Elokuun elot

Sartzuli

Sartzuli

Puuhakas puhuja

Nyt on jo elokuu!!!

Miten tää aika kuluu näin nopeesti, toisaalta hitaasti? Ite tein plussan 2.7. eli kk sitte. Viikkoja kertyy ja hiljalleen meidän koko porukka saavuttaa tuota ensimmäisen kolmanneksen rajapyykkiä. Lähes kaikilla on eka neuvola viimestään tässä kuussa ja ultra on myös osalla edessä!!!On tää vaan jännää:D

Tänne siis juttuja elokuulta, pysytään vähän kärryillä missä kuussa mennään ;)

 
on kyllä hyvä, että erotellaan näitä jutteluita eri kuukausiin. Muuten tosiaan venyy juttelupalsta mielettömän pitkäksi :) Tai ainakin itselle tämä systeemi toimii hyvin :)
 
Alkuraskauden ultra takana ja voi mikä helpotus!! Kaikki oli niin hyvin kuin olla voi :) Yksi vauva siis on tulossa ja viikot vastasi täysin omia laskuja. Syke oli vahva ja vähän pieni "möykky" näytti jo saavan ihmisen muotoa :) Lääkäri oli aivan ihana, katsoi munasarjat ja kaikki läpi. Kuvia saatiin myös muistoksi :) Jos sitä nyt uskaltaisi olla luottavaisempi.
 
Täällä alkaa kohta kohtuullisen hektinen elokuu. Vähän kauhulla odottelen, väsymys ja laiskuus vaivaa, ja joka ikiselle vlopulle olis joku reissu ja tapahtuma. Ei jaksais yhtään. Plttaria, synttäriä ja häitä... Esikoisella on joku mukava vaihe päällä, tuppaa kirkumaan paljon ja usein, ja omat mielipiteet on voimakkaita. Ikää on siis se 1v ja 1kk... =D Noh, pakerretaan päivä kerrallaan eteenpäin.
 
Puolen tunnin päästä seuraava lääkärikäynti ja ultra! :) Pikkasen jo jännittää... 
 
m-kukka Tsemppiä ultraan!

Mulla oli tänään eka neuvola, ja neuvola laski lasketuksiajaksi 9.3. Eli päivällä aikastui. Kaikki oli ok, ei mitään ihmeellistä vielä tehty. Seuraavalla käynnillä varmaan kuunnellaan sydänääniä ekan kerran. Seuraavaksi olisi edessä verikokeet seulontaa ja muita juttuja varten, sitten ultra ja neuvolalääkäri. Neuvolalääkäri on 12+6 viikolla, ultraan varaan ajan huomenna :)
 
Eilen menin saikun jälkeen taas töihin. Huh huh. Tunnen itteni joksikin vanhaksi mummoksi, kun työnteko on niin hiton rankkaa. Ja täällä meillä kun arki lykkää päälle, on se tosissaan. Iltavuoroon suuntasin ja mies aamussa, niinkuin aina. Aamulla eka lapselle ja itelle aamupalaa ja lapsen hoitokamppeet kasasan. Lapsen vein autolla hoitoon (normisti vien usein kävellen koiran kanssa) ja sitte kotiin ja koiran kanssa lenksalle (en oo käyny koko sairasloman aikana, vaan mies on hoitanut). Sitte töihin. Koko ajan piti kyllä syödä jotain, jotta pysyi se kaikkein kauhein yrjötys loitolla. Esimiehelle olen kertonut raskaudesta ja hän kyselikin heti miten jaksan. Sillä oli itellä raskaudestaan karmaiseva pahoinvointi, joten ymmärtää! Toisin kuin edellinen esimies...

Muille en ole kertonut, eikä ole tarkoituskaan vielä aikoihin. Noh, hetipä nuo pohtineet, et oonkohan mä raskaana, ku oon sairaslomalla... Työpari kysyi, että oletko raskaana. Naureskelin vaan, enkä vastannut mitään. Tottakai se sen sitten arvasi.... Meidän työpaikka on aikamoinen juoruparatiisi, joten ei varmaan aikaakaan kun kaikki tietää.
 
Miten aika voikaan kulua näin hitaasti! Ensimmäiseen neuvolaan on vielä kolmisen viikkoa! ...Ja nämä ensimmäiset viikot ovat vielä ne riskialtteimmat keskenmenolle...

Minä haluan jo etsimään ja ostamaan vauvan vaatteita!!
Onneksi lähipiiriin tuli pari vauvaa ja kolmas tulee syksylle. Voi käydä hipeltelemässä vaatteita. Yhden vaatesatsin ostin kaverille lähetettäväksi. Se varmaan palautuu maaliskuussa meille... emoticon
(Esikoisen kohdalla en ole kyllä ollut näin malttamaton...!!)
 
Eveliina onnea ultrasta :)

RiikkaJ voimia sinne! :)

m-kukka täällä odotellaan uutisia sieltä :)

Mutinta Hienoa, että selvisit ekasta työpäivästä ja sait tukea pomoltakin :)

totoro täälläkin on vielä neuvolaan kaksi viikkoa... piitkä aika odotella :D

(.) Täällä on oksettavampi päivä takana :O Enempi tuli nyt kotiin päästyä, alkupäivä meni töissä ok.
 
