden. Jos olo on jo aivan mahdoton, siitä kannattaa mainita lääkärille. Ei kannata kärsiä yhtään ylimääräistä. Sitten kun väsymyksen saa taltutettua edes hetkeksi, sitä jaksaa taas muita vaivoja paljon paremmin. Äläkä huoli raskausdiabetesta, sulla varmasti riittää kun laitat muikkarin ittellesi parin tunnin välein että muistaa syödä ja sillä se on jo kontrollissa. Saman kanssa täällä painitaan.

Vauvan liikkeistä muuten kuulin että se liikeseuranta aloitetaan vasta 30 viikon jälkeen, kun silloin se antaa riittävät tulokset. Siihen asti vauvalla on vielä liian paljon tilaa eikä liikkeet välttämättä tunnu riittävästi. Huolestuu suotta ihan turhaan jos sen aloittaa liian aikaisin.
 
Kiitos röpelö. Miusta on ihana, kun täällä voi vuodattaa omaa pahaa oloaan pois ja aina täältä löytyy vertaistukea ja kanssasisaria. Miehellekin tietty voi puhua, mutta eihän mies samalla lailla kumminkaan näitä juttuja tajua! Ja kun miulla ei sitää omaa äitiä ole, niin välillä on vähän yksinäinen olo kaikkien näiden vaivojen ja tuntemusten kanssa.
 
Tsemppiä MaMaMehiläinen! Sitä itkuisuutta tuntuu tosiaan olevan liikkeessä nyt. Viikonloppuna paukkuu viimeisen kolmanneksen alku ja taitaa olla henkisesti hyvinkin tunnepitoinen loppusuora. Oon itsekkin huomannut että herkästi kiukustuu tai alkaa itkettää, saati alan stressaamaan herkemmin. Onneksi kuitenkin sitä positiivisuutta löytyy että asiat kääntyy hymyyn. Pää pystyyn, kyllä se menee vielä ohi! :)

Sent from my GT-I9506 using Vau Foorumi mobile app
 
Kiitos ja juuri näin se on kuten kuvasit tttiuhti. Just kun olin tänään tosi down ja oli oikein itkuinen kohta niin pikkuneiti teki oikein napakkaa potkua ylämasuun ja muutenkin möngersi kunnolla. Taas muistin hyvin, minkä eteen tässä jaksaa ja tuli oikein iloisuuspuuska kun ajattelin, että pian vaavi on jo täällä. Nyt zumbaan ja mieliala nousuun! Tsemppiä myös kaikille muillekin :)
 
Kiitos Petruska, koitan kovasti delegoida muuttohommia muille ja ite toimia työnjohtajana sitten. :D Ehkä otan kahvinkeittohomman vastuulleni ja silleen piän huolto muutoavusta. :wink

Röpelö meilläkin minun pitää tulkata kaikki neuvolat yms miehelle kun hän ei puhu tai ymmärrä suomea. Joensuusta ei kuulemma neuvolan tädin mukaan saa synnytysvalmennuksia englannin kielellä joten nekin pitänee minun sitten tulkata. Toivottavasti (!!!!!) on synnytyksessä ihmisiä jotka osaa myös englantia jottei sielläkin tarvitse kaiken keskellä toimia tulkkina.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top