Elokuun elämöinnit

kiitos tättärä <3
Auttoi ja antoi miettimistä lukea tarinasi. Nyt tiedän miten voin auttaa edes hiukan pientä pysymään vielä lämpimänä sisällä, ei sen vielä tartte tänne kylmään maailmaan tulla.
Luojan kiitos mulla on neuvolalääkäri 15.9, niin saa siellä katsoa mihin suuntaan on nyt sitten mennyt.
Yritän nyt ottaa rauhassa ja levätä paljon.
 
^pidetään tosiaan peukut pystyssä, että pikkuinen jaksaisi vielä odottaa ja kohtu pysyisi kiinni. Toivottavasti sinun tai kenenkään muunkaan vauvan ei vielä tarvitsisi syntyä.
 
Mua pelottaa seuraava neuvola ku on lääkäri ja jos mullakin on alkanu tapahtumaan jtn tuolla alakerrassa..
On näitä suppareita päivittäin tosiaan vähintään sen 20,mut joskus enemmänkin..Nyt jopa niin että kohtu saattaa olla tosi pitkän aikaa ihan kova[:(] Ennen siis palautui kun liikahti tai kosketti..
 
Mystis voinen lohduttaa sinuakin noilla aiemmilla kokemuksillani, nimittäin edellisessä raskaudessa minulla alkoivat kivuliaat supistukset tuossa raskausviikolla 16 ja niitä oli välillä runsaastikin. Kuitenkaan suuriakaan muutoksia ei tapahtunut ennen kuin vauva sitten katsoi asiakseen syntyä juuri täysaikaisuuden saavutettuaan (rv37+0). Tosin tuossakin raskaudessa kohdunkaulan todettiin hieman pehmenneen ja lyhenneen juuri näillä viikoilla ja lääkäri kirjoitti taustani vuoksi sairasloman koko loppuraskauden ajaksi ja sitten otinkin rennosti loppuajan kuunnellen kehoani, aina kun vähänkin tuntui siltä, ettei jaksa tai pysty mitään tekemään niin makasin sängyssä - minua ei virallisesti missään vaiheessa passitettu vuodelepoon, mutta sitä silti aina harrastin, kun vähänkin siltä tuntui että voisi olla aiheellista. Sinullekin neuvoni on, että koitat vain kuulostella kehoasi etkä yritä näyttää reippaammalta kuin olet. Jos joku alkaa haukkua laiskaksi ja sanoo ettei raskaus ole mikään sairaus ja tekosyy luistaa velvollisuuksista niin sellaiselle ihmiselle voi kyllä kertoa ettei se sairaus olekaan, mutta haluat ajatella pienokaisen parasta, kun valitettavasti se ei myöskään kaikille ole aina niin helppoa ja vaivatonta aikaa kuin sen toisten mielestä pitäisi olla...

En mitenkään yritä "päteä" kokemuksillani, näitä nyt vain jostain syystä on kohdalle osunut ja onneksi kaikki loppujen lopuksi aina mennyt hyvin. Tuo meidän keskospoikakin on todella reipas ekaluokkalainen.

Tällä kertaa toistaiseksi ainoa huoleni on alkuraskaudessa havaittu streptokokki, söin silloin yhden antibioottikuurin ja tuossa tiistain lääkärikäynnin yhteydessä otettiin kontrollinäyte, jonka tuloksia en vielä tiedä. Mikäli tuo on positiivinen lääkäri aikoi määrätä vielä yhden kuurin ja sitten taas kontrolli ja jos ei häviä niin sitten pitää synnytyksessä saada antibioottia suoneen... Siinä vain mietityttää se, että kun synnytykseni ovat olleet niin nopeita, että ehtiikö sitä tippaa laittamaan! Etenkin jos olen synnytyksen käynnistyessä jossain muualla kuin sairaalassa...
 
Eiiii... mulla loppuu kohta voimat. Suunnilleen taas itkua väännän täällä kun päähän sattuu niin älyttömästi. Kovaa kipua on nyt ollut 3 vrk sen lisäksi, että 1,5 kk on särkenyt jatkuvasti vaihtelevin määrin. Eilen olin kivun takia pois koulusta ja tänään meinasin useampaan kertaan pyörtyä koululla. Korvat menee lukkoon ja soi ja ei näe kunnolla. Tuskaista, eikä lääkäriä tunnu kiinnostavan...