Tervehdys teille! Varovaisin mielin uskalsin itsekin jo liittyä tänne, rv 8 paukahti tänään mittariin ja kyllä tää odottavan aika on pitkä! Kun sitä mietiskelee että onkohan siellä masussa nyt varmasti joku, ettei vaan pelkkä tuulimuna ja jos siellä joku on niin onko siellä kaikki hyvin... Mut noh.... toivotaan parasta! Ens viikolla ois eka neuvola, huijui! emoticon
 
Voimia töissä paiskiville. Tää on ollut niin karmeeta tämä loppumaton väsymys ja pahoinvointi. Meillä taas on viikon päästä edessä esikoisen vienti perhepäivähoitoon ja itse opiskelun pariin....miten sitä pysyy pystyssä?

Seaband-rannekkeet on auttaneet. Mut parempaa päivää seuraa aina kahta kauheampi voimattomuus. Ehkä sitä raataa liikaa sit kun sitä poveria olis hetken :)
 
Ultrassa käyty ja kaikki hyvin! :) Pieni sydän sykki siellä monitorissa... <3 Laskettu aikakin pysyy suunnilleen omien laskelmien mukaisena eli 22.3.2013! Neljän viikon päästä on seuraava käynti, sillon on jo rv 11+3. :)

Evelina, kiva, että oli hyvä neuvolakäynti!

Mutina, juu mullakin jo ties miten moni kysynyt, että olenko raskaana! Se taitaa näkyä mulla naamasta... :) Kunpa sulla tuo työnteko helpottuis ja olo paranis! Sulla on onneksi kuitenkin jo 10 viikkoa kasassa, ehkä se parin viikon päästä alkaa mennä parempaan suuntaan...

totoro, mäkin haluaisin jo mennä ostamaan vauvalle vaatteita! Mutta en ihan vielä viitsi...

vuononvaltiatar, voi ei... tosi ikävää tuo pahoinvointi! Mutta hyvä, että töissä oot kuitenkin pystyny olla!

Tähtipöly, kiva saada sinutkin tänne juttelemaan! :) Ei enää pitkä aika ekaan neuvolakäyntiin! :)
 
Mulla ois ollu eka neuvola ens viikolla, mutta neuvolan täti joutui sitä siirtämään kun on syntyny niin paljo vauvoja että tartti kotikäynneille aikoja.. kiltisti lupasin odottaa vielä yhden viikon lisää..

Täällä on ollu kyllä odottavan aika toooooosi pitkä. Moni kaveri on arvannu mistä on kyse kun paheet jääny pois, mikä on toisaalta harmi kun ei olis halunnu kertoa heti kaikille.

Onko kellään muulla himoa ostaa jo rattaita ja turvaistuinta? =D Tekisi mieli ostaa jo raskaushousut, kun tahtoo olla että mun housut kaikki puristaa eikä viittis verkkareissa/gollege housuissa kulkia joka paikassa..

Olipas sekava purkauas =D
~termiitti 9+2
 
termiitti, mä ostin jo yhet raskaushousut... :D Ja mulla siis viikkoja tänään vasta 7+1. Mutta kun olivat alennuksessa! Mulla oli kans sama, että en ois ihan kaikille halunnu heti kertoa raskaudesta, mutta kun yllättäen en enää lähtenyt tupakalle ja häissä ynnä muissa riennoissa olinkin joka kerta kuskina, enkä edes yhtä skumppalasillista ottanut... kyllähän nuo lähimmät ystävät ja tutut ainakin heti arvasi!
 
Täälläkin on jo katseltu netistä kaikkea mitä tulisi tarvitsemaan, mitään hankintoja ei kuitenkaan ole tehty... Pitäis ehkä käydä ostamassa jotain vähän löysempiä paitoja, niin ei masu alkais näkyä ihan heti. emoticon Tupakoinnin lopetin onneksi jo yli 2v sitten, niin eipähän ole paheiden vähenemisen takia kukaan alkanut epäillä mitään. Läheisille haluan kertoa asiasta vasta sitten, kun on ensimmäinen ultra takana ja todettu kaiken olevan kuin pitääkin. emoticon Työkaverit tosin tietävät asiasta, kun jouduin työni lopettamaan lääkärin määräyksestä... Nyt vaan peukkuja pystyyn, että pääsisin aloittamaan toiset työt ensi kuussa, tää kotona pojottaminen on niiiiiiin tylsää! Toivotaan että maha ei kovasti vielä siihen mennessä turpoa, niin ne uskaltaa kirjottaa mulle vakkari sopparin! emoticon
 
Me ostettiin viikko sitten jo yhdistelmävaunut, ku hyvään hintaan löyty. Jos huonosti käy tän raskauden kanssa, ni ompahan sit valmiina seuraavaa "yritystä" varten :)
 
