Elokuun höpinät
- Ketjun aloittaja Vetruska
- Aloituspäivämäärä
Imetys voi alussa olla vähän oudon tuntuista ja kivuliastakin, mut rinnat tottuu kyllä ja se muuttuu sit mukavammaksi. Jos yhtään on toivetta imetyksestä kannattaa tutustua vaikka Imetyksen tuen sivuihin, siellä oli paljon hyödyllistä tietoa ainakin mulle millä pääsi eri vaiheista eteenpäin. :) Muuten oisin varmaan kuvitellut ettei imetys suju. Ite koin imetyksen ennenkaikkea käteväksi kun sapuska oli missä vaan ilman lämmitystä mukana.
Nyt vähän kyl alko jännään, että mihinköhän siivouskomeron sitä joutuu aikanaan synnyttään, kun TAYSin synnäriltä on löydetty sädesientä. Just ku oon hehkutellut sitä, että ihanaa päästä paikkaan, josta löytyy kaikki mahdollinen, niin mun tuurilla nyt ei oo sit mitään saatavill. 
Nyt vähän kyl alko jännään, että mihinköhän siivouskomeron sitä joutuu aikanaan synnyttään, kun TAYSin synnäriltä on löydetty sädesientä. Just ku oon hehkutellut sitä, että ihanaa päästä paikkaan, josta löytyy kaikki mahdollinen, niin mun tuurilla nyt ei oo sit mitään saatavill.
Eikä! Mulla on kans ollut mielikuva et TAYS on aika hyvin varusteltu ja nykyaikainen synnäri. Ehkä ne ehtii vielä järjestellä siellä ennen meidän marraskuisten synnäriaikaa...
Mä tai siis vauva saatiinkin muuten kasvukontrolli yllättäen jo eilen, kun jouduin käydä synnärillä supistusten takia. Alakäyrää hipoi vauvan kasvu, mut toivottavasti jatkaa kuitenkin kasvamista omalla käyrällään ettei taitu alaspäin. Parin viikon päästä uudestaan.
Saikkua ja lepoa määrättiin pariksi viikoksi supistusten takia. Arvoin kyllä taas kotona miten kipeistä supistuksista näillä viikoilla kuuluisi mennä näytille, mut soitin kun jomotusta oli kestänyt yli pari tuntia. Oli alkanut pehmentymistä tapahtua. Onneksi kipeähköt supistukset loppui yön aikana. Käskivät tulla herkästi uudestaan jos jatkuu, jotta voi seurata ovatko aiheuttaneet jotain.
Saikkua ja lepoa määrättiin pariksi viikoksi supistusten takia. Arvoin kyllä taas kotona miten kipeistä supistuksista näillä viikoilla kuuluisi mennä näytille, mut soitin kun jomotusta oli kestänyt yli pari tuntia. Oli alkanut pehmentymistä tapahtua. Onneksi kipeähköt supistukset loppui yön aikana. Käskivät tulla herkästi uudestaan jos jatkuu, jotta voi seurata ovatko aiheuttaneet jotain.
Juu eiköhän, elättelen toiveita, että tää sais niitä buustaan sen kokonaan uuden osaston aukeamista. :angelic: Nythän sen pitäisi aueta 2020 tammikuussa.
En mä oikeen ees tiedä, mikä siinä ällöttää, mutta jostain syystä se on kyllä niin vastenmielinen ajatus, hyi!Juu, kyllä mä ainakin kokeilla aijon, mutta voi olla että aika helpolla tulee luovutettua jos ei suju hyvin
Aika helposti alkuun voi jotain ongelmaa olla ja jotku tulkitsee vauvan kiukuttelun että maito ei riitä vaikka näin ei olisikaan. Ei kannata liian helposti kuitenkaan luovuttaa vaan etsiä apua. Kyllä vauva korvikkeellakin kasvaa mutta sun maito ois just sinun vauvalle suunniteltua!
Vasemmanpuoleinen näyttää mitä korvikkeessa on ja oikean puoleinen mitä äidinmaidossa.
