ELOKUUN ELOHIIRET

Voimavirtuaalihalit semmoista tarvitseville! Täällä ollaan hengessä mukana, vaikka en aina kerkiäkkää kirjoittelemaan...

Tervetuloa uudet, kyllä tänne vielä hyvin mahtuu! :)

Paaaaaljon on tekstiä taas tullut. :) Ahkerasti on tekstejä tullut lueskeltua, mutta kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Hyvä, että te muut jaksatte olla aktiivisia! :)

Joku puheli tässä aiemmin neuvolakäynnin yhteydessä tehtävästä ultrasta... Itse menin ihan "normaalille" ensimmäiselle neuvolakäynnille ja hoitaja kysyi, haluanko että kokeillaan ultrata. Toki halusin, mutta eipä siellä sitten mitään näkynyt. Sain sitten uuden ajan pelkkään ultraan, joka oli tänään ja nyt siellä selvästi joku kellui ja sydänkin hakkasi kovasti. :) Niin ja ihan pienellä paikkakunnalla asun eli ei taida tämä käytäntö olla kiinni kaupungin koosta ainakaan.

Hih, on muuten hauska lukea teidän aiemmin synnyttäneiden/odottaneiden kokemuksia näin ensikertalaisena. :D Terveisin nimimerkki "rintani-ovat-todellakin-kipeät-kun-ensimmäistä-kertaa-ovat-alkaneet-nyt-täyttymään".

Omaa napaa: Täällä siis ensimmäiset ultrakuvat olemassa ja mieli hieman rauhoittunut niiden myötä. Kokoajan olen pelännyt pahinta, vaikka ei mitään varsinaista syytä ole ollutkaan. Kolmen viikon päästä olisi lääkäri ja kuukauden päästä np-ultra. Jännittäviä aikoja nämä...
Pahin yökötysolo on jo väistynyt (toivottavasti kokonaan) tai sitten oon vaan oppinut syömään säännöllisesti... ;) Täälläkään ei suklaat uppoa, mutta salmiakkia tekee jopa välillä mieli. Viikoja nyt siis 7+6 (ultran mukaan 8+2)...
 
Hei

Olisin kysynyt, missä vaiheessa kannattaa alkaa hankkia lastrenrattaita, turvaistuimia ym? ja mitä ylipäätänsä tarvitsee? Voiko niitä jo pikku hiljaa alkaa hankkia, esim alennus myyneistä? Kun kuitenkin ne maksavat aikas paljon. 

Esikoinen tulossa, eikä tiedä yhtään mitään, mitä tarvitsee ja mikä sitten on turhaa. Kaikenlaisia erilaisia turvaistuimia ja rattaita on , ja niissä on ne paino/ikärajat, joku menee tiettyyn asti ja jonkun voi ottaa vasta jossain vaiheessa käyttöön.

 
Eihän noilla sillälailla ole kiirettä. Itse olin jo viime raskaudessa varannut yhdistelmärattaat ultraan asti, mutta kuitenkin joduin perumaan varauksen sikiön kuoleman takia. 
Tokikin olin varautunut enemmän vastoinkäymiseen, kun oli jo 3 keskenmenoa takana. Mutta kuitenkin en pidä itse nyt kiirettä noiden hankinnassa. Pettymys on suurempi, kun on jo ehtinyt hankkia tavaroita. Sekä en kestäisi sitä, kun ne ihanat ja suloiset tavarat pitäisi laittaa jonnekkin jemmaan, kun pienokaista ei tulekkaan. Eihän kaikille tosiaankaan näin käy, mutta omien vastoinkäymisten takia ajattelen näin. Toki jos joku todella hyväkuntoinen (käytetty) ja mieluinen esim. pinnasänky/hoitopöytä tulee vastaan, niin toki sen ostan. Mutta en etsimällä etsi. Tosin viime raskaudessa olin malttamaton ja katselin ja ihailin kaikenlaisia ihania juttuja :)  Ja tosiaan, kyllähän niitä vastoinkäymisiä voi tulla yli puolenvälin, ja eihän mikään ole tähtiin kirjoitettua ennenkö se mönkiäinen on sylissä... Mutta kyllä odotan sitä kun vihdoin ultran ruudussa näkyisi hyvässä kunnossa oleva pikkuinen. Viimeksi näin sikiön, ilman sydämmen lyöntejä :( 