Mekin käytiin katselemassa jo vaunuja. Tuplat pitäisi hommata kun esikoinenkin vielä tarvitsee kärryjä. Alunperin meillä mies oli kovasti vastaan bugaboon donkey-rattaita niiden hinnan takia, mutta kun käytiin katselemassa rattaita liikkeessä niin kummasti mieli muuttui. Kakkosvaihtoehtona meillä on on carenan double swingit, mutta ne tuntuu bugiin verrattuna kömpelöiltä ja isoilta. Raskausvaatteita olen katsellut, mutta tuskin tässäkään raskaudessa niitä kovin montaa ostan kun ei niitä loppuen lopuksi montaa tarvitse ja raskausvaatteita on niin vaikea löytää mieluisia. Viime raskaudessa paras ostos oli rintojen alta melkein polven yläpuolelle yltävä trikoohame, jolla sain "jatkettua" liian lyhyeksi käyviä mekkoja ja tunikoita. Se myös tuki mukavasta mahaa kun en oppinut käyttämään tukivyötä. Jotkut joka suuntaan joustavat farkkulegginsit tekisi mieli ostaa.

Kamalan hitaasti tuntuu aika kuluvan kun odotellaan torstain varhaisultraa... Huolettaa kun mahassa on edelleen niin paljon tuntemuksia, pienikin ponnistus aiheuttaa viiltelyä ja nipistelee.
 
Täällä jänskätetään töihin paluuta ja odotellaan kovasti ensimmäistä ultraa, joka on vasta 22.8. (tuntuu ikuisuudelta!). Jo ennen lomaani osa vitsailikin mun raskaudesta, vaikka en oo millään tapaa vinkannu edes toiveesta raskautua. Nyt onkin sit peittelemistä, kun on oireet varmaan pahimmillaan. Toi vatsakin pömpöttää, ku pidemmälläki olisi. Haluisin siis pitää asian salassa ennen ku itsellä konkreettinen varmuus bebestä, eli ultrafoto.

Miten teiän toiset osapuolet on raskaudesta ajatellut?
Mun mies on koko ajan huolissaan, ja kyselee jatkuvasti vointia. Ja on sit superhuolissaan, kun oon välillä pää- ja hammassäryissä joutunut turvautumaan Paracetamoliin. Täytyy muuten nostaa hattua, että on jaksanu ymmärtää mun mielialanvaihteluja ja räjähtelyjä. emoticon
 
Onnea kaikille ihanista uutisista ja täytyy nauttia raskaudesta vaikka olo olisi mitä kauhein :). Oon ihan täynnä uutta virtaa jotenkin, jaksan tosi hyvin. Sen huomaan että oon jotenkin tosi herkkänä, mut ei se mitään. Esikoinenkin täytti eilen 3-vuotta ja ensi viikonloppuna häntä sitten juhlistetaan (kun ainoa su vapaana..)
Meidän iskä ei ole kovinkaan huolissani minusta, samanlailla hoidan kaiken täällä kuin ennenkin, siivoukset, ruoan laiton, koiran ulkoilutuksen, ym..ym... :D No viikko sitten kun mulla vielä oli pahoinvointia niin toi hän mulle aamusin mehua sänkyyn. Kuulostaa karskilta mutta ihana mies on.
Mitä te harrastatte? Ootteko samanlailla käyny jumpissa ym. ? Itse en uskalla bodypumppiin mennä, jotenkin jäi kammo edellisestä, vaikka olikin tuulimuna. Kuntosalilla käyn samanlailla kun ennekin..
 
Mekin miekkosen kanssa jo mietittiin, että pitää alkaa ajatella vaunujen ostoa. Niitten toimitus kun kuulemma saattaa kestää...(?)

Miehestä: täällä miekkonen oli onnesta soikeena, kun menin näyttämään plussatestiä. Ja sama euforia jatkuu edelleen. :) Eli kuulen n. 10 kertaa päivässä lauseen: "Meille tulee vauva!" (yksi niistä n. 5 kokonaisesta lauseesta, jotka miekkonen osaa sanoa suomeksi). Hän oli myös sitä mieltä, että olin ostanut vääriä vitamiineja. Hänen ystäväpariskunta kun oli ostanut jotain toista (kalliimpaa) merkkiä. Niitä pitäisi sitten minullekin saada. :D Yritin kyllä kertoa, että olin jo tehnyt vertailua, niissä ei ole sisällön puolesta mitään eroa. Miekkonen kyllä jaksaa myös ihmetellä tätä mun oloa välillä, kun ei ruoka maistu. "Onkohan toi nyt sit jo niistä hormooneista? Ei voi olla vielä, eihän? Ihan liian aikasta..." En saa sitä ymmärtämään, että ne ENSIMMÄISET kuukaudet on yleensä pahimmat!

Harrastuksista, mulla ei ole mitään vakituisia harrastuksia, mutta käyn uimassa 1-3 kertaa viikossa. Meillä on tosi kiva maauimala tässä kylällä, ja nyt kun on ollut hyviä kelejä, niin käyn siellä. Yksi kaveri pyysi, että tulisin zumbaan ensi syksynä, mutta vähän mietityttää, että mitenhän siellä voi mahan kanssa heilua(?). Toivon, että löytäisin jonkun mammajumpan täältä, mikä alkaisi jo ennen lapsen syntymää.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top