Juu, kyllä mä sen tiedän että oma maito on se paras. Eikä ongelma ole siinä, että jos imettäminen ei onnistu, vaan siinä että se on jo pelkästään ajatuksena äärettömän vastenmielinen. Menee ihan kylmiä väreitä jo pelkästä ajatuksesta. Ja ite aattelen sen niin, että jos tuo hetki on minulle vastenmielinen, ei se loppupeleissä kauheen hyvää tee mulle ja lapselle tiiminä. Tottakai kuitenkin kokeilen, voihan se oll että hormonit muuttaa mun mielen ihan täysin. Ja tietty yhtenä vaihtoehtona on yrittää myös pumpata. :)
Joo ymmärrän kyllä mitä meinaat. Anteeksi jos tuli semmonen olo että mie yritän pakottaa.
kokeilet ja teet niinkö teille parhaaksi tuntuu. :)
Jewell
Puuhakas puhuja
Älä ota paineita imetyksestä tai sen onnistumisesta, teet nii kuin parhaimmaksi koet :) itellä oli alussa ongelmia esikoista imettäessä. Maitoa kyllä tuli mut sen oikean imuotteen löytämisessä meni aikaa et se imetys oli aika kivuliasta ekat pari kuukautta ja itkin sitä monesti miehelle ja miun äidille et ei tästä tuu mitään 
hyö ihanasti tsemppas ja sano et jos en pysty imettämään ni ei pidä syyttää itteää ja vauvat kasvaa myös korvikkeella. Olin kuitenkin päättäny onnistua ja sitkeesti yritin vaik nännit oli välillä ruvella ja jouduttiin sillo tarjoomaa pullosta pumpattua maitoa sekä korviketta mut lopulta se ei enää sattunu ku vauvan suu kasvoi ja oikea imuote löyty helpommin, ku miul on aika isot nännit, en kyl tiiä onks sil vaikutusta 
hyö ihanasti tsemppas ja sano et jos en pysty imettämään ni ei pidä syyttää itteää ja vauvat kasvaa myös korvikkeella. Olin kuitenkin päättäny onnistua ja sitkeesti yritin vaik nännit oli välillä ruvella ja jouduttiin sillo tarjoomaa pullosta pumpattua maitoa sekä korviketta mut lopulta se ei enää sattunu ku vauvan suu kasvoi ja oikea imuote löyty helpommin, ku miul on aika isot nännit, en kyl tiiä onks sil vaikutusta 
Tisseistä puheen ollen, oon ihmetellyt miten mun nännit on muuttunut raskauden aikana. Ennen mulla oli sellaset pienet, vaalet ja söpöt (lähes lapsenomaiset) nännit. Nyt nänneistä on tullut sika isot ja tummat 
palautuukohan ne enää ennalleen synnytyksen jälkee? Ne on jotenkin "in your face" verrattuna entiseen
palautuukohan ne enää ennalleen synnytyksen jälkee? Ne on jotenkin "in your face" verrattuna entiseenTisseistä puheen ollen, oon ihmetellyt miten mun nännit on muuttunut raskauden aikana. Ennen mulla oli sellaset pienet, vaalet ja söpöt (lähes lapsenomaiset) nännit. Nyt nänneistä on tullut sika isot ja tummat
Sama homma! Kyllä mulla kai viime raskauden jälkeen ainakin väri palautui, ei ne tällaiset maalitaulut olleet.
Toki myös pysyvästi rinnat muuttui jonkun verran.Mulla on imetyksen suhteen kans vähän se, että oon tosi herkkä rinnoista, en tykkää niiden lääppimisestä. Kauhistun kun näen että isotkin lapset koskettelee äitinsä rintoja, siis kun mietin sitä omalle kohdalle, kaikki tekee miten tykkää. Mut tosiaan, en usko että tuosta rinta-asiasta tulee mun lempijuttu äitiydessä 
Ei mulle ainakaan imetys itsessään ollut mikään euforinen kokemus, ainakaan alussa. Mut toki siihen liittyi paljon ihania hetkiä vauvan kanssa. Ennen kaikkea imetys oli mulle ehkä järkivalinta ottaa hyvät ravinnot ja muut hyödyt käyttöön, ja tosiaan kätevää kun ei tarvinnut pelata tuttipullojen yms. kanssa. :) Tasan vuoden ikäisenä meillä imetys loppui. Kokeilin vaan jääkö tyttö kaipaamaan imetyksiä eikä tuo kyllä kaivannut, joten helposti loppui.