Yhdistelmä rattaat ovat mun mielestä hyvät. Pystyy käyttämään ihan pienenä, ja sitten vielä taaperonakin :) Hankinnat teen kirppareilta, sekä sukulaisilta. Suosin kierrätystä muutenkin. Myös on näitä ihan lastentarvike kierrätyskeskuksia, esim. täälä Vaasassa.  En aijo ottaa sukupuolta selville, joten neutraalit värivalinnat ovat pääasia. Mutta jossei kesään mennessä ole jotain tavaraa löytynyt hyvässä kunnossa kirppareilta tai muualta, niin tottakai uutenakin voin ostaa.

Mitenkäs mammat ja isukit, mennäänkö teillä niskapoimu-ultraan? Minä en viime kerralla ottanut sitä, enkä aijo nytkään. Olen niin pettynyt siihen, että monelle on sanottua turvotuksesta ja reiluistakin sellaisista, ja äidit ovat stressanneet koko raskauden niistä, ja lapset ovatkin olleet terveitä syntyessään! 

En tiedä kuulostanko joltain uskovaiselta, mutta oma näkemykseni on se, että jos sieltä tulee kehitysvammainen, se on tarkoitettu. Ja luontohan yleensä hoitaa itse nämä poikkeamat? Ja elän mielummin siinä epätietoisuudessa, kun siinä, että sieltä on tulossa kehitysvammainen. Minä kun en pystyisi sitä raskautta keskeyttämään vastoinkäymisteni takia. Tietenkin jos pienokaisella ei olisi mitään elämisen iloa syntymisen jälkeen, niin asia olisi erinlainen.. Mutta Down syndrooma, niin ovathan ne lapset/ihmiset onnellisia! Ja jos mulle on sellainen lapsi tarkoitettu, niin se on tarkoitettu. Sieltä tulee mitä tulee. Tervetullut se on joka tapauksessa! 

 
Ilmottaudun kanssa elokuun ryhmään. La. on 25.8.2012 vielä tuntuu että odottamista on paljon edessä vaikka nopeeta sitten alkaa rullaamaan odotus ja vauvan kasvu. Oon itse 24 vuotias ja esikoinen on syntyny -05 :)
 
voi kamalaa, kävin ultrassa tänään ja ei sykettä näkynyt, lääkärin mielestä olis todennäköistä että olisi nuorempi kuin raskauskiekko näyttää, ja mahdollistahan se toki on. ihan jo tän oireettomuudenkin takia. mutta surkuolo kun ei oo varmuutta onko vain tuulimuna kohdussani vai oikea ihmisen alku:(
 
Voi vitsukka! Kurja tilanne! Toivottavasti saatte pian selvyyden! Kurjaa elää epätietoisuudessa.

Maikkuli: En tiedä olenko sen verran taikauskoinen tai vastaavaa, mutta minä en aio hommata mitään tarvikkeita ennen rv20. Siihen asti pistetään rahaa syrjään hankintoja varten! Itse olen km-kokenut, joten voi olla vaikutusta mielipiteeseen!

