Heh. Meillä on nyt vähän hassusti päin, kun neiti kaksivuotias on lopettanut päikkäreitten nukkumisen kokonaan. Minä sen sijaan nukun päikyt edelleen. Aiemmin nukuin siis neitin kanssa yhtä aikaa. Neiti leikkii omiaan ja antaa olla minun rauhassa. Ainoastaan silloin, kun tulee pissavahinko ohi vaipan tai kakat, niin neiti käy herättelemässä minut :) Oonkohan ihan vastuuton, kun annan touhuta omiaan?! Neiti oli kokonaan pääsemässä kesäkuussa vaipoista, sama vaippa kiersi päivästä toiseen, mutta nyt tän mun raskauden myötä ollaan otettu rankat takapakit. En kertakaikkiaan jaksa komennella neitiä potalle, niin neitipä haluaakin tehdä vaippaan. Kai se tuo uhmiskin auttaa asiaa...
Tänään hoksasin apukeinon oksenteluun. Nimittäin kun oksentaessa tulee nenäänkin tavaraa ja kirveltää, niin keksin, että mullahan on sellainen nenäkannu. Sillä sain nenäni puhtaaksi ja oli heti virkeämpi olotila. Muuten oksentelua on enemmän illalla: eilen illalla tyhjensin kokonaan vatsani. Tänään oli puolesta päivästä alkaen sellainen olo, että tulee milloin vaan ylös. Sitten oksensin joskus kahdeksan maissa aika rajusti. Oikeasti olisi ollut pissahätäkin, ja niinpä sitten sattui siinä kamalassa oksentelussa vahinkokin :( Onneksi netissä on noita lastenohjelmia, niin voi neitin aina istuttaa niitä katselemaan, kun itsen täytyy mennä halailemaan pönttöä. Että jotain positiivistakin...
Jännittää vaan yhä enemmän torstain np-ultra. Mitä siellä tulee. Voip olla, että sen jälkeen siirryn tuonne helmikuisiin, jos vaan la muuttuu...