Mulla melko sama paitsi että tyttö nyt 2v 3kk eikä vielä aikeissakaan lopettaa imetystä hällä.
Mulle kelpais kun sais yöimetykset pois.
Runoilijatar89
Näppärä viestien naputtelija
Mulla oli viime viikolla pelkopolilääkäri ja koin että oli niin turha käynti kätilön kanssa jutteluun verraten. "eiköhän me luoteta että ammattilaiset osaavat synnytyssalissa kivunlievityksen hoitaa ja mennään alatiesynnytyksellä". Oli se kyl muutenkin vieras tilanne kun oli kolme miestä joista kaksi kandeja.
Sellainen vähättelyn tuntua tuli. Kätilö sentään sanoi ettei ketään pakoteta synnyttämään alateitse vaikka enemmän siinä on hyviä puolia kuin sektiossa. Tottakai on -en toki höntti ole.
Aikahan tässä näyttää mitä tapahtuu kun sain radituomion kahden tunnin arvosta sokerirasituksessa. Tänään sain verensokerimittausvälineistöt ja ainakin tämän päivän on arvot pysyneet todella hyvinä. Lääkärin tutkimuksissakin lapsen koko ja lapsiveden määrä on normaalin rajoissa. Totta toki se että sf mitta on keskikäyrän ja ylärajan välillä että verraten edelliseen niin koossa mennään kuukautta isompana.
Vielä ajattelin muutaman työvuoron tehdä mutta sen jälkeen varmaan joudun kieltäytyyn kun ei tästä mahasta ole kuin haittaa.
Mitä tulee imetykseen niin itsekään en sitä innolla odota kun ensimmäisen kanssa oli se todella vaikeaa. Kokeilla ehkä kantsii mutta terveitä lapsia sitä on kasvanut korvikkeellakin. Äitiydessä on sen verran opittavaa kaiken kaikkiaan ettei kannata stressaantua imetyksestä vaan tehdä oman jaksamisen kannalta oikea valinta <3
Sellainen vähättelyn tuntua tuli. Kätilö sentään sanoi ettei ketään pakoteta synnyttämään alateitse vaikka enemmän siinä on hyviä puolia kuin sektiossa. Tottakai on -en toki höntti ole.
Aikahan tässä näyttää mitä tapahtuu kun sain radituomion kahden tunnin arvosta sokerirasituksessa. Tänään sain verensokerimittausvälineistöt ja ainakin tämän päivän on arvot pysyneet todella hyvinä. Lääkärin tutkimuksissakin lapsen koko ja lapsiveden määrä on normaalin rajoissa. Totta toki se että sf mitta on keskikäyrän ja ylärajan välillä että verraten edelliseen niin koossa mennään kuukautta isompana.
Vielä ajattelin muutaman työvuoron tehdä mutta sen jälkeen varmaan joudun kieltäytyyn kun ei tästä mahasta ole kuin haittaa.
Mitä tulee imetykseen niin itsekään en sitä innolla odota kun ensimmäisen kanssa oli se todella vaikeaa. Kokeilla ehkä kantsii mutta terveitä lapsia sitä on kasvanut korvikkeellakin. Äitiydessä on sen verran opittavaa kaiken kaikkiaan ettei kannata stressaantua imetyksestä vaan tehdä oman jaksamisen kannalta oikea valinta <3
@Runoilijatar89 ja muut kiitos tukevista ja hyväksyvistä sanoista imetyksen suhteen! <3 ihanaa, että tällä palstalla on hyväksyviä ja ymmärtäviä ihmisiä, yleensä kuulee vaan sitä ”kannattaa ottaa imetyksestä selvää jo ennen synnytystä” tai ”kyllä se mieli sitten muuttuu”.