Heikku tuossa kyseli np-ultrasta. Kyllä me aiotaan ehdottomasti mennä ja samoin rakenneultraan ja verikokeisiin jotka on sen np-ultran jälkeen. Vaikeaahan se on sitten päättää mitä tekisi, mutta mutta... läheltä olen nähnyt down-syndroomaa ja se ehkä vaikuttaa ajatusmaailmaani paljon. Lapset ovat olleet todella sairaita, ensimmäisen elinvuotensa sairaalassa ja nyt 2 vuoden päästäkin vielä letkulla joudutaan ruokkimaan osa ruuasta, "laina-ajalla eletään" sanoo äiti aina. Lisäksi töissä on yksi osa-aikainen down. Kovasti elää omassa maailmassaan. Välillä hän on muka raskaana ja välillä menossa naimisiin jonkun työpaikkamme miehen kanssa. Jos on katsonut TV:stä Salkkareita joissa joku on ollut sidottuna tuoliin ja hakattuna, niin seuraavana päivänä kertoo töissä kuinka isä sitoo hänet tuoliin ja lyö. Ei pysty asua omillaan ja hänellä on jo vanhemmat yli 70 ja aina joutuvat omaan kuolemaansa saakka pitämään melkein 24h huolta tytöstään, joka nykyään siis yli 40v nainen. Välillä tämä nainen on iloinen, mutta yleensä aika nyrpeä ja joskus saa raivokohtauksia. Hyvin ailahtelevainen kuten downit kuulemma yleensä ovat. Enpä kyllä ole mikään asiantuntija, joten ottakaa varauksella tämä teksti. Senkin olen ymmärtänyt, että on hyvinkin eri asteisia down-syndoormia eli toiset siis vaikeampia mitä toiset.

Noh, summasummarum. Mitä tekisin? Enpä osaa sanoa. Toivoisin tietysti luonnon hoitavan asian puolestani, kuten varmaan teki edellisessä raskaudessa. Ehkäpä minulle ei siis annettu kantaakseni taakkaa mitä en olisi jaksanut kantaa.
 
Nuskan kanssa ihan samaa mieltä, ehdottomasti mennään np-ultraan ja kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin. Itse olen ammattini puolesta hoitanut erilailla vammaisia lapsia ja kyllä sanon että se olisi vaikea päätös mitä tekisin jos selviäisi että minun lapseni olisi jotenkin kehitysvammainen... Tästähän saisi aikaan täällä kauheat tappelut mutta kaikilla on omat mielipiteensä, ja niin saakin olla. Ei tässä silti rasisteja olla vaikka näin sanotaankin! Mutta on se elämä vaikeaa niillä lapsilla siellä laitoksissa, ja tilapäishoidossa etää vanhemmat saavat levätä...

Omaa: Täällä on ollut tähän mennessä oireetonta, mitä nyt tissit ovat olleet arat mutta sieltäpä se pahoinvointi nostaa päätään. Eilen oli hieman huono olo aamulla ja tänään enemmän. Saa nähdä kuinka pahaksi tämä äityy! Viime raskaudessa ei tarvinut oksentaa, se oli vaan semmosta yökkimistä. Saisi jäädä tässäkin raskaudessa vaan siihen yökkimiseen! 
Maanantaina ultra, hui ku jännittää! :o
 
Tervetuloa kakki uudet! Ja onnea!
Ja Osannotot kaikille poistuneille :/

Täällä pahoinvointi alkanut.. Ensimmäisen kanssa paino tippui pahoinnvoinnin takia 6kg ja nyt tuntuu menevän samaan suuntaan.. 2 päivää melkein kaikki mitä yritän syödä tulee ylös :(
Mutta kun tiedän mistä pahoinvointi johtuu niin sen kestää eritavalla ja ajattelen että oireet on hyvä juttu.
 
Moi vaan ja tervetuloa uusille!

Mitäs norellille kuuluu?
Ja vitsukka830 toivottavasti sikiö olisi nuorempi mitä luullaan ja sydän rupeis lyömään. Tutkitaanko sitä pian uudestaan vai pitääkö kauankin olla epätietoisuudessa?

Maikkuli kyllähän niitä vauvatarvikkeita kannattaa hommata pikkuhiljaa, ettei tuu kaikki kalliit hankinnat sitten yhtä aikaa. Itse uskaltauduin ostelemaan vaatetta niskapoimu ultran jälkeen ja siitä sitten pikkuhiljaa muitakin tavaroita. Mutta jos vastaan tullee jo nyt joku hyvä tarjous kannattaahan se napata. Ainahan ne saa myytyä, jos huonosti käy.

Me kanssa aiotaan osallistua seulontoihin. Mutta jos niihin ei aio osallistua, niin onhan ainakin meillä päin mahdollisuus osallistua siihen ekaan kunnan tarjoamaan ultraan ilman niitä seulontoja. Sielä vaan silloin katotaan onko elävä sikiö ja vastaako viikot laskettua aikaa.

