Ang1: Tuo kohdunkaulan lyheneminen ja pehmeneminenhän + suiden avautuminen on juuri se ongelma, jota minulla on ollut useammassa raskaudessa, nyt tässä näyttää kuitenkin hyvältä, eli kerrankin tilanteeni on normaali. Todella hyvä sinun kannaltasi, että tilanne on nyt havaittu ja pääset seurantaan. Minullakin seuraava kontrolli asian tiimoilta on rv30 - toistaiseksi olen valoisalla mielellä ja uskon, että tällä kertaa pääsisin ilman vuodelepoja, mutta tiedän, että viikkojen kuluessa varmasti taas alan enempi tai vähempi jännittää. Kokeneena makoilijana (kahdessa raskaudessa viikkokausia joko osittaisessa tai täydellisessä vuodelevossa olleena) antaisin vinkiksi, että jo nyt alat ottaa rauhallisesti - kauppakassien ym kanto ja kaikki vähänkin rankemmat kotityöt miehen tehtäväksi - ei siksi että olisit laiska vaan lapsen parhaaksi! Meillä mies on tällä kertaa (taas) pitänyt minulle useammin kuin kerran saarnaa siitä, miten en saisi edes tuota nuorinta lasta kanniskella, mutta vaikeaa se välillä on olla kantamattakaan, kun ei tuo puolitoistavuotias oikein käsitä miksei pääse äidin syliin entiseen malliin kyydittäväksi.
Kerronpa hieman eräästä raskaudestani, tästä tarinasta voi saada uskoa siihen, että paljon viikkoja sinullekin vielä kertyy ennen synnytystä. Tosin edessä saattaa olla lepoa, mutta itse sanon aina, että mieluummin makaan vaikka päälläni muutaman kuukauden kuin jännitän keskolassa olevan lapsen puolesta. Kolmosta odottaessani olin seurannassa sen takia, että kakkonen syntyi yllättäen rv31+1 - kohdun kaula oli lyhennyt ja pehmennyt ilman supistuksia - ensimmäiset tuntemani supistukset olivatkin sitten synnytyssupistuksia... Kolmosesta ensimmäinen kontrolli oli rv23+0 ja siellä havaittiin kohdunkaulan jo pehmenneen ja hieman lyhenneenkin. Supistuksia ei ollut ollut tuolloinkaan... No, kun olin uudelleensynnyttäjä ja seuraava raskaus alkoi tuolloin n.1,5 edellisen (keskos)synnytyksen jälkeen niin tuo vielä meni jotakuinkin normaalin piikkiin ja seuraava kontrolli määrättiin rv 28+5... Siellä sitten huomattiin tilanteen edenneen vain hiukan, mutta koska edellinen synnytys oli ollut rv31+1 niin seuraava kontrolli määrättiin jo kahden viikon päähän - ja kun aiemmin ei ollut tapahtunut kummempia niin minähän ajattelin ettei sitä kahdessa viikossakaan mitään kummia tapahdu. No, silloin rv 30+6 menin kontrolliin ja kuvittelin lähteväni sieltä kotiin, mutta mutta....... Kahdessa viikossa kohdun kaula oli muuttunut niin, että sisäsuu ja ulkosuu olivat molemmat auki ja välissä suljettua kanavaa n.1,5cm - seurauksena passitus osastolle makaamaan seuraaviksi viikoiksi... Osastolla sitten alkoivat supistukset ja muutamaan kertaan olin ihan varma, että sekin lapsi tulee syntymään keskosena. Mutta supistuksenestolääkkeellä ja levolla saatiin tilannetta korjaantumaan, sisäsuu muistaakseni jopa sulkeutui hiukan seuraavien viikkojen aikana... Rv34+0 sairaalassa ei enää oltaisi estelty, jos lapsi olisi alkanut syntyä vaan kotiuduin sairaalasta ja olin varma, että joudun pikaisesti sinne palaamaan...... Kuitenkin kävi niin, että kun lapsi sai luvan tulla maailmaan ei enää ollutkaan kiirettä vaan kun otin rennosti lepäillen kotona kaikki meni hyvin seuraavina viikkoina ja kun taas palasin sairaalaan kontrolliin rv 36+5 minut otettiin sisälle hieman toisenlaisten ongelmien takia *(sydänkäyrä oli epänormaali, mikä jälkikäteen tulkittiin johtuvaksi minulla silloin olleesta flunssasta, nimittäin osastolla se palautui nopeasti normaaliksi)* Jäin sitten sairaalaan ja koska raskaus oli ollut rankka sekä minulle että vauvalle niin rv 38 pyörähdettyä käyntiin alettiin miettiä olisiko aiheellista käynnistää synnytys. Ja päädyttiin käynnistykseen, ensimmäiset cytotec-tabletit sain rv37+2 aamulla ja seuraavana päivänä tyttö sitten rynni parissa tunnissa maailmaan. Sain lapsen syliin ja vierihoitoon ja se koettelemus päättyi onnellisesti.