Sori kun teille valitan, mutta pakko purkaa johonkin osoitteeseen kun lääkäri ei tunnu kuuntelevan.
 
meemi: NYT meet yksityiselle tai etsit semmosen lääkärin jota kiinnostaa!!!!! HETI PAIKALLA!!! Ei oo normaalia, että päätä särkee monta päivää putkeen, saati sitten kuukautta! Pakkohan siihen on jotain helpotusta olla tarjolla. Ei tommosesta tarvi kärsiä. Nyt puhelin kouraan ja soitat jonnekki ja varaat ajan!
 
Pitkästä aikaa saan aikaiseksi kirjottaa... Oon kyllä käynyt "säännöllisesti" lukemassa juttuja, mut kirjottaminen on jäänyt. Toisaalta en meinaa kehdata tähän tulla kauheesti hehkuttamaan, kun toisilla on vaivoja ja vaikee olla. Ja ite oon päässy niiiin helpolla! Ei mitään hankalia vaivoja (vielä), vauvalla tuntuu olevan kaikki ihan hyvin, potkii kovasti joka päivä ja muutenkin olo on tosi onnellinen!

Ainoo, mitä nyt oon tässä ihmetelly, niin eipä oo mullakaan noita neuvolakäyntejä kovin usein, kolmesti oon käyny neuvolassa (vkot 9, 16 ja 23), kolmesti myös ultrassa (vkot 6=ylimääräinen, 13 ja 21). Mut neuvolalääkäriä mulla ei oo ollu kertaakaan, eikä oo ollu puhetta, et sellasta ois tulossakaan! Nuo ultratkin on tehny hoitaja. Kai noita kohdunkauloja tms. on sit samalla tutkittu ultralla, ei oo kyllä ollu mitään puhetta..? Seuraava neuvola onki sit vkolla 28. Toisaalta en oo osannu noita tutkimuksia kyllä enempää kaivatakaan, kun ei oo ollu isompia huolia. Sokerirasitukseen joudun parin viikon päästä, vaikka oon ihan rimpula, täällä joutuu kaikki yli 25v.

Mut tää odottaja on ollu täällä kovin onnekas ja onnellinen - joskin hieman hiljainen! [:)]
 
Joo, lääkäriin on pakko hakeutua taas maanantaina. Ei tästä mitään tule kun eilenkin meinasin useampaan kertaan pyörtyä. Tuskin se vauvalle on hyväksi jos muhun sattuu jatkuvasti. Nyt on vähän helpompi hetki. Eilen helpotti vähän kun oltiin saunassa ja mies hieroi. Kai siinä vähän sai enemmän rentoutettua itseään. Tuntuu että kun särkee, niin on ihan jännittynyt koko ajan ja sehän se pahentaa särkyä.

Tättärä: Mun mielestä on huippuhienoa, että täällä keskustelussa on mukana sinun kaltaisiasi "konkareita", joilla on kokemuksia joista kertoa. Tuskin kukaan sitä "pätemisenä" ajattelee...
 
meemi sulla on tosi kurja tilanne, toivon todella että saat apua pian.. ja olen samaa mieltä, ei tuo voi vauvalle olla hyväksi että äitillä on noin paha olla 

Otat ihan rennosti niin paljon kuin vain voit, lepäät ja puhut ja laulat vauvalle.. siitä se tykkää kovasti jo [:)]
Paljon jaksamisia sinne.
 
^kiitos! olenkin muuten miettinyt, että pitäisi taas käynnistellä tota mun pianon ja huilun soittoharrastusta kun on vähän taukoa ollut. Olis varmaan hyvä vauvan tottua niihin ääniin jo raskausaikana. Onneksi tänään on ollut hieman parempi päivä kivun suhteen kuin mitä edeltävät päivät on olleet. Pystyin jopa pitkästä aikaa ajamaan autoa. Sekin on viime aikoina ollut lähes mahdotonta kun näkö heittää miten sattuu.
 