Ja eihän nuo seulonnat paljasta kuitenkaan kuin muistaakseni n. 80-90% mahdollisista poikkeamista. Ja suuri riski vammautumiseen on myös synnytyksessä, onnettomuuksissa ja jossain sairauksissa. Joten kaikkihan tässä elämässä on arpapeliä. Itse olen työskennellyt reilun 10 vuotta kehitysvammaisten parissa ja se on niin monivaiheinen juttu. Vammoja on pienestä yksinkertaisuudesta sängyssä makaaviin letkuruokittaviin vihanneksiin (rumasti sanottu). Ja siltä välillä kivoihin kikattaviin tyttöihin ja päälle käyviin agressiivisiin miehiin ja naisiin. Itse olen työskennellyt viimeiset vuodet viimeksi mainittujen parissa. Välillä miettii, mitähän heidänkin päässään liikkuu ja onko hyvä olla? Joka tapauksessa eiväthän he ns. paremmasta tiedä ja ovat onnellisia sellaisena kuin ovat jos ovat.
Tästä aiheestahan pystyisi jauhamaan vaikka kuinka, mutta niin kuin sanottu jokaisella on omat mielipiteet ja ajatukset sikiöseuloista.

Onko muuten kellään jo vaiheuksia nukkua mahallaan? Itelleäni on toista viikkoa inhottava olo jos makaa mahallaa. Vaikka mahaa ei ole. Outoa.
 
kirmiina: kuulun porukkaan ei pysty nukkumaan vatsallaan! En käsitä miten voi jo nyt tuntua inhottavalta niinpäin oleminen.. toki mulla on eteenpäin kallistunut kohtu, joten voipi senki takia heti tuntua niin inhottavalta. Esikoisesta en muista koska alko tuntua inhottavalta mahaltee olo.. :D

ite kans aion käydä np- ultrassa ja kaikissa mahdollisissa kokeissa.Uskon kans siihen että meille annetaan tasan sen verran taakkaa kun jaksetaan kantaa. En oo varma kumpaan kastiin kuuluisin, koska mun mielestä jokaisen elämä pitää olla elämisen arvoinen, jos siis on "vintti pimeänä" (hyi ku rumasti sanottu!) tai vaikka vihanneksena ja letkuruokinnassa, onko se sitten elämisen arvoista elämää.. Ite ainakin jännittää kovasti tuleehan sieltä terve lapsi.

Me itse ostettiin rakenneultran jälkeen pikkuhiljaa kaikki tarvittavat, kannattaa seurata alennuksia ja kysellä, mitkä kuuluu turhakkeisiin ja mitkä tarvittaviin hankintoihin :D esimerkiksi ite pidin turhana hoitopöytää, kun loppujen lopuksi sitä vaihtaa vaipat missä vain ja lipastossa pystyy säilyttämään sinkkivoiteet,supot, muut voiteet ja vaipat :) Mutta mielipide tääkin :D

kerrohan viltsukka830, joko pääsit lisätutkimuksiin? täällä pidetään sormet ja varpaat ristissä että kaikki olisi hyvin.
 
Nyt on neuvolas käyty ja ultrattu. Viikkoja kone näytti 8+6 tänään ja sain lähetteet kaikki verikokeisiin ja np-ultraan joka onki jo kohta!!! Nyt saa sitte postilaatikkoa vahdata että koska tulee keskussairaalasta lappua :)) Onneksi toi mun neuvolatäti oli aivan ihana, tulin heti sen kans hyvin juttuun ja hyvällä huumorillaki vielä varustettu :) Kaiken huippu oli se, ku viime raskaudes mulla oli sijainen toisella puolella kaupunkia ja nyt tämä sijainen oliki tuola kans töissä :) Siinä saatiin sen kans hetki nauraa ku sielä taas asiakkaana vaikka vannotin silleki sillon keväällä ettei mua hetkeen näi äitiysneuvolan asiakkaana :D näin ne asiat vaan menee :D
 
olivia83 ja serpentiini: Tervetuloa joukkoon :) Meillä myös 10kk ikäinen ja hieman kauhistuttaa aika, kun on kaksi pientä, mutta toivon mukaan tämä esikoinen ei työllistä ihan niin paljoa enää sitten kun toinen syntyy :)

