Elokuun pulinat
- Ketjun aloittaja Mörri-Möykky
- Aloituspäivämäärä
Daaria
Satasella mukana keskusteluissa
Tiarella, huh kiitos. En jaksaisi elää tässä epätietoisuudessa... Viikonpäästä eka lääkäri, ja toivottavasti sydänääniä kuulis. Ekaan ultraan vielä kaksi viikkoa. Viikonloppuna kerrottiin mun vanhemmille ja ens vkl tarkoitus infota anoppilaa. Toivottavasti lapsi ei mene kesken nyt....jaksaa jaksaa...odottaa....
Daaria, on ihan normaalia, mä laihduin viimeks ainaki jotain 4kg ennen kun paino alko nousta sit. Ehkä enemmänkin saatoin, mut vaikee sanoo ku en omista vaakaa, ihan tarkoituksella, että varmaan puoleen vuoteen en ollu vaa'alla käyny sitä ennen. Ja olen siis hoikka normaalipainoinen, ja farkuista huomaan pienet ja harvinaiset painon muutokset.
Täällä nt-ultra takanapäin!! :) Kaikki näytti olevan hyvin, kovin vilkas tyyppi siellä heilui, ja jalkojaanki suoraksi ojenteli 
Tänään alunperin 11+6, mutta ultran mukaan ois jo 12+3, eli sen mukaan laskettu aika ois jo 2.3, mutta pidettiin edelleen sama 6.3. Tänään saa mun porukat ja pikkusisko ainakin tietää, synttäriyllätys pikkusiskolle
Tänään alunperin 11+6, mutta ultran mukaan ois jo 12+3, eli sen mukaan laskettu aika ois jo 2.3, mutta pidettiin edelleen sama 6.3. Tänään saa mun porukat ja pikkusisko ainakin tietää, synttäriyllätys pikkusiskolle neljäskerta<3
Silmät suurina ihmettelijä
Pahoinvointi äityi täällä sen verran pahaksi, että pääsin eilen nesteytykseen. Litran verran tiputeltiin ja olo kohentui kummasti. Iltaan saakka oli hyvä olla, mutta ennen nukkumaan menoa se alkoi taas tänään ollut huono päivä ja mietin josko aloittaisin pahoinvointi lääkityksen.. Olen vaan niin vastaan kaikenlaisia lääkkeitä varsinkin näin raskaana, mutta toisaalta en kestä tätä oloa enää kovin kauaa. Olo on jo kovin uupunut ja kotiaskareet jää tekemättä, lapsetkin jää vähälle huomiolle
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
tänään ollut huono päivä ja mietin josko aloittaisin pahoinvointi lääkityksen.. Olen vaan niin vastaan kaikenlaisia lääkkeitä varsinkin näin raskaana, mutta toisaalta en kestä tätä oloa enää kovin kauaa. Olo on jo kovin uupunut ja kotiaskareet jää tekemättä, lapsetkin jää vähälle huomiolle Sent from my iPhone using Vau Foorumi
jaksamista neljäs kerta. Mä kärsiny joka raskaudessa pahoinvoinnista, ekassa olin useamman viikon sänkypotilas. Nyt kun 12. Viikko menossa pientä helpotusta vaikka kokonaan ei ole lakannut. Se mitä ihmettelen vatsa ei kestä maitotuotteita yhtään, aina oksennus tulee ku jotain koitan syödä. Viikko vielä ultraan ei jaksais odottaa. Me on kyllä kerrottu silti vanhemmille ja lähimmille kavereille. Se mikä jäi ärsyttään anopin ainoa kommentti itsehän kasvatatte, miehen isä ja veli ei sanonu mitään. Olkoonki jo neljäs mutta vois sitä onnitella, paha mieli tulee ku herkempi raskaana ollessa muutenki.
Vloek
Silmät suurina ihmettelijä
Täälä ei nyt toisesta (ainakaan toistaiseksi) ole kuulunut mitään pahaa kommenttia. Esikoista odottaessa sen sijaan oli välillä melko rumia tokaisuja. Ja varsinkin kun tyttö oli jo syntynyt. Miehen puolelta muutama sukulainen mollasi minua jatkuvalla syötöllä. Ja se loppui vasta kun tuo miekkonen sai aikaiseksi avttua suunsa ja sanoi suorat sanat. :P
neljäskerta<3
Silmät suurina ihmettelijä
Kiitos tsempeistä!
Taku81: oletko kokeillut pahoinvointiin lääkettä? Mie sain reseptin ja nyt kovasti pohdin kokeilisinko. isäntä tuo tänään lääkkeen apteekista, ja luulen että nyt kokeilen kuitenkin. Kolme viikko täälläkin mennyt sängyn pohjalla, eikä enää jaksais. alkaa olla henkisesti jo niin loppu ja muutenkin voimaton.