Mä jaksoin tänään jopa käydä pidemmällä kävelyllä[:)] Yleensä alkanu sattumaan joko kesken lenkin tai sit sen jälkeen,ja suorassa en oo voinu kävellä ku tuntuu et tuolla mahassa joku kiristää niin että tuntuu että katkee jtn ku kävelee suorassa,nyt pystyin jopa suorassa kävelemään[:)]
Joskin tuntui kauppareissulla sellasta ihme kipua alakerrassa et ihan ku ois joku sukkapuikolla tökkiny..
 
Voi ihanuus!

Pääsen laittamaan vauvan makuusoppea + meidän makkaria kuntoon [:)].
Eli suomeksi sanottuna, isompi remontti on ohi!! JEE!

Appiukko lupas tehdä meille hoitotason pinnasängyn päälle, ja varmasti tulee hieno, kun se on sellainen taituri.

Pitkästä aikaan elämä taas hymyilee ja tällä äipällä paistaa aurinko!
 
Palaan vielä neuvolakeskusteluun. Olen 27 viikolla menossa ja olen käynyt kolme kertaa neuvolassa. Kaksi kertaa ultrassa (veriseula+ultra ja rakenne) ja kerran neuvolalääkärillä. Edellinen neuvolakäynti oli heinäkuun viimeinen päivä, seuraavaksi olen menossa syyskuun puolivälissä neuvolalääkärille ja neuvolaan vasta syyskuun viimeinen päivä. Tässä on nyt siis ollut aika pitkä tauko kaikessa toiminnassa, ainoastaan sokerirasituksessa kävin viime viikolla. Ongelmia ei ole ollut, joten ihan hyvältä on tuntunut vaikkei käyntejä ole ollutkaan. Ja puhelimella neuvolaan on aina saanut yhteyttä kun on tullut kysyttävää ja muistanut soittaa oikeaan aikaan päivästä. Neuvolakäynnit on aina kestäneet tunnin verran, joten paljon on tullut juteltua asioista.
 
Meemi, mikä on vointi, toivottavasti apua on jo löytynyt. Tosi kurjaa ettei raskaus kaikille ole sitä elämän ihaninta ja hehkeintä aikaa, mutta omakohtaisesta kokemuksta kyllä voin sanoa, että lopussa kiitos seisoo - nämä kivut ja tuskat kannattaa kantaa. Ja toivottavasti sinulle ei kukaan tule kettuilemaan ja kertomaan ettei raskaus ole sairaus, nimittäin joskus se kyllä sellaiselta tuntuu ollen yhtä oiretta toisensa jälkeen.

Minä olen koko ajan hehkuttanut sitä, että tällä kertaa on ollut niiiiiiiin helppoa edellisiin verrattuna, mutta nyt on sitten perjantaista asti kuljettu ajoittain puoli rampana ja vain hammasta purren sisun voimalla raahauduttu lasten ja koiran kanssa pihalle - eli täälläkin aletaan ilmeisesti palata minulle tutumpiin raskaustunnelmiin. Onneksi kuitenkin viime viikolla ultrassa todettiin, että kohdunkaulan tilanne ainakin toistaiseksi loistava (ei pehmenemistä tai lyhenemistä). Nyt on tuntunut muutamia supisteluja ja toivon, että eivät lähtisi lisääntymään - niin kovasti toivon, että mieheni saisi nähdä eläessään edes kerran normaalisti sujuvan raskauden.
 
Tänään olin ekaa päivää töissä loman jälkeen ja peppu kiittää. Siis taas aivan jumissa! Liikkeessä hiukan vetriytyy, siis sen verran, että voin liikkua. Liikkeelle lähteminen on todella erikoista moonwalk-henkistä menoa. Pikku hiljaa päivän mittaan alko olla pieniä tuntemuksia alaselässä ja sieltä ne sitten siirtyivät ja voimistuivat tutulle paikalle pepun päälle. Yritin venyttää, mutta hitto kun ei meinaa päästä edes venytysasentoon! Toivon, että tämä menee taas itsestään ohi, kunhan kroppa tottuu taas tohon pystyssä olemiseen töissä.