Ja Emmi*lle myös tervetuloa :)

viltsukka830: Voi ei, epätietoisuudessa on niin kurja elää, toivottavasti saat asiaan pian varmuuden ja kaikki olisi kunnossa :)

Tavaroiden hankinnasta: Itse ostin kirppikseltä esikoiselle sängyn jo ennen, kun olin edes raskaana, kun löysin niin ihanan vanhan ja halvalla. Muutenkin ostelin aina, kun sopivia sattui kohdalle, muutenkin lähes kaiken ostin käytettynä :) (huuto.netistä tein myös löytöjä) Nyt uudelle tulokkaalle ei paljon mitään tarvitsekaan, kun kaikki on jemmassa :) Saatiin muutama kuukausi sitten vielä ihana kehtokin veljen perheeltä säilytykseen ja toki otamme sen sitten käyttöön, kun voi olla, että esikoinen nukkuu vielä pinnasängyssä vähän aikaa :) Toiset tykkää ostella vasta kun on ns. varmemmilla viikoilla, mutta itse olen sitä mieltä, että mitä vaan voi tapahtua vaikka olisi kuinka pitkällä, tai vaikka olisi jo vauva maailmassakin ja olen ajatellut niin, että kyllä se vauva joskus tulee ja jos ei, niin tavarat voi sitten myydä eteenpäin. 

Ultrista: Haluan itse mennä seulonta-ultriin, koska jos sieltä jotain kehityshäiriöitä löytyy, niin haluan tietää asian ja valmistautua siihen, ainakin henkisesti. Koen, että asia olisi vauvan synnyttyä vielä vaikeampi käsitellä.

Omaa: Itselläni ei viläkään oikein mitään oireita, välillä vatsa sekaisin ja vähän kipeä, mutta ei oikein muuta. Elän kuitenkin toivossa, että kaikki olisi hyvin! Reilu 1,5 viikkoa vielä odottelua, niin pääsee ultraan :)
 
Helou!
Kynsin ja hampain täällä roikutaan vielä mukana! Olin neuvolaan yhteyksissä ja sieltä sanottiin että vähän toivoa on, mutta kannattaa varautua pahimpaan :( Voi olla että murusia onkin ollut kaksi ja toinen tulee pois, tai sitten enteilee keskenmenoa.. Tai on vaan herkät limakalvot.. Tulihan sieltä noita vaihtoehtoja mistä voisi johtua.
Nyt vaan odottelen että tää pieni "tihuttaminen" loppuisi kokonaan niin pääsen tekemään testiä ja katsomaan mitä se näyttää..

Epätietoisuus on kyllä tässä vaiheessa pahin mitä kenellekkään toivon, ei ole kovin herkkua!

Itse olin kanssa ajatellut hankkia tavaroita pikkuhiljaa raskauden edetessä (tapahtui se nyt tai joskus tulevaisuudessa), ettei kaikki jää sitten viimetippaan ja tule hirveätä menoerää kerralla. Nytkin olisi jo hirveä halu ostella kaikkea ihanaa!!
 
kiitos kannustus viesteistä! kauheesti yritän selitellä itelleni että kaikki on varmasti ok ja raskaus normaali. varsinkin kun esikko oli ultrissa 4pv nuorempi eli jos tämäkin alkio olisi saman verran(kuukautiskierto 35pv nyt syksyllä) niin olisi ollut 5+3 kun olin ultrassa... en tiedä mitä tuolloin pitäis näkyä...onko tietoa??mullei siis näkynyt kuin joku pussukka ja pieni piste pussukassa aina välillä, josta gyne sanoi ettei osaa sanoa onko se mitään vai ei.
kävin hcg:n myös mittauttamassa ja se oli ihan hyvä, mutta siinä on niin valtavat erot eri ihmisten välillä että ei juuri kerro mitään. muttei ainakaan huonoja uutisia tuonut. oireita edelleen vain pieni tuntemus massussa ja kuukautisten puuttuminen. ma olis ultra taasen.

kauheeta omaa napaa, anteeksi:( jaksamista pahoinvoinnin kourissa oleville, tiedän ettei se ole aina herkkua...
 