Mulle tuli tänään joku hyvin hämmentävä hormonivammaolo. Yhtäkkiä tuli ihan hirvee ikävä tota mahassa pyörivää kaveria (vaikka siellähän se koko ajan on ja pyörii), ja atteelin vaan et syntyis jo. Tietenkään en oikeesti toivo, että näillä viikoilla syntyis, mutta aikaa voisi joku siirtää vaikka 10 viikkoa eteenpäin enkö ymmärrä miten täysin tuntematonta möykkyä, jota ei koskaan ole edes tavannut, voi tulla yhtäkkiä ikävä
Mulle tuli tänään joku hyvin hämmentävä hormonivammaolo. Yhtäkkiä tuli ihan hirvee ikävä tota mahassa pyörivää kaveria (vaikka siellähän se koko ajan on ja pyörii), ja atteelin vaan et syntyis jo.
Tietenkään en oikeesti toivo, että näillä viikoilla syntyis, mutta aikaa voisi joku siirtää vaikka 10 viikkoa eteenpäin enkö ymmärrä miten täysin tuntematonta möykkyä, jota ei koskaan ole edes tavannut, voi tulla yhtäkkiä ikävä
Jewell
Puuhakas puhuja
Itsellä alkaa olee myös jo vähän sellainen olo et menispä aika nopeesti et vauva vois syntyy ku alkaa näit vaivoja olee miulla on iha järkyttävät liitoskivut mikä säteilee alapäähä (siis tonne sisälle, iha ku ois paikat aukeemas 
), en kyl tiiä onko toi p***ukipu (anteeksi kielenkäyttö) normaalia et kuuluuks se tohon liitoskipuun vai mitä se on mut kävely on iha tuskaa 
tänää ollu joteki extrakipee, ei aiemmin oo ollu tollasta.. Jännäst noi liitoskivutki on vaa vasemmalla puolella nivusessa, mitkä sit säteilee alapäähä..
Soitin päiväkotiin ja sovin esikoisen hoitoajoista kun nyt oon saikulla. Hoitoaika max kolme päivää viikossa ja 9-15 mut on se tyhjää parempi et saan vähä levättyy :) vaikka kotona ois paljon tekemistä esim siivousta, et ku malttas vaa levätä
miulla on iha järkyttävät liitoskivut mikä säteilee alapäähä (siis tonne sisälle, iha ku ois paikat aukeemas ), en kyl tiiä onko toi p***ukipu (anteeksi kielenkäyttö) normaalia et kuuluuks se tohon liitoskipuun vai mitä se on mut kävely on iha tuskaa tänää ollu joteki extrakipee, ei aiemmin oo ollu tollasta.. Jännäst noi liitoskivutki on vaa vasemmalla puolella nivusessa, mitkä sit säteilee alapäähä..Soitin päiväkotiin ja sovin esikoisen hoitoajoista kun nyt oon saikulla. Hoitoaika max kolme päivää viikossa ja 9-15 mut on se tyhjää parempi et saan vähä levättyy :) vaikka kotona ois paljon tekemistä esim siivousta, et ku malttas vaa levätä
Itsellä alkaa olee myös jo vähän sellainen olo et menispä aika nopeesti et vauva vois syntyy ku alkaa näit vaivoja olee
Soitin päiväkotiin ja sovin esikoisen hoitoajoista kun nyt oon saikulla. Hoitoaika max kolme päivää viikossa ja 9-15 mut on se tyhjää parempi et saan vähä levättyy :) vaikka kotona ois paljon tekemistä esim siivousta, et ku malttas vaa levätä
Samaa tässä ihmettelen et mistä hitosta tiedän mitkä kivut kuuluu näillä viikoilla asiaan ja mitkä ehkä kertoo paikkojen kypsymisestä! Esikoista odottaessa ei ollut tällaisia kohdunkaulan kipuja muistaakseni, ainakaan näin aikaisin. Ja sit kun oli ne liittyi vauvan laskeutumiseen ja kiinnittymiseen. Kohtukin on koko ajan sellanen aristava ja kovettuva, ja öisin jomottelee. Lähinnä siksi mietin, että tietäis minkä verran uskaltaa liikuskella kivuista huolimatta. Ja liikkumisella tarkoitan ihan vaan kävelyä kotona, ruoan laittoa yms. pientä.