Vatsa ei myöskään viihtynyt töissä. Kauheeta paineentunnetta vähän väliä tuolla lantionpohjassa. Yhtäkään riepua en pystynyt nostamaan lattialta, kun ensin maha oli sitä mieltä, että et perkele kyyki, otti jotenkin housuihin ehkä kiinni, ainakin toivon niin. Ei tämä maha nyt NIIN iso kuitenkaan ole. Sitten selän ja pakaroiden kipeydyttyä oli turha edes yrittää kurotella kohti lattiaa. Mitenköhän törkeeltä näyttäis asiakkaiden silmissä, jos potkisin vaatteita kassapisteelle muiden korjattavaksi? [:D]

Niin ja tosiaan, mitenkäs se meemi voi?

Ja tättärälle toivon, että ei mitään tosi inhottavia vaivoja tulisi nyt. Mutta kyllähän "normaaliinkin" raskauteen kuuluu kaikenlaista, että ainakin nyt pääasia on se, että paikat pysyy kiinni vielä monta viikkoa. Pidä lippu korkealla!

Hei mimmit, jokainen päivä on pieni voitto!! Ihanaa syksyä kaikille! Syksy <3
 
Kiitokset kaikille tsemppareilla ja mukanaeläjille, olette oikeasti kullanarvoisia! Mä saan jotenkin hirmuisesti voimia aina tältä palstalta.

Täällä päänsärky on tällä hetkellä "hallinnassa" eli vain "normaalia" pientä särkyä. Aiemmin päivällä oli rankempaa, mutta onneksi nyt on lepohetki. Viime viikolla meinas kyllä tuska tulla. Mä muuten laitoin reklamaation terveyskeskukseen mun lääkärikäynnistä ja se on nyt edennyt jollekin ylilääkärille, joka kuulemma lähipäivinä ottaa muhun yhteyttä. Toivottavasti nyt tosiaan otettaisiin asia todesta...

Eniten mua päänsärky haittaa kouluhommissa. On tosi vaikea keskittyä tekemään koneella jotain selvityksiä Wordissa kun päätä kivistää ja rivit pomppii miten sattuu. Perjantaina pitäisi palauttaa sellainen isompi kirjallinen työ. Torstaina on myös anatomian tentti ja ei siihenkään ole helppoa lukea tämän päänsäryn kanssa.

Tättärä: Toivottavasti sielläkin palataan pian "normivointiin".

Pääskynen: Voisi tosiaan olla mielenkiintoisen näköistä. [;)] Sulla pitäis olla sellainen varrellinen "noukkija" ettei tarvi kumarrella. [:D]

Ja hei, kuten pääskynen sanoi: Jokainen päivä on voitto eteenpäin! Tänäänkin meidän vauvat on pysyneet vatsassa ja päästy yksi päivä raskaudessa eteenpäin. Yksikään kipu/kärsimyspäivä ei palaa, vaikkakin useita voi olla vielä edessä. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että kyllähän me jaksetaan loppuun, eikö?! [:)]
 
Voi äiti sentään!
Ei nyt ihan mennyt nappiin tämä meidän remontti :(

Me saatiin aivan upean ihana makkari kellari kerrokseen miehen kanssa, mutta..
Meidän sänky ei mahdu sinne!!! Siis miten voi olla mahdollista tämä!
Kyllä meinas tulla itku kun tajusin että olen mallaillut ns. normisängyn mukaan kaikki kaappien paikat yms. Kukaan ei sanallakaan maininnut että meille tulee 10 cm pidempi ja 20 cm leveämpi sänky!
KATASTROFI!!!
Tää sänky on sen takia isompaa mallia, kun mieheni on aika pitkä eikä mahdu normaalisti nukkumaan perusparisängyssä.. Parit vuodet tästä asiasta "juteltu" ..

Noh.. Ei sitten muuta kuin uutta remonttia alle ja muuttamaan esikoisen huonetta meille sopivaksi ja laittaa iso muksu meidän huoneeseen!
Pensseli käteen ja toimeen siis.

PS: Voitte uskoa että esikoinen oli yhtä hymyä kun kuuli että huone siirtyy kellariin. Hänellä on kylpyhuone, sauna ja vessa "kaverina" ja oma uloskäynti, eteinenkin siis.

Nii joo.. Mihinköhän mä sitten taas vaunut saan laitettua.. Voi perkeles :(
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top