Viikolla viisi kuuluukin näkyä juuri tuon verran, eli että jotain siellä on, mutta sen tarkempaa ei vielä ota selkoa.

Aiemmin jo joskus kirjoittelinkin, että en aio osallistua mihinkään seulontoihin, vaikken silloin perustellut kantaani. Nyt voin sen tehdä, kun sitä kysyttiin. Meille lapsi on tervetullu sellaisena kuin on, enkä missään tapauksessa voisi edes harkita aborttia. Seulonnoissa virhemahdollisuus on todella suuri. Jos saa tuloksen, että kaikki on hyvin, voi kokea todella karvaan pettymyksen, jos synnytyksen jälkeen kaikki ei olekaan kohdallaan. Toisaalta raskaus voi mennä täysin piloille, jos tulee tulos, että jotain on vialla, ja jos kaikki kuitenkin on kunnossa, ei ole osannut nauttia raskausajastaan täysillä. Jatkotutkimuksiin mennessään (lapsivesipuktio) ottaa vielä tietoisen riskin, että raskaus keskeytyy sen takia. Mutta jos pitää mahdollisena, että tekee abortin seulontojen perusteella, silloin mielestäni voi niihin osallistua, omaan maailmankatsomukseeni raskaudenkeskeytys ei kuitenkaan sovi, joten jätän seulonnat väliin ja jään odottelemaan kesää.

Kuulun kyllä siinäkin mielessä vähemmistöryhmään, että en ole koskaan halunnut tietää etukäteen myöskään lapsen sukupuolta, enkä kyllä halua tälläkään kerralla. Onko  täällä muita, jotka jännittävät loppuun asti?
 
Harmillista, ettei täälä ole sellaista "tykkäys" nappulaa, kun facebookissa :D 

Minä en aijo ottaa sukupuolta selville, enkä ole koskaan meinannutkaan. Tervetullut on molemmat. Näiden 4 keskenmenon, ja lapsettomuuden takia olen vielä enemmän sitä mieltä, että kunpa meidät siunattaisiin edes yhdellä pienokaisella. Olisin tyytyväinen siihen, vaikka haaveena olis ainakin 3 lasta. Mutta aina ei voi saada mitä haluaa...
 
Moikka taas kaikille ja osaanotto kaikille keskenmenon saanneille. Täällä vieläkin kärvistellään ilman sähköä. Me aijomme mennä noihin seulontoihin ja itse tahdon tietää sukupuolen myös heti kun on mahdollista :) Ensimmäinen neuvola on 17 päivä ja sillon varataan ultrapäivä. Jännittää ihan kamalasti ja olen niin värma että mun masussa köllöttelee 2 pientä(suvussa kaksosia) kun on maha jo nyt kasvanut.. vaikka voihan se olla että olenkin jo pidemmällä( edelliset kk oli syyskuun lopulla, mutta vuotoa oli myös 13.11) Nyt alkaa pahoinvointikin helpottaa ja on eka mielihalu ruuan suhteellinen tullut :). Lipsin päärynä mehujää meinaan.. jäätelö ja mehujäät ovat ittellä yleensä maistuneet vaan kesähelteillä. Meillä on suvussa nyt paljon 6kk->ikäisiä lapsia ja sieltä tulossa noita vaatteita ja tavaroita, 8kassillista 40-60cm vaatteita tytöille ja pojille. Turvakaukalo, vaunut, pinnasänky, kehto, hoittopöytä yms sälää.. meidän raskaudesta tietää tasan 2 sukulaista ja kun mun vanhemmille kerrotaan niin sit tietää koko suku ja varmasti tulee soittoja kaikilta jolla ylimääräistä tavaraa. Lisäksi itte ajattelin ottaa tuon äitiyspakkauksen :) mitään ei olla vielä ostettu mutta kaupoissa ollaan käyty katsomassa kaikkee pientä ja söpöä ;) Hyvää päivänjatkoa kaikille tiellä on hyvä fiilis ja meinaan ihan lähtee kaupunkiin kun sain eka yrittämällä ajokortin keskiviikkona :)
 