Meillä on kans kerrottu tulevasta vauvasta aika lailla kaikille lähimmille ystäville ja sukulaisille. hieman jännitin uutisten kertomista varsinkin omalla äidille, mutta kaikilta on saanut kyllä tosi hyvän vastaanoton vaikka neljän onkin, ehkä moni jo odotti iltatähteä tulevaksi :)
Taku81: oletko kokeillut pahoinvointiin lääkettä? Mie sain reseptin ja nyt kovasti pohdin kokeilisinko. isäntä tuo tänään lääkkeen apteekista, ja luulen että nyt kokeilen kuitenkin. Kolme viikko täälläkin mennyt sängyn pohjalla, eikä enää jaksais. alkaa olla henkisesti jo niin loppu ja muutenkin voimaton.
Meillä on kans kerrottu tulevasta vauvasta aika lailla kaikille lähimmille ystäville ja sukulaisille. hieman jännitin uutisten kertomista varsinkin omalla äidille, mutta kaikilta on saanut kyllä tosi hyvän vastaanoton vaikka neljän onkin, ehkä moni jo odotti iltatähteä tulevaksi :)
nane♥
Näppärä viestien naputtelija
Meillä kun neljäs kanssa tulossa niin ne joille olen kertonut on ollut iloisia mutta selän takaa olen kuullut muutamat haukkuvan kun hankitaan monta lasta. No saa nähdä mitä oma äiti sanoo kun kuulee., ei se ainakaan suutu vaan on onnellinen kuin myös anoppi jolle vanhin poika kertoi. Ei se kuitenkaan uskonut aluksi.
Pääasia on on että itse on onnellinen olkoon lapsiluku millainen hyvänsä. Kyllä mulla riittää rakkautta jokaiselle lapselle. Tuntuu ikuisuudelta odottaa ultraa 1.9. No mutta sehän on vähän yli viikko.
Pääasia on on että itse on onnellinen olkoon lapsiluku millainen hyvänsä. Kyllä mulla riittää rakkautta jokaiselle lapselle. Tuntuu ikuisuudelta odottaa ultraa 1.9. No mutta sehän on vähän yli viikko.
Vloek
Silmät suurina ihmettelijä
Joo, selän takana on kyllä supistu vaikka mitä... :) Pahimpia ovat nämä, jotka ensinnäkin ottivat raskauteni selville muuta kautta ja vieläkin ovat kun eivät asiasta tietäisi. :)
Onkos muille tullut näitä: "Sielä se vetää koko ajan drinkkilasi kädessä ja on iha naamat..." Itse nautin käydä paikallisella pienellä clubilla viikonloppuisin, kun siihen on mahdollisuus. Alussa varsinkin tanssimassa, kun vielä tasapaino oli parempi, kun painopiste ei ollut muuttunut... :) Nykyään lähinnä kaverien seuraksi ja fiilistelemään musiikin parissa. Juon siis täysin alkoholittomia ja monesti kuljen ihan muumilimsatölkki tai vesilasi kädessä sielä. Silti on näitä muutamia, jotka ovat sitä mieltä, että olin ihan kännissä. :) Monesti vielä poistun paikalta reilusti ennen valomerkkiä väsymyksen takia, (mitä en ikinä tee jos olisin ottanut jotain alkoholillista). :)
Onneksi näitä ihmisiä ei oteta tosissaan... Levittivät esikoisenkin aikaan juorua, että olin kännäämässä lopuajasta ja kotipihassakin vedin kuulemma turvat. Omin silmin oli nähty. :D
En toki tiedä onko täälä muita, jotka edes maha pystyssä jaksavat moiseen paikkaan mennä. :) Itselläkin alkaa väsymyksen takia kuitenkin tihkoa. :)
Onkos muille tullut näitä: "Sielä se vetää koko ajan drinkkilasi kädessä ja on iha naamat..." Itse nautin käydä paikallisella pienellä clubilla viikonloppuisin, kun siihen on mahdollisuus. Alussa varsinkin tanssimassa, kun vielä tasapaino oli parempi, kun painopiste ei ollut muuttunut... :) Nykyään lähinnä kaverien seuraksi ja fiilistelemään musiikin parissa. Juon siis täysin alkoholittomia ja monesti kuljen ihan muumilimsatölkki tai vesilasi kädessä sielä. Silti on näitä muutamia, jotka ovat sitä mieltä, että olin ihan kännissä. :) Monesti vielä poistun paikalta reilusti ennen valomerkkiä väsymyksen takia, (mitä en ikinä tee jos olisin ottanut jotain alkoholillista). :)
Onneksi näitä ihmisiä ei oteta tosissaan... Levittivät esikoisenkin aikaan juorua, että olin kännäämässä lopuajasta ja kotipihassakin vedin kuulemma turvat. Omin silmin oli nähty. :D
En toki tiedä onko täälä muita, jotka edes maha pystyssä jaksavat moiseen paikkaan mennä. :) Itselläkin alkaa väsymyksen takia kuitenkin tihkoa. :)
No ei ole kyllä tuota ongelmaa, kun ravintoloissa tulee muutoinkin käytyä lähinnä pikkujoulukaudella ja ehkä joissain muissa firman hipoissa. Hyvin harvinaista siis muutoinkin, enkä kyllä ole nyt vielä kertaakaan joutunut mihinkään muuhunkaan tilaisuuteen työnkään puolesta, jossa muut ottaisivat ruoan kanssa lasillisen viiniä tms. ja joutuisin siitä kieltäytymään. Tämä on kuitenkin vielä edessä...