Olipa hyvä kysymys tuo halutaanko tietää sukupuoli.. esikoisesta saatiin tietää, kun oli ultrassa niin kyllä esillä värkit että pojaksi jo olis itekki sen tajunnu :D
Nyt taas mulla NIIIIN tyttöolo, ku on jatkuvasti etova olo, nonstoppina pitäisi syödä, painoa jo tullutkin, toki olin hiukan alipainoinen, joten siksikin varmaan keho kerää varastoja :D
Mutta toisaalta olisi kiva jännittää loppuun asti.. mä voisin kyllä ootella synnytykseen asti tietämättömänä, mutta isännästä en olisi varma :D

viltsukka830: no toivotaan että on nuo viikot hieman pielessä vain! älä stressaa liikaa, se on myrkkyä vauvalle :) Ite täällä jännittää joka aamu että tuleeko se huono olo vai ei, koska viime raskaudessa oireet loppuivat yön aikana seinään, ja seuraavalla neuvolakäynnillä sitten varmistui oma olo, että sikiö oli kuollut. ei saisi stressata mutta pelottaa täälläki että jos ei tämäkään vauva tule syliin asti!

tsemppiä muille huonoa oloa poteville, kyllä tää on ihan syvältä :D
 
Pahoinvoinnista en tiennyt mitään esikoista odottaessa, tämän pienokaisen aikana kyllä käynyt hyvinki selväksi mitä se pahoinvointi todella on, on mennyt muutamia päiviä putkeen etten pääse sängystä ylös etovan olon takia ja väsymyksen. Masullaan oleminen ei onnistu rintojen takia, vielä ei mahasta kiinni ole mut rintojen arkuus, mutta kyllähän tämän kestää kun tietää miten ihanasta asiasta kuitenki kyse :) Olis kiva tietää enemmän mammoista keillä on elokuun lopusta laskettuaika? Ihanaa odotusta kaikille! ja tsemppiä paljon teille ketkä joutuu kamppailemaan ikävämpien asioiden parissa.
 
Kyllä me ainakin halutaan sukupuoli tietää. Eipä sillä tosin mitään väliä ole, että kumpi siellä luuraa, mutta tahdotaan tietää kuitenkin :) Mulla itellä on tyttöfiilis, mutta who knows!

Vitsukalle paljon tsemppiä! Hirveää varmasti odottaa tietoa, samoin kuin Norellilla, mutta toivotaan että teillä molemmilla kääntyy asiat parhain päin!

Kirmiina: Mullakin on ollut inhottavaa oloa mahalla nukkuessa. Nukun normaalisti suurimman osan yöstä mahallani, mutta nyt olen huomannut olevani automaattisesti kyljelläni ja selälläni enemmän.

Lilams: Kiva että sulla oli ultrassa kaikki hyvin! Helpotti varmasti saada hyviä uutisia.

Nyt on ollut aamuisin todella paha olo ja tänä aamuna löysinkin itseni halailemasta Arabiaa... ilmeisesti herättyäni pitää heti mennä laittamaan jotain suuhun jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin tältä. Wegelle kans tsempit sinne yökötyksen keskelle... toivottavasti tämä loppuu sitten 3kk kohdilla.

Emmi: Tuolta elokuun odottajat listoista näet kenellä on LA milloinkin sekä vähän muuta taustatietoa meistä muistakin :) Mulla LA 27.8.

Nuska vaikenee viikonlopuksi ja lähtee Lappiin hengaamaan porojen kanssa! emoticon Laskettelurinteet pitänee jättää väliin tällä kertaa... lähinnä varmaan oman mielenterveyden takia, kun kuitenkin vedän jossain vaiheessa ympäri ja sitten olisin alkion takia huolestunut koko ajan. Hyvää viikonloppua kaikille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top